Keskiviikko 30.4.2025 klo 15.35
oikeusministeriö 30.4.2025 14.50
Tiedote
Valtioneuvoston tänään päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan.
– Varmistuneella rahoituksella toteutetaan hallitusohjelman mukainen rangaistusten kiristäminen. Uusien vankiloiden rakentaminen ja suunnittelu jatkuu ripeästi. Tämä on merkittävä panostus sisäiseen turvallisuuteen ja suomalaiseen vankilaverkostoon, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys rikoslain aserikoksia koskevien säännösten muuttamisesta, jossa törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi vankeutta ja siitä tuomitaan pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Myös luvattoman ampuma-aseen ja vaarallisen esineen mukana pitämisestä yleisellä paikalla rangaistaan jatkossa ankarammin. Lakiuudistuksen arvioidaan lisäävän vankien määrää 192 vangilla.
Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi uudistus aiheuttaa lisämäärärahatarpeita myös tuomioistuimille ja Syyttäjälaitokselle. Rikosketjun toimijoille osoitetaan 8,03 milj. euron lisärahoitusta vuodelle 2026, 19,55 milj. euroa vuodelle 2027 ja 24,05 milj. euroa vuodesta 2028 lukien. Määrärahoista pysyvällä tasolla 23 milj. euroa kohdistuu Rikosseuraamuslaitokselle.
Kriminaalipolitiikan 12 milj. euron kehysvaraus osoitetaan kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaisiin rangaistusten kiristämisiin kuten katujengeissä tehtyjen rikosten ankarampiin rangaistuksiin sekä ensikertalaisuussäännöksen muutokseen. Aiempiin päätöksiin nähden lisäykset Rikosseuraamuslaitokselle ovat vuodelle 2026 9,37 milj. euroa, vuodelle 2027 9,67 milj. euroa, vuodelle 2028 8,96 milj. euroa ja vuodelle 2029 8,26 milj. euroa. Määrärahalla vastataan vankimäärän kasvuun.
Uusia vankiloita, lisää vankipaikkoja
Hallitus lisää 400 uutta vankipaikkaa vuoteen 2033 mennessä, joilla vastataan myös yliasutustilanteeseen. Nyt varmistuneen rahoituksen turvin rakennetaan muun muassa noin 140 vankipaikkaa sisältävä lisäosa Turun vankilaan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2027. Lisäksi tarkoitus on rakentaa suljettu vankila Pirkanmaalle. Ensi vaiheessa sinne toteutuisi noin 100 vankipaikkaa, jotka valmistuvat aikaisintaan 2031–2033. Näiden hankkeiden lisäksi käynnistetään uuden suljetun vankilan suunnittelu Uudellemaalle.
Ennen Turun vankilan lisärakennuksen ja Pirkanmaan vankilan valmistumista toteutetaan siirtokelpoisen selliosaston siirtäminen Pelsosta Hämeenlinnan vankilan yhteyteen. Lisäksi lisävankipaikkatarpeeseen vastataan moduuliselliosastoilla, joilla saadaan arviolta 120–150 vankipaikkaa riippuen toteutuvasta kustannustasosta. Moduuliselliosastot sijoitetaan Helsingin ja Kylmäkosken vankiloiden yhteyteen. Näillä vankiloilla on riittävät muut tukitoiminnot kasvavalle vankimäärälle. Moduuliselliosastojen vankipaikat on tarkoitus olla käytössä viimeistään syksyllä 2026. Rahoituksessa on huomioitu lisävankipaikkojen edellyttämä henkilöstöresurssi vankiloihin.
Ulosottoon joutuneille helpotusta
Viime viikolla käydyssä puoliväliriihessä hallitus sopi, että ulosottovelallisten auttamiseksi uuteen alkuun etsitään keinoja siten, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee. Keinoja etsimällä pyritään ehkäisemään ulosottokierrettä, jossa velan kulut ja korko kasvavat niin suuriksi, että itse velka ei lyhene lainkaan.
Muita päätöksiä
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirretään hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Sovittelutoiminnan järjestämisestä vastaisi Oikeuspalveluvirasto vuoden 2027 alusta lukien. Muutoksen valmistelua varten on tarkoitus asettaa hanke, joka toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen edustajien kanssa.
