Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:612300 kpl

Eduskunnassa keskustelu sisäisestä turvallisuudesta - Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus ei jutustelulla poistu

Tiistai 21.9.2021 klo 15:24

Eduskunnassa on käynnissä keskustelu sisäisen turvallisuuden selonteosta. Esittelyn piti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)

-Ministeri Ohisalo kertoo, ettei maahanmuutto ole sisäiseen turvallisuuteen varsinaisesti liittyvä asia. Samalla hän sanoo uhkana olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttoliikkeet. Eli onko maahanmuuttovirrat uhka vai ei? Ristiriita puheissa on merkittävä ja mielestäni tarkoitushakuinen, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa.

-Maahanmuuton ongelmia halutaan vähätellä, mutta samalla ilmastonmuutoksen nimissä maahanmuuttoon vaikuttaminen nähdään asiana, johon pitää vaikuttaa - pääasiassa kuitenkin verottamalla ja syyllistämällä suomalaisia.

Hallituksen mukaan turvallisuudelle suurimpia uhkia on syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus.

-Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn pitää hallituksen mukaan panostaa. Tämä on totta, mutta vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, hallitsematon turvapaikkaturismi ja terrorismi, eivät pehmeällä sosiaalitoimen auttamisella ja jutustelulla poistu, Meri jatkaa.

Ulkomaille valuvat miljardit suomalaisten hyväksi

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri muistuttaa myös, että turvallisuuden ennaltaehkäisyä olisi puuttua ongelmien juurisyihin.

Meri mainitsee keinoiksi panostamisen rajavalvontaan, haitallisen maahanmuuton estämiseen ja riittävien resurssien antamiseen poliisille, oikeudenhoitoon ja vankeinhoitoon.

Lisäksi Meri huomauttaa, että rikoksista pitää seurata riittävän kovat rangaistukset ja maastakarkoittamiset, mikäli kyse on ulkomaalaistaustaisista rikoksentekijöistä.

-Rahaa kyllä löytyy EU:n elpymispakettiin ja kehitysapuun. Miljardit ovat silloin pikkurahoja. 

-Ensimmäiset asiat ensiksi ja panostukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Meri vaatii.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomalaiselle oikeusjärjestelmälle ei riitä rahaa - kehitysapuun kyllä riittää

Perjantai 17.9.2021 klo 12:44

Hallitus käy mielellään kansainvälisissä pöydissä heristelemässä sormea muiden maiden oikeudenhoidon ja erityisesti oikeusvaltion tilasta, vaikka omakaan pesä ei taida olla ihan kunnossa.

Eduskunnan lakivaliokunta on äskettäin yksimielisesti vakavasti huomauttanut meidän oikeudenhoidon järkyttävän heikoista resurssitilanteesta ja sitä kautta oikeusvaltion tilasta. Asiat ruuhkautuvat esimerkiksi tuomioistuimissa: rikosasiat, lastensuojelu, verotus.. Nämä kaikki suomalaisia koskettavat asiat seisoo tuomioistuimissa, koska resursseja ei ole tarpeeksi. Kyse on ihmisten oikeusturvasta.

Lisäksi vankiloiden turvallisuus vaatisi lisää rahaa. Oikeuslaitos ja vankilat tarvitsisivat pysyvästi lisää rahaa vähimmillään 20-30 miljoonaa euroa vuodessa, mutta hallitus näyttää priorisoivan nämä vähemmän tärkeiksi kohteiksi.

Kehitysapuun rahaa kyllä riittää. Siihen hallitus laittaa vuosittain yli 1,2 miljardia euroa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta, muut puolueet on valmiita lisäämään rahaa sadoilla miljoonilla euroilla. Kysyin hallitukselta kyselytunnilla voisiko se vihdoin tehdä kunnollisen arvovalinnan ja panostaa suomalaiseen oikeusvaltioon noin 30 miljoonalla. Rahat voisi leikata suoraan kehitysavusta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko ihmetteli vastauksessaan, että miten kehitysavusta voi leikata, kun pitää auttaa lähellä olevia. Kotimaa on minusta vielä lähempänä.

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeusministeriöllä kummallinen Antirasisti-kampanja

Maanantai 13.9.2021 klo 15:16

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ihmettelee oikeusministeriön operoimaa Antirasisti-kampanjaa. Meren mielestä kampanjan tarkoituksena on erilaisten termien juurruttaminen verorahoin ja huomauttaa kampanjan vievän työntekijäresursseja. Kampanja saa rahoitusta muun muassa EU:lta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä.

