Yrityslähestymiskieltoa koskeva esiselvitys on valmistunut ja lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä
Oikeusministeriön tänään julkaistussa esiselvityksessä tarkastellaan yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön nykytilannetta ja arvioidaan uusia keinoja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Esiselvityksen mukaan lainsäädäntö tarjoaa monia keinoja estää uhkaa ja häiriötä aiheuttavien henkilöiden pääsy yrityksen tiloihin. Seuraavaksi oikeusministeriössä valmistellaan viranomaiselle kuten tuomioistuimelle tai syyttäjälle mahdollisuus määrätä kaupan alalle yrityslähestymiskielto ja selvennetään rikoslainsäädäntöä.
Hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön niin sanottu yrityslähestymiskielto yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi, mikä mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan.
– Työpaikoilla tulee olla turvallista. Nyt valmisteltava yrityslähestymiskielto tulee olemaan uusi työkalu kaupan alan työnantajille osana laajempaa keinovalikoimaa työntekijöiden suojelemiseksi. Työturvallisuuteen on panostettava niin, ettei kenenkään tarvitse kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa työssä, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön muutostarpeiden arviointi ja valmistelu jatkuu oikeusministeriössä virkatyönä. Työn tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon kutsutaan edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta.
Julkaistussa esiselvityksessä on arvioitu pääasiassa kahta keinoa hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi: rikoslakiin perustuvan sekä viranomaisen määräämän yrityslähestymiskiellon säätämistä. Lisäksi selvityksessä on tutkittu Ruotsin yrityslähestymiskieltolakia ja sen toimivuutta.
Esiselvityksen mukaan erityisesti julkisrauhan rikkomista koskevaa sääntelyä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Yleisölle julkiset tilat nauttivat rikoslaissa säädettyä erityissuojaa. Julkisrauhaa koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan juuri tunneta eikä sovelleta, joten tietoisuuden lisääminen on tarpeen. Myös lainsäädännön selkeyttämistä arvioidaan jatkovalmistelussa.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana.
Lainsäädäntötyön lisäksi oikeusministeriössä on valmisteilla ministeriön verkkosivuilla julkaistava tietopaketti lainsäädännöllisistä ja muista keinoista uhkatilanteiden torjumiseen.
Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Oikeusministeri Leena Meri korostaa, että yksi osa tervettä Suomea on ihmisen oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Meri puhui eilen Lahden torilla perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitilaisudessa.
– Olemme kaikki lukeneet mediasta näkemyksiä, joiden mukaan maahanmuutto pelastaa ja on vastaus työvoimapulaan. Mutta kuka meistä haluaisi sairaalaan hoidettavaksi, jos ei ymmärrä, mitä kieltä hoitaja puhuu? Meri kysyy.
Etenkin ulkomailta saapuvien hoitajien on väitetty olevan ratkaisu niin sanottuun hoitajapulaan. Viime aikoina mediassa on kuitenkin kerrottu ongelmista, jopa vaaratilanteista, joita on sattunut hoitajien riittämättömän kielitaidon vuoksi.
Esimerkiksi silmätippoja on laitettu vahingossa juoman sekaan ja astmasuihkeita silmiin.
– Kukaan ei halua sellaista hoitoa, Meri toteaa.
Koulutettuja hoitajia on tarjolla runsaasti kotimaassa
Suomessa ei varsinaisesti edes ole hoitajapulaa, koska Suomi on jo täynnä koulutettuja hoitajia. Alan houkuttelevuus on kuitenkin laskenut ja hoitoalalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille enenevässä määrin. 320 000 Suomessa koulutetusta soteammattilaisesta 72 000 on jo vaihtanut alaa.
Koulutettuja hoitajia on runsaasti myös työvoiman ulkopuolella. Esimerkiksi HUS-yhtymän viime vuonna päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena 280 ihmistä sai lähtöpassit, heistä kolmannes on hoitajia.
Meri painottaakin, että hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia.
