Kaupunginvaltuutettu Kimmo Martikainen toivoi (AP 9.3) kirjoituksessaan tekemälleni valtuustoaloitteelle pikaista menestystä kaupungin rattaissa ja kehotti yrityksiä antamaan nuorille kesätyöpaikkoja – vaikka lyhyitäkin pätkiä. Tähän toiveeseen on helppo yhtyä.
Valtuustoaloitteessani ehdotin, että Hyvinkään kaupunki laajentaa kesätyösetelin tukea 15-17- vuotiaisiin nuoriin, ja että seteli olisi mahdollista käyttää myös muutaman viikon työsuhteissa.
Tänä kesänä Hyvinkään kaupunki tukee 17-29 -vuotiaiden hyvinkääläisten nuorten työttömien työnhakijoiden tai keväällä 2017 ammatilliseen tutkintoon valmistuvien työllistymistä. Tuki on tarkoitettu yrityksille (tukea ei myönnetä yksityistalouksille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille tai valtiolle). Kesätyösetelin arvo on 350 euroa kuukaudessa. Tuen enimmäiskesto on kolme kuukautta ja nuoren kanssa tulee tehdä vähintään kuukauden työsopimus.
Monet kunnat tukevat koululaisten kesätöitä kesätyöseteleillä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki antaa ysiluokkalaisille kesätyösetelin. Kaupungin selvityksen mukaan kesällä 2016 kesätyösetelin avulla 25 %Helsingin koulujen ysiluokkalaisista sai kesätyöpaikan. Kesätyöseteli mahdollisti näin yli 800 uutta työsuhdetta nuorille.
Alle 18 -vuotiaiden kesätöistä ei löydy virallisia tilastoja, mutta esimerkiksi hakukone -Avointyopaikka.fi mukaan on ensi kesäksi töitä tarjolla 15-18- vuotiaille reilut 11 000 paikkaa.
Minuun ovat olleet yhteydessä nuorten vanhemmat, jotka toivovat kesätyösetelin laajentamista myös 15- ja 16- vuotiaisiin nuoriin, jotta heidän olisi helpompi saada se ensimmäinen työpaikka ja työkokemusta sekä tietysti omalla työllä ansaittua rahaa. Lisäksi alle 18- vuotiaiden osalta toivottiin että tuen saamiseen oikeuttaisi alle kuukaudenkin työsuhde, sillä aina sellaista työtä ei ole tarjolla ja nuoren tulee myös lomailla riittävästi lukukausien välillä.
Useissa tutkimuksissa yhtenä tärkeimmistä keinoista nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on varmistaa vähintään ammatillinen koulutus kaikille nuorille sekä koulutuksen ja työelämän välisen siirtymävaiheen tehostaminen.
Jotta nuori jaksaa innostua ja saa sitä kaivattua työkokemusta pitää tietysti saada se ensimmäinen työpaikka. Töitä haettaessa usein sanotaan, että pitää olla työkokemusta. Mistä sitä saa, jos ei saa ensimmäistä työpaikkaa? Itsellänikin on tästä kokemusta nuoruusvuosilta ja erityisesti lakimieheksi valmistumiseni jälkeen. Alan työkokemusta ei ollut, mutta ensimmäisen työpaikan sain asianajotoimistosta avustajana, sillä olin tehnyt monenlaista muuta työtä, joista olin työkokemusta saanut. Jos minulla ei olisi ollut monipuolista muuta työhistoriaa, en usko että olisin paikkaa saanut.
Nuorten oma kokemus syrjäytymisestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä on myös tärkeää tietolähde. Kun nuorilta itseltä on kysytty syrjäytymisen syistä, he mainitsevat ystävien puutteen ja yksinäisyyden. Tämäkin tukee sitä ajattelua, että työyhteisö on tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä. Työpaikalta saa uusia ihmissuhteita ja tunteen, että kuuluu johonkin yhteisöön. Mistäpä sitä tietää mitä muuta siitä tulevaisuuteen vielä poikii.
Tehdään siis valtuutettuina voitavamme nuorten työpaikkojen ja syrjäytymisen estämisen eteen.