-Mikroaggressio, vähemmistöstressi ja tietysti vihapuhe. Kampanja määrittelee siis jopa vihapuheen, vaikka sitä ei lainsäädännössä ole. Ja tietysti vihapuhe määritellään niin, että se kohdistuu lähinnä maahanmuuttoon. Se on suvaitsemattomuutta, mutta kuka sen määrittelee, onkin taas asia, jota ei kerrota.

-Itse toivon, että oikeusministeriössä aikaa panostettaisiin siihen, että saisimme esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Lapsiin kohdistuvien rikosten tuomiot ovat aivan liian löperöitä, Meri toivoo.

Kampanja kehottaa ilmiantamaan rasistisia vitsejä – uhkaavissa tilanteissa jopa poliisille 

-Pidän myös erittäin kyseenalaisena, että oikeusministeriön koordinoima kampanja kehottaa ihmisiä tällaiseen ilmiantokulttuuriin, joka voi helposti johtaa siihen, ettei kriittistä ajattelua maahanmuutosta tai vaikka islamista saisi esittää. Sitä kautta kysymys on perusoikeuksista, kuten mielipiteen ilmaisusta ja sananvapaudesta. Listassa on esimerkiksi islamofobia, muttei kristittyjen pelosta halaistua sanaa.

-Ihmisten syrjintä terveydentilan, vammaisuuden, uskonnon tai vaikka mielipiteen perusteella on yksiselitteisesti väärin, mutta nykyinen ilmapiiri, jossa syrjinnän uhreina nostetaan usein esiin lähinnä ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jättää huomioimatta edellä mainitut muut ryhmät, Meri huomauttaa.

-Kampanja kehottaa puuttumaan myös vitseihin ja pyytämään muita sivullisia puuttumaan tilanteeseen tai jopa soittamaan poliisin paikalle. Huumoria on monenlaista, hyvää ja huonoa, mutta se, että pitäisi ryhtyä yksityiseksi ”sanapoliisiksi” tuntuu todella erikoiselta, Meri toteaa.

Kampanjan sivut on luettavissa täällä ja oikeusministeriön tiedote kampanjasta täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksistaan - nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Perjantai 10.9.2021 klo 16:20

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta todella heikosta rahoituksesta. Riittävän rahoituksen ja siten resurssien puute vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen saada asiansa käsiteltyä oikeusistuimissa.

- Poliisin, tuomioistuinten, syyttäjien, yleisen oikeusavun ja velkaneuvonnan resurssit ja perusrahoitus laahaa todella pahasti. Rikoksia jää tutkimatta, asiat seisoo tuomioistuimissa ja oikeusapua odotellaan, vaikka oikeudellista apua pitäisi usein saada kiireellisesti. Toimiva oikeussuojan saaminen ja rikosvastuun toteutuminen ja uhrin oikeus saada juttunsa pikaisesti käsitellyksi sekä tietysti turvallinen yhteiskunta ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiossa.

Myös eduskunnan lakivaliokunta huolissaan rahoituksesta

Myös lakivaliokunta on huomauttanut vakavasti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja yleisen oikeusavun kestämättömänä ja vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta. (Valiokunnan lausunto 11/2021 3.6.2021).

- Valiokunta tuo esille, että määrärahat ovat tarpeisiin nähden aivan riittämättömät ja tilanne kestämätön. Joissain asiaryhmissä käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että viivästymiset haittaavat vakavasti oikeusturvan toteutumista. Esimerkiksi veroasioissa käsittelyt kestävät keskimäärin yli vuoden ja myös siviiliasioissa keskittelyaika on jo 13,2 kuukautta.

Oikeusministeri Henriksson totesi kyselytunnilla 8.9., että tilanne on sinänsä tiedossa ja oikeusvaltion parantamiseen tulee vähän lisää panostuksia. Meri on pettynyt vastaukseen ja toteaa, ettei pysyvää kunnon korjausta resursseihin ei tule edelleenkään.

- Samaan aikaan hallituspuolueet paheksuvat esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltion tilaa, mutta jospa nyt ensin katsottaisiin, että edes oma on kunnossa, Meri huomauttaa.

Maailmanparannus on laitettu Suomen ja suomalaisten edelle

Meri vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja syyttää hallituksen olevan kiinnostunut enemmän maailmanparannuksesta kuin suomalaisten asioiden hoidosta.

- Hallitus panostaa kehitysapuun, pakolaiskiintiön nostoon,  turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, globaaliin ilmaston pelastamiseen suomalaisia kurittamalla ja samaan aikaan kotimaan asiat saavat olla rempallaan, Meri tuskailee.

Kommentoi kirjoitusta.