– Ihmiset haluavat päästä töihin. Pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me sieltä saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Rahat puolueiden hillotolppiin vai ihmisten palveluihin?
Valtion sotealueille turvaama rahoitus on yleiskatteellista. Rahoituksen yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet päättävät itse rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä.
Meri korostaakin, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla.
– Laitetaanko rahat siis puoluetukien kaltaisiin hillotolppiin, kuten ryhmärahaan, vai käytetäänkö rahat ihmisten hyvinvointia tukeviin palveluihin? Perussuomalaisten mielestä alueilla asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.
Oppositiopuolueilla on enemmistövalta peräti 18 hyvinvointialueella Suomessa. Näin ollen ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen – ja rahojen kohdistaminen ihmisten palveluihin olisi mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla vain olisi tahtoa luopua hillotolpistaan.
Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Nykyisen hallituksen keskeinen tavoite on suomalaisten turvallisuuden parantaminen. Tähän liittyen oikeusministeriössä on käynnissä lukuisia hankkeita. Hallitusohjelman mukaisesti olemme etsineet ratkaisuja, joilla varmistamme, että yhteiskunnalle sekä muiden hengelle ja terveydelle vaarallisimmat vangit eivät vapaudu. Varmuusvankeuden käyttöönotto on hallitusohjelman lisäksi perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa.
Nyt lausuntokierroksella olevassa arviomuistiossa varmuusvankeuden käyttöönotosta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämisestä on esitetty kaksi ratkaisumallia, jotta vaaralliseksi arvioitu vanki ei enää pääsisi ihmisten ilmoille. Varmuusvankeuden osalta tarkoituksena on, että kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voidaan jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan edelleen vaarallisia. Muun muassa Norjassa ja Tanskassa on jo vastaavanlainen mahdollisuus oikeusjärjestelmässä. Esitetyissä ratkaisuissa myös ensikertalainen voitaisiin tuomita varmuusvankeuteen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Tämän lisäksi hallitusohjelman mukaan väkivaltariskin arviointia kehitetään ja sen merkitystä osana vangin vapauttamisharkintaa vahvistetaan olennaisesti. Kirjauksen tavoitteena on lisätä väkivaltariskiarvion painoarvoa elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä. Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Pakkolaitosten lopettamisen jälkeen Suomella ei ole ollut kunnon työkaluja vaarallisten väkivaltarikollisten pitämiseksi poissa yhteiskunnasta. Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen taannoin puhui rikosoikeusjärjestelmän remontista ja lainsäädännön uudistamistarpeista, jotta vaarallisimmat ja mieleltään vakavasti häiriintyneet uusintarikolliset saataisiin ajoissa telkien taakse (Kaleva 7.1.2023). Hänellä oli monia hyviä huomioita, joista olen samaa mieltä. Nyt asiaan on viimein valmisteilla muutos hallitusohjelmakirjauksen myötä.
Nämä uudistukset koskettaisivat vain pientä ihmisjoukkoa, mutta ne olisivat merkittävä askel turvallisemmalle Suomelle. On syytä muistaa, että myös Anders Breivikoli ”ensikertalainen” rikoksentekijä, muttei häntä varmastikaan tulla näkemään vapaudessa pitkään aikaan – jos koskaan.
Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista Hyvinkään Paakari Puustiin (Kauppalankatu 7-11) lauantaina 25.1. klo 16-17. Paikalla on myös valtuutettuja, jotka kertovat mielellään valtuustotyöskentelystä sekä kunta- ja aluevaaleihin ehdolle lähtemisestä!
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulisi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Myös vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla rangaistaan jatkossa ankarammin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ohjelman mukaan hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Esityksellä tavoitellaan uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta sekä siihen liittyen erityisesti hengen ja terveyden tehokkaampaa suojaa. Tavoitteena on myös, että erityisesti törkeiden ampuma-aserikosten rangaistussäännökset vastaavat nykyistä paremmin rikosten vakavuutta. Aserikosten rangaistussäännöksiä ei ole tarkasteltu kokonaisuutena muutamaan vuosikymmeneen.
– Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Ampuma-aserikokset ovat olennainen osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuotoja. Kysymys on turvallisuutta edistävästä erittäin tärkeästä lainsäädäntöhankkeesta, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uusi rangaistussäännös koskemaan erityisesti ampuma-aseen käsittelyä järjestäytyneessä rikollisessa toiminnassa
Ampuma-aseen lainaaminen ja luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle tulee nykyistä laajemmin ja ankarammin rangaistaviksi, kun uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa tällaiseksi rikokseksi. Tällaisen rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää telekuuntelua.
Vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla entistä ankarammat rangaistukset
Vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon enimmäisrangaistus yhdeksi vuodeksi vankeutta. Rangaistusasteikon korotukset mahdollistavat nykyistä paremmin teon vaarallisuuden huomioon ottamisen rangaistuksen määräämisessä. Tällaiset rikokset ovat jo lähtökohtaisesti vaarallisia, koska niiden tahalliseen mukana pitämiseen yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa liittyy vakava vaara toisten terveydelle.
Lisäksi eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomiseksi luonnehdittavia tekoja siirrettäisiin lievän ampuma-aserikoksen puolelle. Samalla lievään ampuma-aserikokseen liitettäisiin vankeusuhka.
Uudistuksen myötä vankien määrän on arvioitu kasvavan 192 vangilla vuodesta 2027 lähtien. Rahoitusta tarvitaan uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Määrärahasta valtaosa suunnataan Rikosseuraamuslaitokselle, minkä lisäksi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinlaitoksen määrärahoja lisätään.
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta sisältyy ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa eli 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Niistä 25 miljoonaa euroa tulee lisäyksenä siitä, mitä sovittiin toissa kesänä hallitusohjelmassa.
Budjetista ministeri Leena Meri nostaa esiin yli 200 henkilötyövuoden lisäyksen oikeudenhoidon toimialalle ensi vuonna.
Talousarvioesityksessa on myös rahoitus Rikosseuraamuslaitokselle perussuomalaisille tärkeän ensikertalaisuuden uudistamisen toteutumiseen.
Vankiloille lisää rahaa ja vankipaikkoja
Ministeri väläyttää hallituksen antavan tämän viikon torstaina valtioneuvoston kokouksessa aserikossääntelyä koskevan hallituksen esityksen, jossa jatkossa törkeistä aserikoksista rangaistaan ankarammin. Vankimäärä tulee kasvamaan, ja annettavaan esitykseen liittyen hallitus on sitoutunut vankiloiden lisärahoitukseen ja uusien vankipaikkojen rakentamiseen.
Esitys sisältää ensi vuodelle 6,45 miljoonaa euroa vankiloiden turvatekniikkaan ja siten vankilaturvallisuuden parantamiseen, mistä rahasta 1,75 miljoonaa euroa on pysyvää rahoitusta.
– Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri toteaa.
Kyse on oikeusvaltion perustoiminnoista
Kriminaalipolitiikan uudistamista sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumista on priorisoitu myös oikeusministeriön avustuksissa. Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman rahoitukseen kohdennetaan jopa lisäystä, jolloin sen rahoitustaso nousee 1,6 miljoonaan euroon ensi vuonna. Toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhempien kasvatusvastuun huomioiden.
Minna Reijonen nostaa esiin eduskunnan ”joululahjarahoista” annetut lisärahoitukset Rikosuhripäivystykselle ja vankien päihdekuntoutukseen. Rikosuhripäivystykselle suunnataan 150 000 euroa ja vankien päihdekuntoutukseen 300 000 euroa.
Keskustelun aikana lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola huomauttaa, että oikeusministeriölle asetetut säästövaateet ovat paljon pienemmät kuin monella muulla sektorilla ja että oikeusministeriön hallinnonalalla on kyse ennen kaikkea oikeusvaltion perustoiminnoista.
– Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada, Eerola toteaa.
Vakavat rikoksenuusijat lukkojen takana
Opposition edustajat kyseenalaistivat muun muassa ensikertalaisuussäännöksen uudistamista ja rauhanjärjestöistä sopeuttamista. Oppositiosta väitettiin, etteivät ehdonalaisen kiristykset perustu tutkittuun tietoon eikä sillä saavuteta mitään hyötyjä esimerkiksi rikoksen uusimisen näkökulmasta.
Ministeri Meri vastasi opposition kritiikkiin, että hallituksen esityksessäkin on ollut arvio ehdonalaisen kiristämisen ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Toisaalta hän huomauttaa, että jos yksikin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö on lukkojen takana eikä pääse uusimaan rikoksiaan, on jo yksi uhri jäänyt vähemmän.
Hallituksen esityksen perusteella vaikutusarvioista uudistuksen vaikutus rikosten ennaltaehkäisyyn on muutamista prosenteista noin kahteenkymmeneen prosenttiin.
– Jos sitä haluaa jollain lailla vähätellä, niin se on sitten jokaisen oma asia, ministeri tokaisee.
Yli 90 prosenttia vangeista päihdeongelmaisia
Myös edustaja ja lakivaliokunnan jäsen Rami Lehtinen otti vahvasti kantaa opposition väitteisiin. Poliisiedustaja huomauttaa, kuinka uudistus parantaa uhrien turvallisuutta, kun rikoksentekijä on pidempään vankilassa. Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa uhrilla on merkittävä riski joutua uudelleen saman tekijän kohteeksi. Tällöin hän voi elää turvallisesti niin kauan kuin rikoksentekijä on vankilassa. Kun tekijä vapautuu, pelko alkaa uudelleen.
– Ehkä tässä onkin se iso ero perussuomalaisten ja SDP:n välillä, että me ajattelemme aina ensisijaisesti uhria ja ehkäpä demarit ensisijaisesti sitä rikostentekijää, edustaja Lehtinen näpäyttää.
Lehtinen kertoo myös, että uusintarikollisuutta selittää aika pitkälle se, että yli 90 prosenttia vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia. Hän huomauttaa, että pidempi vankeusaika mahdollistaa päihdeongelman hoitamista.
Rikosuhrimaksuihin tulossa korotus
Oikeusministeri päättää illan viimeisen puheensa iloiseen uutiseen: rikosuhrimaksuihin on tulossa korotus. Lakiesitys on nyt lausunnoilla, ja rikosuhrimaksut ohjataan uhrien tukitoimintaan. Arvion mukaan siitä tulee lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
– Me kyllä teemme parhaamme oikeusministeriössä auttaaksemme myös rikosten uhreja, Leena Meri summaa.
Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä, jolla helpotettaisiin rikoshyödyn poisottamista.
Valmistelun pohjana on hallitusohjelmakirjaus, jossa esitetään vaadittavan näyttökynnyksen alentamista ja ottamalla käyttöön rikoshyödyn menettämistä koskeva menettely rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella. Samalla toimeenpannaan EU:sta tullutta ”konfiskaatiodirektiiviä”, johon on säädetty vähimmäissäädökset muun muassa rikoshyödyn ja rikoksentekovälineiden tunnistamisesta ja jäädyttämisestä.
Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa rikolliseen toimintaan liittyvän selittämättömän varallisuuden tuomitseminen valtiolle menetetyksi. Tällaista mallia ollaan jo ottamassa käyttöön Ruotsissa.
”Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän”
Suomessa keinojen laajuutta rikoshyödyn poisottamiseksi konfiskaatiodirektiivin pohjalta vielä selvitetään. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa omaisuuden takavarikointia, jos on perusteltu syy epäillä sen hankitun rikollisesti. Esimerkiksi vaatimukset oikeudenkäynnistä edellytyksenä takavarikoinnille saattaisivat keventyä ja selvitysvelvollisuus omaisuuden alkuperästä siirtyä viranomaisilta omaisuuden haltijalle itselleen.
