Oikeusministeriön oikeustyöryhmän 15.1.2024 asettama riippumattomuustyöryhmä tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää työryhmän työtä erittäin tärkeänä. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että oikeuslaitoksen resursseja vahvistetaan lisärahoituksella.
Riippumattomuustyöryhmän keskeisenä tehtävänä on arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset. Tämä kattaa muun muassa ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärän, virassapysymisoikeuden sekä tuomareiden nimittämismenettelyn. Työryhmä tuottaa muistion, joka sisältää myös ehdotukset lakimuutoksiksi.
– Työryhmän työ on erittäin tärkeää: se edistää hallituksen tavoitetta suomalaisen oikeusvaltion vahvistamiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut demokraattisen oikeusvaltion edistämiseen. Kehysriihessä hallitus juuri sopi, että uusia sopeutustoimia ei kohdenneta siten, että ne vähentäisivät oikeudenhoidon ydintehtävien kuten syyttäjien, tuomarien ja vanginvartijoiden henkilöstömäärään, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Perustuslain muuttaminen vaatii valmistelua
Oikeusvaltiotyöryhmän toimeksiantoa tarkennettiin lokakuussa 2023, jolloin myös riippumattomuustyöryhmän toimikausi määritettiin jatkumaan vuoden 2026 loppuun asti.
– Perustuslain muuttaminen edellyttää huolellista arviointia ja valmistelua sekä yleensä parlamentaarista ulottuvuutta. Myös perustuslain muuttaminen itsessään on lähtökohtaisesti ylihallituskautinen hanke, osastopäällikkö Johanna Suurpää sanoo.
Rikoslaki muuttuu! Oikeusministeriössä on lukuisia lakimuutoksia vireillä - yksi askel järkevämpään rikosoikeuteen!
Seuraavat asiat muuttuvat:
Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen erillisesti rangaistavaksi
Taposta vanhentumaton rikos
Lapsensurmapykälä kumotaan
Naisten ja tyttöjen sukupuolielimen silpominen ja silpomisen valmistelu on tulossa erikseen rangaistavaksi. Teon valmistelua olisi esimerkiksi uhrin vieminen ulkomaille silvottavaksi ja muu pakottaminen silpomiseen. Alaikäisen uhrin syyteoikeudesta säädetään siten, että hänellä olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyäänkin saada oikeutta.
Tappo ei vanhene koskaan. Tappaja voitaisiin saattaa rikosvastuuseen ajan kulusta huolimatta. Esim. uusi näyttö, uudet teknologiat tai teon tunnustaminen voivat pitkänkin ajan jälkeen mahdollistaa rikoksen selvittämisen. Vanhentumisajat eivät enää olisi syytteen nostamisen tai tekijän tuomitsemisen esteenä.
Lapsensurmapykälä kumotaan. Säännös on historiallinen jäänne. Ennen esim. aviottomiin lapsiin suhtauduttiin ankarasti, mikä ajoi naisia lapsensurmaan vielä 1900-luvun alussa. Rangaistukset lapsensurmasta ovat lievempiä kuin muissa henkirikoksissa. Erilliselle rikosnimikkeelle ei ole enää perusteita. Jatkossa rikoslain tahallisiahenkirikoksia koskevia yleisiä säännöksiä sovellettaisiin lapsensurmapykälän sijasta.
Hallitusohjelma turvallisen Suomen puolesta toteutuu askel askeleelta. Tehdään Suomesta turvallisempi yhdessä.
Kehysriihessä tehtiin monia kiperiä, mutta Suomen pelastamiseksi välttämättömiä päätöksiä.
Tämä hallitus panostaa työllisyyteen, turvallisuuteen ja osaamiseen. Vain näin Suomi nousee.
Sopeutustoimia ei kohdenneta oikeudenhoidon ja sisäisen turvallisuuden henkilöstömääriin, kuten syyttäjiin, tuomareihin, poliiseihin, sotilaisiin, rajavartijoihin ja vanginvartijoihin.
Kestävä talous on hyvinvoinnin edellytys. Pidetään rakkaasta Suomesta huolta myös jälkipolvillemme.
Englannin kielen lisääminen kansalliskieleksi ei ole ratkaisu.