Vasemmiston Saramo rehenteli työpaikoilla - Leena Meri palautti hallitusedustajan maan pinnalle: Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää

Maanantai 6.9.2021 klo 11:56 - Suomen Uutiset, julkaistu 27.8.2021

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on jo viime vuodesta saakka esittänyt vaihtelevia tavoitteita Suomen työllisyyden nostamisesta sekä työpaikkojen tai työllisien määrästä. Perussuomalaisten Leena Meri muistutti eilen Ylen A-Talkissa, että olisi syytä keskittyä työllisyystoimiin, joilla työllistytään yksityissektorille. – Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla.

Välillä Sanna Marinin hallituksen ilmoitettuna tavoitteena on ollut 60 000 työpaikkaa, välillä taas 30 000. Hallitus on myös ilmoittanut tekevänsä työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Suurien kymmentuhatlukujen ja vaihtelevien ilmoitettujen tavoitteiden jäsentäminen on tavan kansalaiselle toisinaan raskasta. Tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa sekin, että välillä on haasteellista palauttaa mieleen, mihin vuoteen mennessä mitkäkin ilmoitetut tavoitteet olisi tarkoitus saavuttaa.

Uusien työpaikkojen syntyminen välttämätöntä

Julkisen talouden vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen nujertamiseksi uusien työpaikkojen syntyminen on kuitenkin välttämätöntä. Hallitukselta onkin odotettu erityisesti vaikuttavia työllisyystoimia.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri tivasi eilen Ylen A-Talkissa vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramolta, mitä hallitus on tekemässä työllisyydelle syksyn budjettiriihessä.

– Vuodesta 2019 on odotettu työllisyystoimia. Ennustettavuuden vuoksi ihmiset ja yritykset varmasti kaipaisivat jo tietoja, Meri sanoi ja sai vastaukseksi pitkän monologin.

Saramo heitteli ilmaan lukuja 30 000:sta ja 40 000:sta työpaikasta ja esitti sitten yllättävän väitteen:

– Tämä hallitus on tehnyt ja luonut kahdessa vuodessa enemmän uusia työpaikkoja kuin edellinen oikeistohallitus koko kautensa aikana. Yli 30 000 oli jo ennen kuin teimme keväällä lisätoimia kehysriihessä.

– Meillä on enemmän työllisiä kuin koskaan Suomen historiassa, Saramo nautiskeli jättäen mainitsematta Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden. Tälläkin hetkellä Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Kireä verotus nakertaa ostovoimaa

Kireän verotuksen vuoksi moni palkansaaja ei tule toimeen palkkatuloillaan, koska palkasta jää käteen niin vähän.

Meri nosti A-Talkissa esille myös Suomen veroasteen. Kyse ei ole pelkästään ansiotuloverotuksesta vaan myös esimerkiksi korkeasta polttoaineverotuksesta.

Viimeksi polttoainevero nousi vuosi sitten, elokuussa 2020. Hallituksessa vihreät kaavailevat jo uusia veronkorotuksia. Mitä kalliimpaa bensa on, sitä kalliimpaa on työssäkäynti.

– Olette jo aiemmin nostaneet polttoaineveroa, se on arvovalinta. Kuten sekin, että tämä hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin jopa 15 vuotta aikaisemmin kuin muu Eurooppa keskimäärin. Me menetämme siinä kilpailuetua, Meri muistutti.

Saramon vastaus oli, että polttoaineen verotuksen nostosta on ”päätettävä aktiivisesti”, koska polttoainevero ei muuten nouse automaattisesti indeksin mukana.

– Voisitteko te alentaa sitä polttoaineveroa? Meri kysyi.

Voisiko asunnon vaihtamisen verosta jo luopua?

Hallitus laskee mielellään myös erilaiset sosiaalipoliittiset hankkeet työllisyystoimiksi. SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen aiemman lausunnon mukaan myös jopa sote-uudistus olisi työllisyystoimi. Uskoo ken tahtoo.

Meri muistutti A-Talkissa, että tosiasiassa vain yksityissektorin työpaikat aidosti vahvistavat julkista taloutta.

– Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää. Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla, se ei ole olennaista tässä.

Työmarkkinoita kiusaa myös kohtaanto-ongelma eli se, että avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa.

– Ratkaisuksi ei kelpaa ainakaan se, että tehdään liikkumisesta entistä kalliimpaa, Meri sanoi viitaten polttoaineveron korotuksiin.

Meri mainitsi muutaman muunkin keinon, joilla työn perässä liikkumista ja työllistymistä olisi mahdollista vauhdittaa.

– Esimerkiksi liikkumisavustus, mitä on jo väläytelty sekä varainsiirtoveron poistaminen, jolloin veroa ei tarvitsisi maksaa kun vaihtaa asuntoa. Myös koulutuspolitiikkaan on kiinnitettävä huomiota, eli pitäisi kouluttaa enemmän niille aloille, joilla on työvoimapulaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Nähdään Järvenpäässä ja Jokelassa!