– Myös Suomessa tarvitaan kovia tehokkaita keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän, kun sillä saavutetut pikavoitot voidaan takavarikoida, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeusministeri Leena Meri toteaa tyytyväisenä, että kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisaan suuntaan.
– Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä. Ministerinä olenkin tyytyväinen, että hallitus haluaa huolehtia Suomen sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä tässäkin vaikeassa taloustilanteessa.
Oikeudenhoidon taloudenpidon pohja vahvistuu
Hallituksen vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa.
– Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Näin oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä.
– Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Hallinonala on vahvasti työvoimariippuvainen, ja vahvuutena on osaava henkilöstö. Jatkuvasti haluankin kiittää koko hallinnonalan hyvää henkilökuntaa, Meri toteaa.
Ensikertalainen voi olla vain kerran
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta.
– Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Esitys on eduskunnan käsittelyssä.
Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha.
Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin.
– Esimerkiksi luvattomien ampuma-aseiden hallussapito julkisella paikalla ankaroituu siten, että rangaistus olisi lähtökohtaisesti ehdotonta vankeutta. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus. Esitys tuodaan eduskuntaan tämän vuoden aikana. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan ensi kevään kehysriihessä, Meri sanoo.
Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn rahoitusta
Rahoitusta on luvassa myös nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
– Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti ensi vuodelle osoitettu osoitettu 2 miljoonaa euroa. Lisäksi esitykseen sisältyy 900 000 euroa nuorten toimintamallin laajentamiseen toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille rikoskierteen katkaisemiseksi.
Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, joilla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
– Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä ja talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa. Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Satsaukset oikeudenhoitoon tehdään turvaamaan paitsi kansalaisten oikeuspalveluja myös hallinnonalan henkilöstön tuloksellista työskentelyä ja työhyvinvointia.
- Oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä. Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Panostuksia vankilaturvallisuuteen
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha. Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan kehyksen yhteydessä.
- Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisista resursseista ja toimintakyvystä tulee huolehtia, kun vankimäärät lisääntyvät. Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri Meri muistuttaa.
Rahoitusta nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn
Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti osoitettu 2 miljoonaa euroa jaettuna sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön tehtäviin. Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, jolla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
- Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Osana hallinnonalan tuottavuussäästöjä Tuomioistuinvirasto on esittänyt mahdollisena toimenpiteenä lautamiesjärjestelmän lakkauttamisen. Suomi on saanut Euroopan komission viimeisimmässä oikeusvaltiokertomuksessa suosituksen lautamiesjärjestelmän uudistamisesta, niin että se vastaa tuomareiden riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco on katsonut, että lautamiesten valinnan tulisi tapahtua oikeuslaitoksen itsensä toimesta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksien lautamiesten nykyiselle valintamenettelylle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Lautamiesten valintamenettelyn muutos edellyttäisi kuitenkin merkittävää lisärahoitusta.
Oikeusturvan toteutumisen kannalta myös nopeilla käsittelyajoilla ja sujuvilla prosesseilla on suuri merkitys. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuustoimien sekä oikeusturvan varmistamiseksi lautamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja lakkauttamista selvitetään oikeusministeriössä.
Osana tuottavuusohjelmaa oikeusministeriö on myös pyytänyt hallinnonalansa virastoja arvioimaan keinoja tilatehokkuuden parantamiseksi. Ulosottolaitos on tehnyt ministeriölle ehdotuksen siitä, miten toimipaikkaverkostoa olisi tarkoituksenmukaista karsia säästöjen saamiseksi ja palveluiden edelleen kehittämiseksi. Ehdotus on parhaillaan oikeusministeriössä virkavalmistelussa. Myös hallinnonalan muiden virastojen toimipaikkaverkostojen osalta on odotettavissa kehittämisesityksiä.