Hallitus päätti myös käynnistää lainsäädäntöhankkeen, jossa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettaville kärsimyskorvauksille eli niin sanotuille koppikorvauksille.
Julkaistu 30.4.2025 oikeusministeriön sivuilla. Linkki: Ministeri Meri: Rangaistusten kiristämisen vaatima rahoitus varmistettu - Oikeusministeriö
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 29.4.2025 klo 11.31
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 25.4.2025 klo 18.02
25.4.2025 15.59
Tiedote
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut rikoslain muutokset, jotka tulevat voimaan 1.7.2025.
– Hienoa, että nämä lakimuutokset menivät maaliin. Katujengeissä tehdään rikoksia ja nuoria pahoinpidellään nöyryyttävällä tavalla. Lisäksi rikolliset käyttävät alle 15-vuotiaita hyväksi omissa rikoksissaan. Nyt näihin puututaan, kun rangaistukset kovenevat. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä hallitus puuttuu rikollisuuteen monin tavoin, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa on uusi rangaistuksen koventamisperuste heinäkuusta lähtien. Rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Toinen uusi koventamisperuste on henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla.
Alle rikosvastuuikäisen käyttäminen rikoksen tekemiseen on jatkossa itsenäinen rikos. Alle 15-vuotiaan käyttämisestä välikappaleena rikoksen tekemisessä rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Nyt vahvistetut lakimuutokset ovat keskeinen osa hallituksen toimia nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
Julkaistu oikeusministeriön sivuilla 25.4.2025. Linkki: Rangaistuksia kiristetään katujengien rikoksista - Oikeusministeriö
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 25.4.2025 klo 9.52
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 25.4.2025 klo 9.17
oikeusministeriö 24.4.2025 18.22
Tiedote
Hallitus sopi eilen päättyneessä puoliväliriihessä niin sanottujen koppikorvausten määrää koskevan lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä. Hankkeessa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista.
- Olen tyytyväinen, että hallitus haluaa säätää koppikorvauksille ylärajan, koska kohtuuttoman suuret korvaukset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua ja koettelevat yleistä oikeustajua, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Koppikorvauksilla tarkoitetaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavia korvauksia. Korvausmääristä ei tällä hetkellä säädetä laissa, vaan nykyinen korvaustaso on muodostunut oikeuskäytännössä. Korvaustasoon vaikuttaa esimerkiksi epäillyn rikoksen vakavuus ja asian saama julkisuus.
Kärsimyskorvausten määrästä säätäminen saisi aikaan säästöjä sekä korvausmenoihin että valtion viranomaisten henkilöstötarpeeseen. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava korvaus on porrastettu siten, että korvaus on ensimmäisen puolen vuoden ajalta pienempi ja tämän jälkeen se kasvaa asteittain enimmäismääräänsä vapaudenmenetyksen kestosta riippuen. Korvauksista säätäminen Ruotsissa nykyisin noudatettavan korvaustason mukaisesti voisi alustavan arvion mukaan saada aikaan noin 660 000 euron vuosittaisen säästön Valtiokonttorin noin 2,28 miljoonan euron vuosittaisiin korvausmenoihin.
Kirjaus perustuu puoliväliriihen päätöksiin
Julkaistu oikeusministeriön sivuilla 24.4.2025. Linkki: Ministeri Meri: Koppikorvauksille katto - Oikeusministeriö
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 24.4.2025 klo 9.19
Puoliväliriihessä teimme päätöksiä myös ulosotosta, vankipaikoista ja koppikorvauskatosta.
✅Puoliväliriihessä vankipaikoille tuli vihreää valoa. Vahvistetulla rahoituksella varmistetaan riittävä vankilakapasiteetti hallitusohjelman mukaisten törkeiden ampuma-aserikosten rangaistusten kiristämiseksi.
