Suomen maaseutuMaanantai 21.7.2014 klo 21.12 - perusässä - pikku-Lennu lettipää " Mä ihmettelen miks ihmiset rynnii ulkomaille matkailemaan lomalla? Mä menen ton Enkka-peruskoiran kanssa pitkin Suomea kesälomalla, kun Suomi on mun mielestä niin kiva paikka. Mun isä sanoi, että maaseutu autioituu, kun ihmiset joutuu työn perässä lähtee kaupunkeihin tai muuten vaan lopettaa viljelyn tai eläinten pitämisen. Miten se on mahdollista ? Maataloissa luulisi töitä riittävän - lehmän lypsyä, heinätöitä ja navetan korjausta sekä sen sellasta. Isä sanoi, että se johtuu EU:n maataloustuista ja muista säännöistä,jotka vaikeuttaa maanviljelyä sekä eläinten pitoa. Mä en ymmärtänyt siitä mitään. Tyhmää sanon minä. Miksi ne ihmiset siellä EU:ssa niin tyhmiä säätää, että ajaa ihmiset pois ihanilta maatiloiltaan. Mä ainakin olisin mielummin aina maalla. Enkka-peruskoirakin sanoi mulle, että mielummin se maalla juoksisi kuin kaupungin asfalttiteillä. Jos musta tulee isona päättäjä, niin mä poistan tollaset säännöt ja kaikki muuttaa takaisin maalle."
|
|
Tervehdys Kirkkonummelta,
lähdin maatilalta Kihniöltä Saksaan metsätöihin keväällä 1987. Vuoden 1990 keväällä Saksan tuulikaatosavotalla olisin ruotsalaisena saanut yrittäjäoikeudet. Suomalaisena mut luokiteltiin itä-euroopan maiden, jugoslavien ja turkkilaisten kansalaisten joukkoon. Meiltä edellytettiin seitsemän vuoden työjaksoa ja tuolta ajalta suroitettuja pätevyyksisiä yrittäjäoikeuksiin. Lähdin Suomeen, kun oli tiedossa, että EU velvoitteet tulevat Suomeenkin. Nämä tulivat ja metsätyövoimaa puunkorjuussa velvoittava vuodesta 1964 lähtien voimassa ollut metsäpalkkalaki lakkautettiin vuoden 1991 lopussa. Tämä laki esti Saksassa suomalaisen metsätyövoiman yrittäjäoikeudet. Tämän jälkeen metsätyövoima oli puunkorjuussa yksin ilman lakisääteistä työparia. Metsänomistajien puunkorjuusta säädettiin samoin metsäpalkkalailla. Metsätyövoiman edunvalvoja Suomen maaseututyöväen liitto lakkautettiin vuoden 1992 lopussa. Vuoden 1992 tuloverotuksella metsänomistajat pakotetiin metsäverotyksen 1992-2005 siirtymäaikana myymään kaikki myyntipuuta sisältävät metsät metsänostajien hakkuutettaviksi välttyäkseen kaksinkertaiselta metsäverotukselta. Pientilallisten mahdollisuudet maatilatalouden harjoittamisessa ilman omaa toimintaa omassa metsätaloudessa teki lopun kymmenistä tuhansista maatiloista. Vain suurimmat maatilat pärjäävät maataloustuloilla. EU asetuksen 995/2010 oikeusvaikutukset laillisista metsähakkuista tekivät 100 % lopun metsänomistajien hakkuutoiminnasta.
Syntymäkunnassa Kihniöllä oli 30 vuotaa sitten noin 40 toimivaa maatilaa, kun tänä päivänä ei ole ainuttakaan. Pellot ovat ostaneet tai vuokranneet suurimmat tilat. Metsät ovat laadukkaimmista tukkupuista hakatut.
Olin Äänekoskella viime syksynä 4 kuukautta sähkölinjan raivauksella. Tapasin tuolloin yhden ainoan ihmisen metsässä.