Torstai 2.9.2021 klo 15:26

kiertue_kesk_uusimaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Nähdään Hyvinkäällä!

Torstai 26.8.2021 klo 12:23 - Leena Meri

Hyvinkaa_28.8..png

Kommentoi kirjoitusta.

Keitä Afganistanista ollaan hakemassa?

Perjantai 20.8.2021 klo 17:26 - Leena Meri

Eduskunnassa käsiteltiin Afganistanin tilannetta ja suomalaisten sotilaiden lähettämistä Kabulin lentokentälle. Sotilaiden tarkoitus on suojata suomalaisten ja Suomelle työskennelleiden paluu Suomeen.

Pidän tärkeänä, että keskustelussa nostetaan rehellisesti esiin, keitä Suomi nyt aikoo Afganistanista hakea. Siksi kysyinkin ulkoministeri Haavistolta, että keitä kaikkia saapujien joukossa oikein on. Ymmärrän, että Suomi auttaa omia kansalaisiaan ja Suomelle työskennelleitä. Virallisesti puhutaan lähinnä suomalaisista ja Suomelle Afganistanissa työskennelleistä, mutta keitä kaikkia tämä sitten sisältää? Onko joukossa myös lomailijoita? Eli ihmisiä, joilla on Suomessa oleskelulupa ja jotka ovat olleet Afganistanissa lähinnä lomailemassa. Ulkoministeriö on antanut kaksi viikkoa sitten matkailijoille kehotuksen lähteä pois maasta. Suomella ei ole kaiketi ollut aiemminkaan tapana hakea lomailijoita, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin ulkomailla. Ei ainakaan sotilasoperaation avulla. Haavistolta ei selkeää vastausta kysymykseeni tullut.

Puhemies toi myös esille, ettei tässä keskustelussa pakolaiskiintiöt ole oleellinen asia, vaan keskustelu haluttiin rajata sotilaiden lähettämiseen. Mielestäni on hyvä, että eduskunta keskusteli asiasta, kun kuitenkin ministerit Ohisalo ja Henriksson ovat itse tuoneet pakolaiskiintiöiden nostamista aktiivisesti esille asian yhteydessä. Tämän tilanteen varjolla ei pidä nostaa pakolaiskiintiötä. Pidän hyvinkin oleellisena, että jo varhaisessa vaiheessa käydään keskustelua pakolaiskiintiöiden suhteen, eikä vasta sitten syksymmällä. Ettei käy niin, että sitten hetken päästä onkin liian myöhäistä, kun henkilöt on jo haettu maahan.

Pyysin, että eduskunta pidetään hyvin ajan tasalla ja näin ministeri Haavisto eduskunnalle lupasikin. Toivoin myös, että eduskunta kutsutaan tarvittaessa kiireellisestikin koolle, sillä tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja eskaloitua entisestään.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos - tavataan Vihdissä lauantaina!

Keskiviikko 18.8.2021 klo 13:36

Kiitos rakkaat perussuomalaiset luottamuksesta 1. varapuheenjohtajaksi! Tavataan Vihdissä lauantaina 21.8.!

Copy_of_Copy_of_KANSANEDUSTAJA_2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalaisten puoluekokous 14.-15.8.2021 Seinäjoella

Torstai 5.8.2021 klo 22:21 - Leena Meri

Hyvät Perussuomalaiset.

Olen ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi. 

Minulle olisi kunnia saada edustaa ja kehittää puoluetta puheenjohtajistossa yhdessä teidän kanssanne.

Pitkällä lakimiesurallani olen työskennellyt tuomioistuimissa, valtionhallinnossa johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Tehtävissäni olen nähnyt koko elämän kirjon ja tottunut haasteiden ratkaisemiseen, vastuunkantamiseen sekä suunnitelmalliseen toimintaan.

Puoluekokouksen 2017 jälkeen sain eduskuntaryhmän puheenjohtajana olla mukana näyttämässä muille puolueille ja medialle, että me valitsemme johtajamme itse – emme kysy lupaa ajaa niitä asioita, joita me haluamme. Olin vastuussa eduskuntaryhmän toiminnasta ja ohjelmista, kuten ryhmän vaihtoehtobudjeteista. Yhteistyö puolueen ja sen puheenjohtajiston kanssa oli saumatonta.

Eduskuntatyössä olen ollut monessa mukana ja toiminut perustuslakivaliokunnassa, työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja talousvaliokunnassa sekä nyt lakivaliokunnan puheenjohtajana. Olen lisäksi puhemiesneuvoston ja valtakunnanoikeuden jäsen.

Ihmisenä olen rohkea ja sisukas. Seison aina jalat tukevasti maassa, vaikka ympärillä olisi minkälainen myrsky tahansa.