Kansalliskielen opettelu tutustuttaa kulttuuriin ja helpottaa yhteisön sisälle pääsyä. Se myös edistää työllistymisen mahdollisuuksia, sillä juuri kielitaidottomuus on monissa tapauksissa este ulkomaalaisen palkkaamiselle.
Itä-Suomen yliopiston mukaan englannin kieli korvaa suomen kieltä korkeakouluissa joissain toiminnoissa. On hienoa, että suomalaiset osaavat hyvin englantia. On kuitenkin varmistettava, että viranomaisissa saa jatkossakin palvelua suomen kielellä ja suomen kielen asema pysyy vahvana tässä maassa.
Näin ollen englannin lisääminen kansalliskielten joukkoon ei ole kannattavaa. Suomen kieli on kansallisaarre.
Oikeusministeri Leena Meri ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso osallistuvat tänään Tukholmassa lapsia ja nuoria koskevaan kriminaalipoliittiseen pyöreän pöydän keskusteluun.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer ja sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall ovat kutsuneet Pohjoismaiden oikeusministerit ja sosiaaliministerit keskustelemaan rikolliseen toimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista ja etenkin nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisystä.
- On erittäin hyödyllistä saada ajankohtainen koonti pohjoismaissa toteutetuista vaikuttavista keinoista nuorten rikoskierteen katkaisuun. Hallitus on parhaillaan viimeistelemässä toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelma tulee sisältämään sekä kovia että pehmeitä keinoja. Lasten ja nuorten rikollisuuteen puuttumisessa mahdollisimman varhainen reagointi on tärkeää. Jo alkaneen rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan tehokkaita ja oikein kohdennettuja toimia, tiedonvaihtoa ja laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
- Ruotsin tilanne osoittaa, että Suomessa tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä nuorten jengirikollisuuden kitkemiseksi. Keskeinen haaste varhaisen puuttumisen näkökulmasta on varmistaa tiedonkulku koulun, sosiaaliviranomaisten ja poliisin välillä. Moniammatillinen työ on välttämätöntä, jotta esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria voidaan auttaa tehokkaasti. Lastensuojelulakia on uudistettava ja erityisesti avohuoltoon on panostettava nykyistä enemmän. Samalla on otettava lasten ja nuorten vanhemmat mukaan ja varmistettava heidän sitoutumisensa tukitoimiin, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso painottaa.
Vierailun aikana ministerit tutustuvat ruotsalaisten viranomaisten raportteihin rikollisverkostoihin kuuluvista lapsista ja nuorista sekä nuorisorikollisuuden ehkäisymenetelmistä. Tapaamisessa on tarkoitus keskustella nuorten värväämisestä rikollisverkostoihin ja reiteistä pois niistä sekä ryhmäväkivaltainterventioista ja toiminnallisesta perheterapiasta. Ministerit kertovat myös esimerkkejä maidensa onnistuneista toimenpiteistä, joilla ehkäistään lasten ja nuorten rikollisuutta. Matkan lopuksi oikeusministeri Meri vierailee nuorille rikoksentekijöille tarkoitetussa Bärbyn nuorisokodissa Uppsalassa.
Oikeusministeri Meri osallistuu 5. maaliskuuta EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen. Brysselissä kokoontuvat oikeusministerit keskustelevat muun muassa komission viime marraskuussa antamasta ihmissalakuljetusdirektiivistä sekä keinoista vahvistaa oikeusjärjestelmän häiriönsietokykyä.
Kokouksessa EU-maiden oikeusministerit käyvät periaatekeskustelun ihmissalakuljetusdirektiivistä ja sen mukaisesta ihmissalakuljetuksen kriminalisoinnista. Suomi kannattaa lähtökohtaisesti komission direktiiviehdotusta. Tehokas maahanmuuttajien salakuljetukseen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy ovat yhteinen haaste, joka vaatii tehokasta torjuntaa ja kaikkien EU-jäsenvaltioiden yhteistyötä. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että seuraamusten sekä resurssien kohdentamisen osalta säilytetään riittävä kansallinen liikkumavara.