✅Ulosottoon joutuneille haetaan helpotusta. Puoliväliriihessä päätettiin kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun siten, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
✅Koppikorvauksille säädetään katto. Hallitus sopi siitä, että syyttömästi vangittujen kärsimyskorvaukselle säädetään yläraja, mikä hillitsee suhteettoman suureksi muodostuvia korvauksia.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 11.4.2025 klo 16.00
Yrityslähestymiskieltoa koskeva esiselvitys on valmistunut ja lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä
Oikeusministeriön tänään julkaistussa esiselvityksessä tarkastellaan yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön nykytilannetta ja arvioidaan uusia keinoja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Esiselvityksen mukaan lainsäädäntö tarjoaa monia keinoja estää uhkaa ja häiriötä aiheuttavien henkilöiden pääsy yrityksen tiloihin. Seuraavaksi oikeusministeriössä valmistellaan viranomaiselle kuten tuomioistuimelle tai syyttäjälle mahdollisuus määrätä kaupan alalle yrityslähestymiskielto ja selvennetään rikoslainsäädäntöä.
Hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön niin sanottu yrityslähestymiskielto yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi, mikä mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan.
– Työpaikoilla tulee olla turvallista. Nyt valmisteltava yrityslähestymiskielto tulee olemaan uusi työkalu kaupan alan työnantajille osana laajempaa keinovalikoimaa työntekijöiden suojelemiseksi. Työturvallisuuteen on panostettava niin, ettei kenenkään tarvitse kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa työssä, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön muutostarpeiden arviointi ja valmistelu jatkuu oikeusministeriössä virkatyönä. Työn tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon kutsutaan edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta.
Julkaistussa esiselvityksessä on arvioitu pääasiassa kahta keinoa hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi: rikoslakiin perustuvan sekä viranomaisen määräämän yrityslähestymiskiellon säätämistä. Lisäksi selvityksessä on tutkittu Ruotsin yrityslähestymiskieltolakia ja sen toimivuutta.
Esiselvityksen mukaan erityisesti julkisrauhan rikkomista koskevaa sääntelyä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Yleisölle julkiset tilat nauttivat rikoslaissa säädettyä erityissuojaa. Julkisrauhaa koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan juuri tunneta eikä sovelleta, joten tietoisuuden lisääminen on tarpeen. Myös lainsäädännön selkeyttämistä arvioidaan jatkovalmistelussa.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana.
Lainsäädäntötyön lisäksi oikeusministeriössä on valmisteilla ministeriön verkkosivuilla julkaistava tietopaketti lainsäädännöllisistä ja muista keinoista uhkatilanteiden torjumiseen.
Julkaistu oikeusministeriön sivuilla 11.4.2025. Linkki: Yrityslähestymiskieltoa koskeva esiselvitys on valmistunut ja lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä - Oikeusministeriö
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 11.4.2025 klo 15.57
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 1.4.2025 klo 10.43
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 25.3.2025 klo 10.31
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 24.3.2025 klo 11.10
Oikeusministeri Leena Meri korostaa, että yksi osa tervettä Suomea on ihmisen oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Meri puhui eilen Lahden torilla perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitilaisudessa.
– Olemme kaikki lukeneet mediasta näkemyksiä, joiden mukaan maahanmuutto pelastaa ja on vastaus työvoimapulaan. Mutta kuka meistä haluaisi sairaalaan hoidettavaksi, jos ei ymmärrä, mitä kieltä hoitaja puhuu? Meri kysyy.
Etenkin ulkomailta saapuvien hoitajien on väitetty olevan ratkaisu niin sanottuun hoitajapulaan. Viime aikoina mediassa on kuitenkin kerrottu ongelmista, jopa vaaratilanteista, joita on sattunut hoitajien riittämättömän kielitaidon vuoksi.
Esimerkiksi silmätippoja on laitettu vahingossa juoman sekaan ja astmasuihkeita silmiin.
– Kukaan ei halua sellaista hoitoa, Meri toteaa.
Koulutettuja hoitajia on tarjolla runsaasti kotimaassa
Suomessa ei varsinaisesti edes ole hoitajapulaa, koska Suomi on jo täynnä koulutettuja hoitajia. Alan houkuttelevuus on kuitenkin laskenut ja hoitoalalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille enenevässä määrin. 320 000 Suomessa koulutetusta soteammattilaisesta 72 000 on jo vaihtanut alaa.