Vanhemmiltani olen saanut ohjeiksi elämään, että ole oikeudenmukainen, ahkera, avulias sekä usko itseesi ja uskalla puolustaa oikeaksi kokemiasi asioita. Näillä ohjeilla olen elämääni elänyt. Perussuomalaiset edustavat minulle kaikkia näitä arvoja. Siksi puolueen riveissä on hyvä seistä.

Puolueen puheenjohtajistolta odotetaan sitkeyttä, rohkeutta ja kykyä kuulla kentän ajatuksia. En pelkää haasteita oli kyseessä poliittinen vastustaja tai kentän ongelmatilanne. Kenttää tuetaan ja ongelmat ratkaistaan puhumalla. Ongelmia tulee, jos asioista ei saa puhua – sen olemme huomanneet erilaisten puhepoliisien vallatessa yhteiskuntaa.

Haluan antaa parhaan osaamiseni, sitkeyteni ja kokemukseni puolueelle kaikissa tilanteissa – aina puheenjohtajasta jokaiseen kentän ahertajaan.

Ainoa järjen ääni ja puolue, joka edustaa perinteisiä arvoja, on Perussuomalaiset. Haluan puolustaa Suomea ja suomalaisuutta – tähtäimenä on puolueen nousu Suomen suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi. Hallitukseen lähdetään kuitenkin vain, jos saamme meillä tärkeitä asioita läpi. Näistä keskeisiä ovat tiukka maahanmuuttopolitiikka, EU-kriittisyys ja ilmastorealismi sekä suomalaisten puolustaminen siten, että jokainen pärjää arjessaan.

Mielestäni meidän tulee entisestään terävöittää EU-politiikkaamme. Ensinnäkin kerromme millä konkreettisilla toimilla pysäytämme liittovaltiokehityksen välittömästi. Toiseksi tarvitsemme keinot EU-koneiston määräysvallan merkittäväksi kaventamiseksi ja Suomen itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi.

Meidän tulee jatkossakin rohkeasti ajaa kansan oikeustajua vastaavaa rikosoikeutta. Tuomiot esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ovat aivan liian löperöitä.

Haluan kanssanne ja tuellanne palauttaa kansallisen itsemääräämisoikeuden ja pelastaa kotimaamme Brysselin pihdeistä sekä punavihreänlegioonan käsistä!

Nähdään Seinäjoella!

Kommentoi kirjoitusta.

Ratkaiseeko koronapassi ongelman?

Keskiviikko 28.7.2021 klo 15:15 - Leena Meri

Keskustelu käy kiivaana koronapassista ja kantoja siihen kysellään.
Pakko ei ole keino ratkaista asiaa. On hyvä muistaa, että meillä on perusoikeuksia, kuten liikkumisvapaus, edellytys yhdenvertaisesta kohtelusta ja oikeus erilaisiin peruspalveluihin.
Ihmisten pitää liikkua arjessaan. Liikkua julkisilla välineillä, käydä kaupassa ja apteekissa, viedä lapsia päiväkotiin, käydä kioskilla, käydä koulussa, käydä sosiaalitoimen palveluissa yms. Paikkoja ja tilanteita on lukemattomia.
Pitäisikö ihmisten alkaa kulkea lappu kaulassa, josta ilmenee että on rokotettu tai sairastanut koronan tai tehnyt juuri koronatestin? Kuka näitä testejä ottaa ja kuka ne maksaa ja kuka näitä kaulalappuja tarkistaa? Sekamelska siitä tulisi. En usko, että sairastuneiden määrä edes laskisi. Enemmän luulen, että ihmiset olisivat raivona rajoituksista.
Aikuinen ihminen harkitsee itse ottaako rokotteen. Ymmärrän myös niitä, jotka pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia. Vapaita ihmisiä ei pidä pakkolääkitä. Jos et voi kulkea ilman rokotetta vapaasti kotimaassasi, niin emme voi puhua yhdenvertaisista perusoikeuksista.
Ymmärrän ajatusta myös siitä, että koronapassi ratkaisisi joissain tapauksissa asian. Eli voisi järjestää vaikka suurtapahtumia koronapassin omaaville. Kuulostaa aluksi ihan hyvältä, mutta kun ajattelee että virus voi kulkeutua myös rokotetun mukana niin miltä passi suojelee?

3 kommenttia . Avainsanat: korona, perusoikeudet, pakko

Leena Meri: Haen perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi

Keskiviikko 30.6.2021 klo 8:08 - Tiedote julkaistu 30.6.

Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella lähenee. Olen ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.