Ministerit keskustelevat oikeusjärjestelmien häiriönsietokyvystä ja riskeistä, joita rikollisjärjestöjen puuttuminen oikeuslaitokseen aiheuttaa oikeusvaltiolle. Viime vuosina järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä pelottelu ja väkivalta ovat lisääntyneet joissakin jäsenvaltioissa ja uhkaavat suoraan tuomareiden ja syyttäjien henkeä.
Ministerit tulevat vaihtamaan näkemyksiä siitä, miten oikeusvaltiota suojataan järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Tuomareiden ja syyttäjien kohtaaman uhkailun ja häirinnän lisäksi esillä on korruption ja rikollisjärjestöjen soluttautumisen riskit. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja pitää myös EU:n rikosoikeudellisten toimenpiteiden ja ajantasaisten instrumenttien roolia tärkeänä vakavan rikollisuuden torjumisessa.
Kokouksen muita aiheita
Kokouksessa saadaan tilannekatsaus rankaisemattomuuden vastaisesta taistelusta liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa paitsi tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän hyökkäykseen myös työtä sen edistämiseksi, että hyökkäyssodan yhteydessä tehdyt vakavat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.
Ministerien on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta komission vuosikertomuksesta, jonka teemana on luottamuksen edistäminen oikeussuojan tehokkuuden ja saatavuuden kautta. Suomi kannattaa neuvoston päätelmien hyväksymistä.
Ministeri Leena Meri tapaa kokouksen yhteydessä EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Unkarin oikeusministeri Bence Tuzsonin.
Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää. Hallitusohjelmassa on useita toimenpiteitä, joilla nuoriso- ja jengirikollisuuteen voidaan puuttua. Hallitus on erittäin sitoutunut näihin toimenpiteisiin.
On tärkeää päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö. Hallitus haluaakin lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu tavallisesti vain alle kymmenen alaikäistä rikoksentekijää vuodessa, vaikka sen toimivuudesta on hyviä kokemuksia.
Rikoslain mukaan alaikäisenä tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistus, jos sakko on riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää lisäksi, että ehdollista vankeutta ja siihen liitettyä valvontaa ei pidetä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Seuraamuslajia harkittaessa yhdistyvät siten erilaiset tekijät, kuten teon vakavuus, nuoren aiempi rikollisuus ja nuoren sosiaalinen tilanne.
Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta. Syyttäjät pyytävät kuitenkin vain harvoin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Eli rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua. Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu.
Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä.
Hallitusohjelman mukaisesti nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voidaan esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Nuoren pitää oppia, että teoistaan on kannettava vastuu.
Oikeusministeriö on tilannut emeritusprofessori Tapio Lappi-Seppälältä laajan selvityksen 15–17-vuotiaille rikoksentekijöille tuomituista rangaistuksista ja nuorisorangaistuksen vähäisen käytön syistä. Selvitys julkaistaan alkuvuoden aikana. Se täydentää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tammikuussa valmistunutta tutkimusta. Molemmat julkaisut huomioidaan nuorisorangaistuksen käyttöä koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Tarvittava lainvalmistelutyö käynnistetään oikeusministeriössä tämän vuoden aikana.
On tärkeää päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen. Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisikin vielä nykyisestä tehostaa. Rikosprosessin toimijoiden riittävä resursointi on tärkeää, jotta nuorten rikosasiat saadaan joutuisasti käsiteltyä. Lisäksi yhdyskuntaseuraamustoimistoilla on oltava riittävät valmiudet ja resurssit nuorisorangaistuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse.
Leena Meri Oikeusministeri
Kirjoitus alunperin julkaistu oikeusministeriön sivuilla. Linkki: https://oikeusministerio.fi/-/nuorisorangaistus-tayteen-kayttoon
Oikeusministeri Leena Meri vieraili tällä viikolla Ruotsissa ja Norjassa. Matkan aikana Meri tapasi maiden oikeusministerit ja tutustui muun muassa paikallisiin rikosseuraamuslaitoksiin. Mukana tapaamisissa oli myös valtiosihteeri Teija Makkonen.