Koulutettuja hoitajia on runsaasti myös työvoiman ulkopuolella. Esimerkiksi HUS-yhtymän viime vuonna päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena 280 ihmistä sai lähtöpassit, heistä kolmannes on hoitajia.
Meri painottaakin, että hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia.
– Ihmiset haluavat päästä töihin. Pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me sieltä saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Rahat puolueiden hillotolppiin vai ihmisten palveluihin?
Valtion sotealueille turvaama rahoitus on yleiskatteellista. Rahoituksen yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet päättävät itse rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä.
Meri korostaakin, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla.
– Laitetaanko rahat siis puoluetukien kaltaisiin hillotolppiin, kuten ryhmärahaan, vai käytetäänkö rahat ihmisten hyvinvointia tukeviin palveluihin? Perussuomalaisten mielestä alueilla asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.
Oppositiopuolueilla on enemmistövalta peräti 18 hyvinvointialueella Suomessa. Näin ollen ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen – ja rahojen kohdistaminen ihmisten palveluihin olisi mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla vain olisi tahtoa luopua hillotolpistaan.
Julkaistu Suomen Uutisissa 23.3.2025. Linkki alkuperäiseen: Oikeusministeri Leena Meri: Ihmisellä on oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään - ”Kuka meistä haluaisi sairaalaan hoidettavaksi, jos ei ymmärrä, mitä kieltä hoitaja puhuu?” - Suomen Uutiset
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 20.3.2025 klo 12.56
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 12.3.2025 klo 13.21
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 5.3.2025 klo 16.51
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 24.1.2025 klo 10.49
Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Nykyisen hallituksen keskeinen tavoite on suomalaisten turvallisuuden parantaminen. Tähän liittyen oikeusministeriössä on käynnissä lukuisia hankkeita. Hallitusohjelman mukaisesti olemme etsineet ratkaisuja, joilla varmistamme, että yhteiskunnalle sekä muiden hengelle ja terveydelle vaarallisimmat vangit eivät vapaudu. Varmuusvankeuden käyttöönotto on hallitusohjelman lisäksi perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa.
Nyt lausuntokierroksella olevassa arviomuistiossa varmuusvankeuden käyttöönotosta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämisestä on esitetty kaksi ratkaisumallia, jotta vaaralliseksi arvioitu vanki ei enää pääsisi ihmisten ilmoille. Varmuusvankeuden osalta tarkoituksena on, että kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voidaan jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan edelleen vaarallisia. Muun muassa Norjassa ja Tanskassa on jo vastaavanlainen mahdollisuus oikeusjärjestelmässä. Esitetyissä ratkaisuissa myös ensikertalainen voitaisiin tuomita varmuusvankeuteen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Tämän lisäksi hallitusohjelman mukaan väkivaltariskin arviointia kehitetään ja sen merkitystä osana vangin vapauttamisharkintaa vahvistetaan olennaisesti. Kirjauksen tavoitteena on lisätä väkivaltariskiarvion painoarvoa elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä. Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Pakkolaitosten lopettamisen jälkeen Suomella ei ole ollut kunnon työkaluja vaarallisten väkivaltarikollisten pitämiseksi poissa yhteiskunnasta. Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen taannoin puhui rikosoikeusjärjestelmän remontista ja lainsäädännön uudistamistarpeista, jotta vaarallisimmat ja mieleltään vakavasti häiriintyneet uusintarikolliset saataisiin ajoissa telkien taakse (Kaleva 7.1.2023). Hänellä oli monia hyviä huomioita, joista olen samaa mieltä. Nyt asiaan on viimein valmisteilla muutos hallitusohjelmakirjauksen myötä.
Nämä uudistukset koskettaisivat vain pientä ihmisjoukkoa, mutta ne olisivat merkittävä askel turvallisemmalle Suomelle. On syytä muistaa, että myös Anders Breivik oli ”ensikertalainen” rikoksentekijä, muttei häntä varmastikaan tulla näkemään vapaudessa pitkään aikaan – jos koskaan.