Olen kokenut, rohkea ja jämäkkä. Seison jalat tukevasti maassa, vaikka ympärillä olisi minkälainen myrsky tahansa. Minuun voi luottaa, että annan parhaan osaamiseni ja kokemukseni puolueelle jokaisessa tilanteessa - aina puheenjohtajasta jokaiseen kentän ahertajaan.

Olen toisen kauden kansanedustaja ja ollut kuntapolitiikassa mukana vuodesta 2012 alkaen. Olen toiminut eduskuntaryhmän johtajana ja nyt lakivaliokunnan puheenjohtajana sekä pitkällä lakimiesurallani johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Olen tottunut haasteiden ratkaisemiseen, vastuunkantamiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Puheenjohtajistolta odotetaan viisautta, rohkeutta ja myös herkkää korvaa kentän ajatuksille. En pelkää haasteita oli kyseessä poliittinen vastustaja tai kentän ongelmatilanne. Kenttää tuetaan ja ongelmat ratkaistaan naamatusten saman pöydän ääressä. Puhetta – kiivastakaan sellaista - ei tule pelätä, vaan lähteä yhdessä miettimään ratkaisua itse asiaan.

Ainoa järjen ääni Suomessa on perussuomalaiset, jonka ajatuksia haluan puolustaa yhdessä puheenjohtajan, kentän ja jokaisen suomalaisen kanssa - tähtäimenä on olla mukana viemässä perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi.

Otamme Suomen takaisin Brysselin ikeestä ja vihervasemmiston suomalaisia kurjistavalta politiikalta!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää ja rauhallista juhannusta

Torstai 24.6.2021 klo 20:27 - Leena Meri

Kommentoi kirjoitusta.

KIITOS

Maanantai 14.6.2021 klo 13:15

Kiitos kaikille äänestäjille niin Hyvinkäällä kuin muuallakin Suomessa! Perussuomalaiset sai satoja uusia valtuutettuja ympäri Suomen. Vaalitulos ei olisi mahdollista ilman teitä. Kiitos!

259_2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Maanantai 7.6.2021 klo 20:40 - Suomen Uutiset, 3.6.2021

Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön ”maalittamista” koskeville lausunnoille.

Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.

– Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.

Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta

Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.

Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.

–Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.

Kommentoi kirjoitusta.

Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat - onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?

Torstai 27.5.2021 klo 14:35

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on pettynyt ulkoministeri Pekka Haavistolta saamaansa vastaukseen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kehittämisestä siihen suuntaan, että sotaoikeudenkäynnit käytäisiin ensisijaisesti kansainvälisin voimavaroin, eikä yksittäisen maan kustannuksilla.

- Suomessa käsitellään aika ajoin muissa maissa tapahtuneita sotarikoksia, koska syytetyt ovat syystä tai toisesta Suomessa. Kysyin ministeri Pekka Haavistolta miten Suomi kehittäisi järjestelmää niin, ettei näistä kalliista sotarikosoikeudenkäynneistä koituva jättilasku tulisi vain Suomelle maksettavaksi.

- Haavisto kertoo vastauksessaan lähinnä nykytilasta ja siitä, että ICC:tä ei olla kehittämässä tähän suuntaan. Sopimuksia on kuitenkin mahdollista muuttaa ja syytäkin, kun maailma muuttuu ja tulee uusia tarpeita ja tilanteita esiin, Meri kertoo.

Isiksen jäljiltä tulossa oikeudenkäyntivyöry?

- Tässäkään asiassa Suomi ei ole kauaskatseinen. Tiedämme, että Lähi-idässä on jatkuvasti erilaisia konflikteja ja vuoden 2015 siirtolaiskriisin seurauksena on jo nyt käyty pitkin Eurooppaa oikeudenkäyntejä sotarikoksista. Suomessa oli esimerkiksi terrorismista syytetyt veljekset, jotka lopulta saivat jättimäiset korvaukset Suomen valtiokonttorilta.

Tunnettuja vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on Suomessa ollut paljon julkisuutta saanut Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon. Tänä keväänä Pirkanmaan käräjäoikeus alkoi käsitellä Liberian sisällissotaan liittyviä epäiltyjä sotarikoksia. Liberian toinen sisällissota käytiin vuosien 1999-2003 välillä.

- Pidän riskinä, että Isis-naisten ja muiden Isiksen riveissä taistelleiden kohdalla tullaan vielä käymään kalliita, vaikeita oikeudenkäyntejä, jotka toinen toistaan kaatuu näyttökysymyksiin. Lasku tulee tietysti Suomelle, Meri toteaa.

- Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Siksi itse kehittäisin ennemmin ICC:tä tähän suuntaan, Meri perustelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen ja kuntien tie - velkaa ja veroja

Keskiviikko 26.5.2021 klo 12:15 - Julkaistu Aamupostissa 26.5.2021

Eduskunnassa on puhuttu paljon taloudesta, sillä EU:n elpymispaketin lisäksi eduskunta kävi välikysymyskeskustelun hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaiset jätti epäluottamuslauseen hallituksen puoliväliriihen tuloksista. Odotukset Marinin punavihreää hallitusta kohtaan eivät olleet korkealla, mutta hallitus onnistui alittamaan nekin.

Hallitus ei aio karsia turhia menoja eikä puutu niiden juurisyihin, kuten haitalliseen maahanmuuttoon. Edistetään rahaa syöviä jättiläishankkeita, kuten sote-uudistusta ja oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka ne pitäisi laittaa jäihin. Ilmastopolitiikka on tietysti maailman kunnianhimoisinta ja siitä ei voi tinkiä euroakaan, vaikka se tarkoittaisi elämisen ja asumisen kustannusten nousua. Työllisyystoimia pidetään laajalti humpuukina, niin taloustieteilijöiden kuin valtiovarainministeriönkin taholta. Velkaa ja veronkorotuksia, se on hallituksen resepti suomalaisille.

Hallituksen omat arviot työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuudesta ovat nelinkertaiset valtiovarainministeriöön nähden! Hallituksen mukaan uusia työpaikkoja syntyy noin 40-45.000, kun valtiovarainministeriön mukaan toimet synnyttää vain alle 11.000 työpaikkaa. Samoin hallitus esittää omana arviona, että toimilla vahvistetaan julkista taloutta 560.000 miljoonalla, VM laskee, että toimien taloutta vahvistava vaikutus on vain 150 miljoonaa euroa. Hallitus hämää kansalaisia, jotta totuus heidän kyvyttömyydestään hoitaa taloutta ei paljastuisi.

Järkyttävintä on, että Suomi lappasi juuri omia varojaan noin 4 miljardia euroa pitkin Etelä-Eurooppa muun muassa Espanjan työviikon lyhentämiseen.

Kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa ja tulevaisuudessa on odotettavissa leikkauksia ja veronkorotuksia, kun hallitus ei rahoita täysimääräisesti niitä tehtäviä, joita se kunnille antaa. Hallitus keskittyy silti elvyttämään muuta Eurooppaa suomalaisen verovaroilla. Kuntien tukipaketti auttoi kuntia hetkellisesti, mutta ei pitkällä tähtäimellä, sillä kunnilla on jo ennestään ollut vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään.

Murto-osalla tästä EU-elpymispaketista olisi voitu parantaa suomalaista työllisyyttä ja ostovoimaa perumalla polttoaineveron korotukset, keventämällä omaishoidon tuen ja pienten eläkkeiden verotusta, peruttamalla kotitalousvähennyksen leikkaukset, tuomalla takaisin keliakiakorvauksen ja niin edelleen. Nämä asiat maksaisivat vain 700 miljoonaa, joka on 4 miljardiin verrattuna murto-osa.

Hallituspuolueiden tavoin myös kokoomus haluaa lisätä dramaattisesti halpatyövoiman maahantuontia. Halpatyövoima on monin osin ongelmallista, sillä se syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä, polkee palkkoja, lisää väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta sekä heikentää julkisen talouden tilaa ja pahentaa kestävyysvajetta. Vaikutukset ovat laajat ja erittäin tuhoisat.

Kokoomus ja hallituspuolueet ovat myös haluttomia karsimaan sellaisia julkisia menoja, jotka eivät liity suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näistä esimerkkinä voidaan mainita kehitysapu, jota maksetaan näkin vuonna yli 1,2 miljardia euroa. Pelkästään kehitysavun alasajolla pystyttäisiin kuittaamaan kahden seuraavan vuoden valtiontalouden kehysylitykset.

Hallituksella ja kokoomuksella on täysin vastuuton asenne Euroopan liittovaltiokehitykseen ja suomalaisten verovarojen lappaamiseen pitkin Etelä- ja Itä-Eurooppaa. Se vaarantaa Suomen itsemääräämisoikeuden tavalla, josta ei ole enää paluuta. Kokoomus mahdollisti paketin äänestämällä sen puolesta. Tässä samassa rintamassa perussuomalaiset eivät voi – eivätkä halua – olla.

Hallituksen suuruudenhullut ilmastotavoitteet ja muuta Eurooppaa kunnianhimoisempi hiilineutraalisuustavoite vahingoittaa teollisuuden ja kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja nostaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Tätäkään myöskään kokoomus ei kyseenalaista.

Hallituksen aika menee laittomasti maassa olevien olojen parantamiseen ja siihen, että tuemme Etelä-Euroopan talouksia suomalaisin verovaroin. Aikaa ja rahaa ei jää enää suomalaisten asioiden hoitoon.