- Seuraamme tiiviisti kriminaalipoliittista kehitystä ja toimia Pohjoismaissa ja oli hyvin mielenkiintoista kuulla sekä Ruotsin että Norjan kokemuksista muun muassa nuoriso- ja jengirikollisuutta koskien ja etenkin suunnitelmista niiden torjumiseksi, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Ministeri Meri tapasi tiistaina Tukholmassa Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmerin. Ministerit keskustelivat kriminaalipolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, erityisesti vankeinhoidosta ja nuoriso- ja jengirikollisuudesta. Keskustelujen aiheena olivat myös ajankohtaiset EU-asiat, etenkin vaikuttaminen seuraavan Euroopan komission ohjelmaan 2024-2029. Meri vieraili lisäksi Ruotsin Rikosseuraamuslaitoksessa.
Keskiviikkona ministeri Meri tapasi Oslossa Norjan oikeusministeri Emilie Enger Mehlin. Myös tässä tapaamisessa oli aiheena vankeinhoidon ajankohtaiset asiat sekä nuoriso- ja jengirikollisuus. Oslossa Meri tutustui Ila:n varmuusvankilaan (Ila fengsel og forvaringsanstalt) ja ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskuksen (KoRus) toimintaan.
- Hallitus on hallitusohjelman mukaisesti käynnistänyt vankilaverkoston uudistamisen vankipaikkojen riittävyyden ja vankilaverkoston riittävän kunnon varmistamiseksi. Hallitus haluaa myös varmistaa, etteivät yhteiskunnalle ja muiden turvallisuudelle vaarallisimmat vangit vapaudu. Yhtenä toimenpiteenä on käynnistetty lainvalmistelu niin sanotun varmuusvankeuden käyttöönottamiseksi ja mallina valmistelussa on juuri Norjan järjestelmä. Olikin kiinnostavaa kuulla paikan päällä sekä Ruotsin vankipaikkatilanteesta että Norjassa käytössä olevasta varmuusvankeudesta, Meri toteaa.
Täysistunnossa 21.11.2023 oikeusministeri Leena Meri piti puheenvuoron välikysymyskeskustelussa nuorten tulevaisuudesta. Hän ihmettelee, miksi oppositiopuolueet eivät anna yhtään kiitosta hallituksen toimista nuorten turvallisuuden parantamiseksi. Nuoria pelottaa, että koulu- tai harrastuspoluilla pahoinpidellään ja nöyryytetään, ja siitä kuvattu videomateriaali lähetetään sosiaaliseen mediaan.
- Mehän teimme hallitusohjelmaan erittäin vahvan kirjauksen, joka on lähtenyt jo oikeusministeriössä eteenpäin. Eli me teemme laajan toimenpideohjelman nuorten turvallisuudeksi niin katu- kuin jengiohjelmaksi, niin pehmeitä kuin kovia keinoja.
Ministeri Meri toteaa, etteivät mitkään rahat tule riittämään mielenterveyspalveluihin tai syrjäytymiseen, jos nuori ei uskalla käydä harrastuksissa ja koulussa. Hän muistuttaa, ettei näihin asioihin puututtu viime hallituskaudella, vaikka muistaakin oppositiosta asiaa monta kertaa pyytäneensä.
- Kiitän tätä hallitusta siitä, että nyt ryhdytään toimeen.
Ministeri mainitsee lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen myöntäneen nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuuden lisääntymisen ja maahanmuuttajataustan yliedustuksen näissä rikoksissa. Juurisyyksi Meri kertoo huonon integroitumisen, johon puututaan nyt hallituksen maahanmuuttopolitiikalla.
Meri harmittelee, ettei oppositio tuo näitä kirjauksia esiin. Oppositio tekisi mahdollisesti toisenlaista politiikkaa. Ministeri kertoo nuorilta tulevan paljon palautetta liittyen katujen turvallisuuteen ja epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tästä Meri kertoo Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmerinkin hänelle puhuneen. Strömmer on hänen mukaansa kannustanut Suomea toimiin, jotta meistä ei tulisi Ruotsin kaltaista yhteiskuntaa, ja kertoo, että Ruotsin olisi pitänyt tehdä toimia jo 10-15 vuotta sitten.
Kävin Latviassa, Riiassa Euroopan Neuvoston oikeusministerikokouksessa. Kokouksen aiheena oli Venäjän saattaminen rikosvastuuseen sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin kaikkien vahinkojen korvaamista Ukrainalle sekä Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten tilannetta ja heidän palauttamista takaisin Ukrainaan.
Vein sydämelliset terveiset Suomesta Ukrianan oikeusministeri Denis Malyuskalle sekä johtavalle pääsyyttäjälle Andri Kostinille (kuvassa kanssani).
Uusi oikeusministeri Leena Meri on erittäin tyytyväinen hallitusohjelman sitoumuksiin oikeudenhoidon kehittämisestä ja 25 miljoonan euron lisärahoituksesta. Rahoitusta on saatu myös rangaistusten kiristämiseen sekä rikosten ennaltaehkäisyyn.
Uusi hallitus on puuttumassa Suomea piinaavaan jengirikollisuuteen ja katuväkivaltaan. Tuore oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen asioiden etenemiseen.
– Hallitus laatii laajan toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden katkaisemiseksi. Myös rangaistuksia kovennetaan. Esimerkiksi ampuma-aserikosten rangaistuksia kiristetään ja nöyryytys tekomuotona koventaa rangaistusta, kertoo Meri.
Vankiloiden rikostorjuntaa tehostetaan
Hallitus puuttuu siihen, etteivät yhteiskunnan ja muiden turvallisuuden kannalta vaarallisimmat vangit vapaudu ja että rikostorjuntaa vankiloissa tehostetaan.
– Suomessa otetaan käyttöön varmuusvankeus, mikä mahdollistaa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöiden pitämisen vankilassa, mikäli he ovat edelleen vaaraksi muiden hengelle ja terveydelle. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Norjassa.
– Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä henkilöistä, parannetaan. Tämä edistää vankilaturvallisuutta. Lisäksi kiinnitetään huomiota vankipaikkojen, henkilöstön ja varmuusosastojen määrään sekä valvontaan. Näiden tulee vastata tarpeita, Meri toteaa.
Ylivelkaantumista pyritään torjumaan
Hallituksen tavoitteena on myös nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeusprosesseja, jotta asiat tulisivat nykyistä nopeammin käsitellyiksi ja ihmiset saisivat oikeutta.
Myös ylivelkaantumiseen ollaan puuttumassa. Hallitus pyrkii torjumaan ihmisten ylivelkaantumista jo varhaisessa vaiheessa ja kehittämään velallisten neuvontaa.
– Hallitus tekee kattavan tarkastelun velkaantumisilmiöstä ja eri maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuudesta. Ulosoton suojaosa säilytetään nykyisellä tasolla. Hallitus parantaa edellytyksiä järjestää laadukkaita ja yhdenmukaisempia oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja perustamalla valtakunnallisen oikeuspalveluviraston, oikeusministeri Meri kertoo.
Olen saanut kunnian toimia Hyvinkään kaupunginhallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan.
Kuten viestijuoksussa, on osaltani tullut aika luovuttaa viestikapula ja tehtäväni mahtaville perussuomalaisille osaajille Henri Perälahdelle ja Tiina Karhuselle, kun uusi kaupunginhallitus aloittaa 1.6. alkaen.
Haluan kiittää kaikista näistä vuosista, joina olen saanut tehdä työtä kaupunginhallituksessa hyvinkääläisten eteen. Työ on vastuullista, tärkeää ja merkityksellistä.
Tehtävä on vaatinut ahkeruutta, rohkeutta sekä intohimoa johtaa kaupunkia yhteistyössä valtuuston ja virkamiesten kanssa.
Kuten viestijuoksussa, kapulan vauhti ei silti hidastu osaltani hetkeksikään. Työt jatkuvat. Näyn ja kuulun hyvinkääläisessä päätöksenteossa edelleen kaupunginvaltuutettuna sekä myös kansanedustajana ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana.
Haluan onnitella teitä kaikkia kaupunginhallitukseen valittuja sekä toivottaa rohkeutta ja periksiantamattomuutta työhönne. Muistakaa ajaa Hyvinkään ja hyvinkääläisten etua.
Suuri kiitos kuluneista vuosista ja luottamuksestanne.
Me perussuomalaiset haluamme, että Suomi on turvallinen maa, jossa voi tehdä työtä, yrittää ja elää muutenkin hyvää elämää. Meidän pitää huolehtia siitä, että suomalainen tulee omassa maassaan ensin. Valtio velkaantuu, eikä rahan viskomiseen pitkin maailmaa ole enää varaa.
Perussuomalaiset haluaa laittaa Suomen talouden vihdoinkin kuntoon. Me leikkaisimme toissijaisista menoista ja laittaisimme asiat tärkeysjärjestykseen. Leikkauskohteita ovat ne menot, joista tutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita laajasti leikkaamaan, muun muassa haitallisen maahanmuuton aiheuttamat kasvavat terveys- ja sosiaalimenot (mikä edellyttää maahanmuuttopolitiikan täysremonttia), kehitysyhteistyörahat, EU:n yhteisistä velka- ja tukipaketeista kieltäytyminen, puoluetuet, poliittisten avustajakaartien karsiminen ja YLE-vero. Me emme lähde veronkorotusten tielle, vaan panostamme suomalaisten arkeen ja toimeentuloon. Me ajamme suomalaisten veronmaksajien etua emmekä sitä häpeile.
Vanhat puolueet liputtavat työperäisen maahanmuuton edistämisen puolesta. He eivät kuitenkaan tunnu välittävän siitä tosiasiasta, että nykyinen Euroopan ulkopuolelta tuleva ja sosiaaliturvaan perustuva maahanmuutto tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi. Pienipalkkaiset, matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat tarvitsevat tulonsiirtoja tullakseen toimeen. Tulonsiirtojen lisäksi menoja aiheutuu niin kotouttamispalveluista kuin myös lisääntyvistä sote-menoista. Tällaista maahanmuuttoa halutaan näiden puolueiden toimesta lisätä kymmenillä tai jopa sadoilla tuhansilla ihmisillä, hintalapusta välittämättä.
Perussuomalaiset toivottaa tervetulleeksi sellaiset maahanmuuttajat, jotka tekevät korkeaa osaamista vaativaa työtä, tulevat palkallaan toimeen ja sopeutuvat Suomeen. Työvoimapulan ratkaisemiseksi ja valtion menojen hillitsemiseksi tulee kuitenkin panostaa nykyisten työttömien työllistämiseen. Tammikuun lopussa Suomessa oli lähes 260 000 työtöntä työnhakijaa (joista vieraskielisiä 47 558) ja heidän lisäkseen työvoiman ulkopuolella on vielä noin 93 000 ihmistä. Suomessa on myös noin 200 000 osa-aikatyötä tekevää ihmistä, jotka haluaisivat lisää työtunteja. Aloitetaan siis työvoimapulan ratkaiseminen näiden ihmisten työllistämisellä.
Katujen turvallisuus on romahtanut huolestuttavalla tavalla. Tästä kehityksestä olemme varoitelleet jo pitkään. Nyt viimeistään on herättävä ja reagoitava kovin ottein jengiytymiseen ja muihin hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. Tällä hetkellä Suomessa on poliisin arvion mukaan kymmenisen katujengiä, ja lähes kaikki jengiläiset ovat täysi-ikäisiä ja joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Jengiläiset ihannoivat väkivaltaa ja rikollista elämäntapaa. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kertoi äskettäisellä Suomen vierailullaan Ruotsissa tehdyistä virheistä ja siitä, miten Suomi voi välttää niiden toistamisen. Meidän tulee ottaa oppia länsinaapurin virheistä, joiden seurauksena jengiväkivalta on maassa arkipäivää.
Ongelmiin tulee reagoida tiukasti kiristämällä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa perussuomalaisten esittämällä tavalla. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia pitää kiristää. Rangaistusten järjettömät paljousalennukset pitää poistaa. Vakavia rikoksia tekevät ulkomaalaiset pitää karkottaa ja määrätä heille pysyvä maahantulokielto. Lopetetaan nykyinen löperö maahanmuuttopolitiikka, jossa tulijoilla ei ole riittäviä velvoitteita tehdä töitä ja elää maassa maan tavalla. On hyvä huomata, että muiden Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikka on huomattavasti tiukempaa kuin Suomen, ja tähän on viimein herättävä. Perussuomalaiset haluaa korjata Suomen suunnan, ennen kuin pyssyt paukkuu täälläkin päivittäin, kuten Ruotsissa jo tapahtuu.
Mikäli haluat muutosta ja pelastaa Suomen, niin muista äänestää perussuomalaisia.