Leena Meri
oikeusministeri,
perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja
Julkaistu Helsingin Sanomissa 24.1.2025. Linkki alkuperäiseen: Vaarallinen vanki ei kuulu vapauteen | HS.fi
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 21.1.2025 klo 18.16
Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista Hyvinkään Paakari Puustiin (Kauppalankatu 7-11) lauantaina 25.1. klo 16-17. Paikalla on myös valtuutettuja, jotka kertovat mielellään valtuustotyöskentelystä sekä kunta- ja aluevaaleihin ehdolle lähtemisestä!
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 20.12.2024 klo 13.57
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 19.12.2024 klo 15.13
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulisi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Myös vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla rangaistaan jatkossa ankarammin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ohjelman mukaan hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Esityksellä tavoitellaan uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta sekä siihen liittyen erityisesti hengen ja terveyden tehokkaampaa suojaa. Tavoitteena on myös, että erityisesti törkeiden ampuma-aserikosten rangaistussäännökset vastaavat nykyistä paremmin rikosten vakavuutta. Aserikosten rangaistussäännöksiä ei ole tarkasteltu kokonaisuutena muutamaan vuosikymmeneen.
– Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Ampuma-aserikokset ovat olennainen osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuotoja. Kysymys on turvallisuutta edistävästä erittäin tärkeästä lainsäädäntöhankkeesta, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uusi rangaistussäännös koskemaan erityisesti ampuma-aseen käsittelyä järjestäytyneessä rikollisessa toiminnassa
Ampuma-aseen lainaaminen ja luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle tulee nykyistä laajemmin ja ankarammin rangaistaviksi, kun uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa tällaiseksi rikokseksi. Tällaisen rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää telekuuntelua.
Vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla entistä ankarammat rangaistukset
Vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon enimmäisrangaistus yhdeksi vuodeksi vankeutta. Rangaistusasteikon korotukset mahdollistavat nykyistä paremmin teon vaarallisuuden huomioon ottamisen rangaistuksen määräämisessä. Tällaiset rikokset ovat jo lähtökohtaisesti vaarallisia, koska niiden tahalliseen mukana pitämiseen yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa liittyy vakava vaara toisten terveydelle.
Lisäksi eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomiseksi luonnehdittavia tekoja siirrettäisiin lievän ampuma-aserikoksen puolelle. Samalla lievään ampuma-aserikokseen liitettäisiin vankeusuhka.
Uudistuksen myötä vankien määrän on arvioitu kasvavan 192 vangilla vuodesta 2027 lähtien. Rahoitusta tarvitaan uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Määrärahasta valtaosa suunnataan Rikosseuraamuslaitokselle, minkä lisäksi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinlaitoksen määrärahoja lisätään.
Valtioneuvoston raha-asianvaliokunta puolsi tänään aserikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttamista.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
Julkaistu oikeusministeriön sivuilla 19.12.2024. Linkki: Aserikoksia koskeva lainsäädäntö uudistuu – rangaistukset kiristyvät - Oikeusministeriö
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 19.12.2024 klo 15.11
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta sisältyy ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa eli 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Niistä 25 miljoonaa euroa tulee lisäyksenä siitä, mitä sovittiin toissa kesänä hallitusohjelmassa.
Budjetista ministeri Leena Meri nostaa esiin yli 200 henkilötyövuoden lisäyksen oikeudenhoidon toimialalle ensi vuonna.
Talousarvioesityksessa on myös rahoitus Rikosseuraamuslaitokselle perussuomalaisille tärkeän ensikertalaisuuden uudistamisen toteutumiseen.
Vankiloille lisää rahaa ja vankipaikkoja
Ministeri väläyttää hallituksen antavan tämän viikon torstaina valtioneuvoston kokouksessa aserikossääntelyä koskevan hallituksen esityksen, jossa jatkossa törkeistä aserikoksista rangaistaan ankarammin. Vankimäärä tulee kasvamaan, ja annettavaan esitykseen liittyen hallitus on sitoutunut vankiloiden lisärahoitukseen ja uusien vankipaikkojen rakentamiseen.
Esitys sisältää ensi vuodelle 6,45 miljoonaa euroa vankiloiden turvatekniikkaan ja siten vankilaturvallisuuden parantamiseen, mistä rahasta 1,75 miljoonaa euroa on pysyvää rahoitusta.
– Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri toteaa.
Kyse on oikeusvaltion perustoiminnoista
Kriminaalipolitiikan uudistamista sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumista on priorisoitu myös oikeusministeriön avustuksissa. Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman rahoitukseen kohdennetaan jopa lisäystä, jolloin sen rahoitustaso nousee 1,6 miljoonaan euroon ensi vuonna. Toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhempien kasvatusvastuun huomioiden.
Minna Reijonen nostaa esiin eduskunnan ”joululahjarahoista” annetut lisärahoitukset Rikosuhripäivystykselle ja vankien päihdekuntoutukseen. Rikosuhripäivystykselle suunnataan 150 000 euroa ja vankien päihdekuntoutukseen 300 000 euroa.
Keskustelun aikana lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola huomauttaa, että oikeusministeriölle asetetut säästövaateet ovat paljon pienemmät kuin monella muulla sektorilla ja että oikeusministeriön hallinnonalalla on kyse ennen kaikkea oikeusvaltion perustoiminnoista.
– Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada, Eerola toteaa.
Vakavat rikoksenuusijat lukkojen takana
Opposition edustajat kyseenalaistivat muun muassa ensikertalaisuussäännöksen uudistamista ja rauhanjärjestöistä sopeuttamista. Oppositiosta väitettiin, etteivät ehdonalaisen kiristykset perustu tutkittuun tietoon eikä sillä saavuteta mitään hyötyjä esimerkiksi rikoksen uusimisen näkökulmasta.
Ministeri Meri vastasi opposition kritiikkiin, että hallituksen esityksessäkin on ollut arvio ehdonalaisen kiristämisen ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Toisaalta hän huomauttaa, että jos yksikin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö on lukkojen takana eikä pääse uusimaan rikoksiaan, on jo yksi uhri jäänyt vähemmän.
Hallituksen esityksen perusteella vaikutusarvioista uudistuksen vaikutus rikosten ennaltaehkäisyyn on muutamista prosenteista noin kahteenkymmeneen prosenttiin.
– Jos sitä haluaa jollain lailla vähätellä, niin se on sitten jokaisen oma asia, ministeri tokaisee.
Yli 90 prosenttia vangeista päihdeongelmaisia
Myös edustaja ja lakivaliokunnan jäsen Rami Lehtinen otti vahvasti kantaa opposition väitteisiin. Poliisiedustaja huomauttaa, kuinka uudistus parantaa uhrien turvallisuutta, kun rikoksentekijä on pidempään vankilassa. Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa uhrilla on merkittävä riski joutua uudelleen saman tekijän kohteeksi. Tällöin hän voi elää turvallisesti niin kauan kuin rikoksentekijä on vankilassa. Kun tekijä vapautuu, pelko alkaa uudelleen.
– Ehkä tässä onkin se iso ero perussuomalaisten ja SDP:n välillä, että me ajattelemme aina ensisijaisesti uhria ja ehkäpä demarit ensisijaisesti sitä rikostentekijää, edustaja Lehtinen näpäyttää.
Lehtinen kertoo myös, että uusintarikollisuutta selittää aika pitkälle se, että yli 90 prosenttia vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia. Hän huomauttaa, että pidempi vankeusaika mahdollistaa päihdeongelman hoitamista.
Rikosuhrimaksuihin tulossa korotus
Oikeusministeri päättää illan viimeisen puheensa iloiseen uutiseen: rikosuhrimaksuihin on tulossa korotus. Lakiesitys on nyt lausunnoilla, ja rikosuhrimaksut ohjataan uhrien tukitoimintaan. Arvion mukaan siitä tulee lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
– Me kyllä teemme parhaamme oikeusministeriössä auttaaksemme myös rikosten uhreja, Leena Meri summaa.
Julkaistu Suomen Uutisissa 18.12.2024. Linkki: Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada” - Suomen Uutiset
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 11.12.2024 klo 16.43
 Suomenhevosen rahoitus turvataan - eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää suomenhevosen aseman turvaamiseen 400 000 euroa.
Pitkäaikaisena suomenhevosharrastajana ja suomenhevosen osaomistajana olen todella iloinen!
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
|
Vanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