Perussuomalaiset haluaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja panostaa suomalaisiin ensin. Otetaan Suomi takaisin kunta kerrallaan!

1 kommentti .

SDP:ssä aikomus rajoittaa opposition puheoikeutta

Perjantai 14.5.2021 klo 14:51 - Leena Meri

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps) kertoo olevansa hyvin huolissaan SDP:n kansanedustaja Antti Rinteen torstaina antamasta haastattelusta Demokraatti-lehdelle. Haastattelussa Rinteeltä kysyttiin pitäisikö eduskunnan keskustelujen pituudelle pohtia rajaa.

- Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Antti Rinne kommentoi lehdelle, että eduskunnan työjärjestys pitää miettiä uusiksi. Eli rajoittaa kansanedustajien puheoikeutta! Olen järkyttynyt, että kokenut poliitikko noin tärkeässä asemassa on valmis ehdottamaan muutosta, jolla kavennettaisiin ennenkuulumattomasti perustuslaissa säädettyä puheoikeutta, Meri kommentoi.

Meri viittaa perustuslain 31 §:ään, jonka mukaan kansanedustajilla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

- Samaan aikaan ollaan huolissaan Unkarin ja Puolan opposition toimintamahdollisuuksista, mutta sitten täällä pääministeripuolueen ja vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ehdottaa opposition puheoikeuden rajoittamista! Kansanedustajan puheoikeus on demokratian kulmakivi, Meri sanoo.

Kommentoi kirjoitusta.

Elpymispaketti on tuki veronkierrolle

Keskiviikko 12.5.2021 klo 16:04

Eduskunnassa käytiin tiistaina pitkä keskustelu EU-elpymispaketista. Puheenvuorot jatkuivat aina aamu 4 saakka, jolloin puhemies Vehviläinen keskeytti istunnon. Puheet jatkuvat keskiviikkona.

Me äänestimme eilen kansalaisaloitteesta, joka halusi kansanäänestyksen elpymispaketista. Kansalaisaloite sai vain muutamassa päivässä noin 60 000 allekirjoitusta. Siksi olisimme halunneet, että näin tärkeästä asiasta käydään laaja ja perinpohjainen keskustelu.

EU:ssa keskeinen periaate on ollut se, ettei eletä velaksi ja että nyt se on muuttumassa. Perustuslakivaliokunta totesi, että tässä on kysymyksessä merkittävä toimivallan siirto EU:lle. Tämä ei siis todella ole mikään pikkuasia. Paketista hyötyy maat, joiden talous on jo ennestään ollut heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia.

Mittasuhde on valtava. Suomen velka on noin 125 miljardia euroa ja elpymisrahastossa puhutaan 750 miljardista eurosta. Meidän on hyvä muistaa, että Suomen perustuslaki edellyttää, että meidän tulee huolehtia omien kansalaisten perusoikeuksista ja siihen pitää olla rahaa. Sivistykselliset oikeudet, oikeudenkäynnit, monet muut asiat – ne on oltava kunnossa. Kuinka voimme tulevaisuudessa turvata omilla varoillamme hyvinvointipalveluita, kun siirrämme lisää toimivaltaa EU:lle ja olemme yhteisten velkojen takaajina? Onko meidän maksukykymme vakavassa vaarassa? Tästä ei hallituspuolueet suostu puhumaan.

Tästä on tulossa pysyvä velkamekanismi, vaikka hallitus kuinka toistelisi sanaa väliaikainen ja kertaluontoinen. EKP:n riveistäkin väläyteltiin, että näin tulee tapahtumaan, mutta nyt äkkiä löytyi sitten jopa suomenkielistä tviittiä, jossa kerrotaan ettei näin ole. Viesti on, että hyväksykää nyt paketti siellä Suomen eduskunnassa, kerromme sitten sen jälkeen, mitä tulemaan pitää.

Myös veronkierto on unionin alueella merkittävä ongelma. Yle teki asiasta selvityksen, jonka mukaan esimerkiksi Italia, Saksa, Ranska ja Espanja sallivat yhteensä yli 800 miljardia euroa vuosittain veronkiertoa omissa maissaan. Ja nämä ovat kärkimaita! Mikäli nämä maat huolehtisivat siitä, ettei veronkiertoa tapahdu, niin ei koko elvytyspakettia edes tarvittaisiin. Jopa RKP:n riveistä oltiin sitä mieltä, että meidän täytyy olla myötämielisempiä Italialle. No, Italiassa veronkierto on vuosittain 190 miljardia euroa, että ehkä kiinnittäisin itse siihen ennemmin huomiota. Varmaan suomalainen veronmaksaja kiittäisi enemmänkin siitä.

Me äänestämme ei!

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »