Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:616024 kpl

Tiehankkeisiin, sisäilmaongelmiin ja mielenterveysongelmien matalan kynnyksen tukeen - Leena Mereltä seitsemän talousarvioaloitetta

Maanantai 11.10.2021 klo 12:57

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri on jättänyt kaikkinensa seitsemän talousarvioaloitetta vuoden 2021 budjettiin. Talousarvioissa Meri hakee lisärahoitusta aina tiehankkeista suomenhevosille ja sisäilmaongelmille sekä mielenterveysongelmien matalan kynnyksen tukeen.

Tiehankkeita Meri perustelee liikenneturvallisuudella. Hankkeisiin Meri esitti 20,7 miljoonaa euroa.

- Kehä V eli valtatie 25 muodostaa Helsingin seudun uloimman kehäyhteyden ja sillä on selkeä kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli, koska tiellä on keskeinen yhteys muun muassa Hangon satamaan ja se palvelee suurta määrää työmatkaliikennettä. Tie kaipaa kuitenkin monin paikoin kunnostusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Liittymät on lyhyitä, kääntyviltä puuttuu kaistoja ja myös ohituskaistoja kaivataan lisää, Meri kertoo.

Terveyden edistämiseen miljoona

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Uudellamaalla Meri ehdottaa 500 000 euron lisäystä.

-OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat vuosittain jopa noin yksitoista miljardia euroa ja työkyvyttömyyseläkkeistä peräti yli puolet on mielenterveysperusteisia. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syventyminen. Ennaltaehkäisevä panostus maksaa muutenkin itsensä takaisin, kun yhä useampi mielenterveysongelmasta kärsivä toipuu takaisin työelämään, Meri sanoo.

Sisäilmaesteellisten asuinolosuhteiden parantamiseksi Meri esittää niinikään 500 000 euron lisäystä.

-Vaikeammin sisäilmaongelmista sairastuneille voi olla hyvin hankalaa löytää sopivaa asuntoa, sillä osa altistuneista ei pysty oleskelemaan muidenkaan hajujen ja materiaalien keskellä. Näille ihmisille tulisi turvata esteetön asuminen, Meri toteaa. 

Meren ehdotuksessa talousarviosta varataan projektirahaa, jota rakennusliikkeet voivat hakea sisäilmaesteettömien asuntojen rakentamista varten. Projektirahan saamiselle tulisi kriteerit ja kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen tulee huomioida sisäilmaesteettömyys.

Suomenhevosliitolle ja eläinsuojeluyhdistyksille

- Olen vuosia tuonut ministereille esiin huoleni suomenhevosten tulevaisuudesta, sillä varsoja syntyy todella vähän. Hevosten kasvattaminen on kallista, aikaa vievää ja arvokasta työtä, jota täytyy tukea myös taloudellisesti. Yksi tukimuoto voisi olla niin kutsutun varsarahan takaisin käyttöönottaminen, Meri sanoo.

Suomenhevosliitolle Meri esitti 100 000 euron lisäystä ja eläinsuojeluyhdistyksille löytöeläintalojen ylläpitokustannuksiin 300 000 euron lisäystä.

-Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläinten puolesta ja palvelu on sellaista, jota muuten yhteiskunnassa ei ole tarjolla, mutta jolle on kysyntää. Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa. Löytöeläinkodeilla on tärkeä rooli eläinsuojelussa, sillä kaikille löytöeläimille ei ole mahdollista löytää uutta kotia ja eläimet tarvitsevat lämpimän ja turvallisen paikan olla, Meri kommentoi.

 

050 513 2330

leena.meri@eduskunta.fi

Kommentoi kirjoitusta.

Varsinais-Suomessa kierretään!

Keskiviikko 6.10.2021 klo 15:02

244612153_1220592268450606_8540782384508293594_n.jpg244581767_1220592295117270_4705655435669292319_n.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Meri: Miten on mahdollista esittää somekirjoituksia, joissa yllytetään tappamaan, eikä asiassa löydetä rikosta?

Perjantai 1.10.2021 klo 14:10 - Suomen Uutiset, julkaistu 30.9.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri arvioi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ratkaisua olla syyttämättä vasemmistopoliitikko Misha Dellingeria tämän Twitter-tililtä lähetetyistä vihaviesteistä. Meri toteaa samalla, että kiihottamisrikoksen kriminalisointi on epäonnistunut ja kaipaa uudistamista. – Ihmisten pitää voida ennakoida käytöstään ja tietää etukäteen, millainen puhe on rangaistavaa ja mikä jää rangaistavuuden ulkopuolelle.


Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki eilen päätöksen olla syyttämättä vasemmistoliiton entistä toiminnanjohtajaa Misha Dellingeria tämän Twitter-tililtä lähetetyistä viesteistä.

Vasemmistopoliitikon hallinnoimalla Twitter-tililllä on vuosina 2016-2017 julkaistu useita viestejä, joissa yllytetään tappamaan ja tuhoamaan.

Vuonna 2016 tilillä julkaistiin päivitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua. Samana vuonna julkaistun toisen päivityksen mukaan kirjoittaja toteaa: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.” Viestit on julkaistu englannin kielellä.

Tililtä lähetetyissä muissa kirjoituksissa myös mainitaan nimeltä perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Epäsuorasti siis myös nimeltä mainitut henkilöt on yhdistetty tappamiskehotuksiin.

Kiisti viestien julkaisemisen

Dellingeria epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisin esitutkinnassa Dellinger myönsi perustaneensa Twitter-tilin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Dellingerin mukaan hän ei ole itse julkaissut Twitter-viestejä, joissa kehotetaan tappamaan.

Esitutkintalain mukaan rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään. Kyse on itsekriminointisuojasta, jonka mukaan epäillyllä ei ole myöskään velvollisuutta puhua totta.

Poliittiset ja aatteelliset ryhmät eivät saa suojaa

Rikoslaissa kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöön kuuluu muun muassa uhkauksen esittäminen syntyperän, kansallisen alkuperän tai vakaumuksen perusteella. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kuitenkin tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen ei rikosta -perusteella, eli tappamiseen ja väkivaltaan yllyttämistä ei edes katsottu rikokseksi. Päätöksessä todetaan myös, että asiassa ei ole ollut syytä epäillä muita rikoksia.

Dellingerin siis epäiltiin julkaisseen uhkaavia viestejä, joiden kohteena olivat ilmastonmuutoksen kieltäjiksi, natseiksi tai fasisteiksi kuvatut ihmiset. Valtakunnansyyttäjän päätöksen mukaan poliittiset ja yhteiskunnalliset aatesuuntaukset eivät kuulu lain suojan piiriin. Tätä perustellaan päätöksessä viittauksella lain esitöihin, joissa todetaan säännöksen antavan suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistöryhmille, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa.

Valtakunnansyyttäjä katsoo päätöksessään, että poliittinen vakaumus jää kiihottamisrikoksen soveltamisalan ulkopuolelle. Valtakunnansyyttäjän aiempaan ratkaisukäytäntöön viitaten päätöksessä todetaan, että poliittisen mielipiteen perusteella muodostuneilla ryhmillä on erilainen luonne kuin sellaisilla ryhmillä, jotka muodostuvat synnynnäisten ominaisuuksien ja identiteetin perusteella.

Olisiko tuomioistuin ollut eri mieltä?

Sosiaalisessa mediassa valtakunnansyyttäjän päätöstä on ihmetelty, varsinkin koska Toiviainen on nostanut rikossyytteitä kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) vastaan tämän uskonnollisten käsitysten esittämisestä. Myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on aiemmin huomauttanut, että vasemmistopoliitikko Dellingerin sometilillä julkaistu teksti näyttää pahalta ja on sisällöltään rankempaa verrattuna esimerkiksi Räsäsen julkaisemiin kirjoituksiin joissa ei ketään kehoteta surmaamaan.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, varatuomari Leena Meri huomauttaa, että kiihottamisrikospykälän sanamuodon mukainen tunnusmerkistö ei sinänsä edellytä että kyseessä olisi vähemmistöryhmä.

– Esitöissä tuodaan esille että se suojaa lähinnä vähemmistöryhmiä, jotka tarvitsevat mukaan suojaa koska ovat heikommassa asemassa. Näinhän sitä on myös käytännössä tulkittu. Rikos on siis yleensä aina kantaväestön enemmistön tekemä rikos.

Meri sanoo kuitenkin pitävänsä erikoisena sitä, että julkisesti on ollut mahdollista esittää kirjoituksia, joiden mukaan tiettyjä ryhmittymiä uhataan tappaa, eikä valtakunnansyyttäjä ole löytänyt asiassa rikosta.

– Tapaus olisi ollut hyvä viedä tuomioistuimeen jo siksikin, että asiasta oltaisiin saatu parempi selvyys. Nythän meillä ei ole muuta kuin valtakunnansyyttäjän itsensä tekemään laintulkintaan perustuva päätös. Voi olla, että tuomioistuin olisi ollut eri mieltä.

Suomessa tahdotaan eroon vihapuheesta

Suomessa on viime vuosina keskusteltu laajasti vihapuheesta ja vihan kitkemisestä pois yhteiskunnallisesta debatista. Valtakunnansyyttäjän linjauksen mukaisesti poliittisia ja aatteellisia ryhmiä olisi ilmeisesti kuitenkin lupa solvata ja uhkailla vapaasti.

Meri nostaa esille sen, että tapauksen kokonaisarviossa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että tappamiskehotusten lisäksi vihatililtä lähetetyissä viesteissä mainitaan myös nimeltä Halla-aho ja Huhtasaari.

– Näyttää siltä, että samalla on välillisesti uhattu myös Halla-ahoa ja Huhtasaarta, tai ainakin epäsuorasti esitetään kehotuksia heitä kohtaan. Tätä näkökulmaa valtakunnansyyttäjän päätöksestä ei löydy, vaikka olisi ollut mahdollista lähteä hakemaan ennakkoratkaisua tuomioistuimesta.

– Tässä tapauksessa asiaa olisi tullut puntaroida kaikelta kannalta. Yhteiskunnassa tappouhkauksien esittämisen hyväksyttävyys tulisi leikata kokonaan pois, Meri sanoo.

Tiettyjä ryhmiä ei saa arvostella, kantaväestöä saa

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate pyrkii antamaan kansalaiselle suojaa viranomaisten mielivaltaa vastaan. Laillisuusperiaatteeseen kuuluu esimerkiksi rikoslain säännösten tarkkarajaisuuden vaatimus eli se, että rangaistavaksi säädetyn teon tulee olla ilmaistu laissa mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi.

Vastaavasti rikoksesta tuomitseminen ja syylliseksi katsominen on laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain, jos teko on nimenomaan laissa säädetty rangaistavaksi.

Meri katsoo, että perusmuotoisen kiihottamisrikoksen kriminalisointi on epäonnistunut epämääräisen muotoilun vuoksi ja kaipaa uudistamista.

– Pykälä on omituinen ja sitä pitäisi muuttaa nimenomaan niin, että se voi kohdistua mihin tahansa ryhmään ja tarkkarajaiseksi niin, että kyseessä olisi vain selkeästi joko rikokseen kehottaminen tai rikoksella uhkaaminen. Tarkoitus on se, että ihmisten pitää voida ennakoida käytöstään ja tietää etukäteen, millainen puhe on rangaistavaa ja mikä jää rangaistavuuden alueen ulkopuolelle.

– Kiihottamisrikospykälän soveltaminen on myös vastoin kansan yleistä ajattelua sananvapaudesta. Nyt ollaan käytännössä tilanteessa, jossa tiettyjä ryhmiä ei saa arvostella mutta kantaväestöä tai maahanmuuttokriittisiä saa.

Demarikansanedustaja välttyi syytteeltä

Meri toteaa, että nykyisellään kiihottamisrikoksen soveltaminen tarjoaa muillakin tavoilla mahdollisuuksia mielivaltaisiin tulkintoihin. Esimerkiksi hän nostaa sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taeen, jonka rasistiset kirjoitukset eivät johtaneet valtakunnansyyttäjän nostamaan syytteeseen.

Al-Taeen epäiltiin syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kirjoittamalla omalle Facebook-sivulleen eri kansanryhmiä uhkaavia, solvaavia tai panettelevia viestejä vuosina 2011-2016.

Valtakunnansyyttäjä kuitenkin päätti olla nostamatta syytettä siitäkin huolimatta, että päätöksessä suoraan todetaan: ”Yhden viestin osalta Al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.”

Syyttämättä jättämistä perustellaan muun muassa sillä, että Al-Taee on itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia.

Pahoittelun ei olisi pitänyt riittää

Meri ihmettelee, miten anteeksipyytely poistaa toisessa tapauksessa syytteeseen johtavan teon.

– Rikos täyttyy, kun se on tehty. Toiminta sen jälkeen voi johtaa rangaistuksen mittaamisessa lievempään rangaistukseen, mutta se, että kuka pyytelee eniten anteeksi ei saisi olla ratkaisevaa syytteen nostamisvaiheessa. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti erityisesti rikosoikeudellisessa kontekstissa. Muuten kyse on mielivallasta.

Al-Taee myös pyyteli kirjoituksiaan anteeksi vasta jäätyään kiinni – ei aikaisemmin.

– Aito pahoillaan olo olisi mielestäni oma-aloitteista toimintaa ja vähän eri asia kuin vasta sen jälkeen, kun on jäänyt kiinni.

SUOMEN UUTISET

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita

Tiistai 28.9.2021 klo 15:25

Tänään eduskunnassa keskusteltiin hallituksen esityksestä valtion vuoden 2022 talousarvioksi.

Perussuomalaiset haluavat panostaa suomalaisten arkeen ja elämään.

Liikkuminen on kallista ja kallistuu, asuminen on kallista ja kallistuu, veroja ei kevennetä ja työstä ei jää riittävästi rahaa käteen.
Velkaa otetaan lähes 7 miljardia, mutta esimerkiksi poliisille, oikeuslaitokselle, vankiloiden turvallisuuteen tai oikeusapuun ei riitä silti pysyvää rahoitusta. Se olisi yhteensä noin 50 miljoonaa. Veronkevennyksistä on turha edes haaveilla.

Keskustan puheenjohtaja Saarikko paheksuu perussuomalaisia, kun me kerromme tosiasiat ihmisten arjesta. Se on kuulemma jonkinlaista pelottelua. Saarikko olettaa, että ”suloisesti sumuttamalla” ja kauniisti puhumalla totuus muuttuu toiseksi. Ihmiset eivät ole tyhmiä. Kyllä ihmiset tietävät, mitä heille palkasta jää käteen tai mitä bensa tankilla maksaa. Siitäkin huolimatta, että liikenneministeri Harakka väitti keväällä eduskunnan kyselytunnilla, että polttoaine maksaa saman verran kuin 10 vuotta sitten ja tulee maksamaan saman myös 10 vuoden kuluttua.

Kysyin oikeusministeri Henrikssonilta, että kun hän topakasti sai suursäätiöt neuvoteltua pois verotuksen piiristä (yllätyshän se ei ole, että asia oli RKP:n tavoite), niin saisiko hän neuvoteltua lisää pysyvää määrärahaa koko rikosketjulle? Niin, että resurssit riittävät poliisista vankeinhoitoon. Ihan selvää vastausta ei ministeriaitiosta taaskaan tullut. Tätä odotellessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnassa keskustelu sisäisestä turvallisuudesta - Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus ei jutustelulla poistu

Tiistai 21.9.2021 klo 15:24

Eduskunnassa on käynnissä keskustelu sisäisen turvallisuuden selonteosta. Esittelyn piti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)

-Ministeri Ohisalo kertoo, ettei maahanmuutto ole sisäiseen turvallisuuteen varsinaisesti liittyvä asia. Samalla hän sanoo uhkana olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttoliikkeet. Eli onko maahanmuuttovirrat uhka vai ei? Ristiriita puheissa on merkittävä ja mielestäni tarkoitushakuinen, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa.

-Maahanmuuton ongelmia halutaan vähätellä, mutta samalla ilmastonmuutoksen nimissä maahanmuuttoon vaikuttaminen nähdään asiana, johon pitää vaikuttaa - pääasiassa kuitenkin verottamalla ja syyllistämällä suomalaisia.

Hallituksen mukaan turvallisuudelle suurimpia uhkia on syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus.

-Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn pitää hallituksen mukaan panostaa. Tämä on totta, mutta vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, hallitsematon turvapaikkaturismi ja terrorismi, eivät pehmeällä sosiaalitoimen auttamisella ja jutustelulla poistu, Meri jatkaa.

Ulkomaille valuvat miljardit suomalaisten hyväksi

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri muistuttaa myös, että turvallisuuden ennaltaehkäisyä olisi puuttua ongelmien juurisyihin.

Meri mainitsee keinoiksi panostamisen rajavalvontaan, haitallisen maahanmuuton estämiseen ja riittävien resurssien antamiseen poliisille, oikeudenhoitoon ja vankeinhoitoon.

Lisäksi Meri huomauttaa, että rikoksista pitää seurata riittävän kovat rangaistukset ja maastakarkoittamiset, mikäli kyse on ulkomaalaistaustaisista rikoksentekijöistä.

-Rahaa kyllä löytyy EU:n elpymispakettiin ja kehitysapuun. Miljardit ovat silloin pikkurahoja. 

-Ensimmäiset asiat ensiksi ja panostukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Meri vaatii.

1 kommentti .

Suomalaiselle oikeusjärjestelmälle ei riitä rahaa - kehitysapuun kyllä riittää

Perjantai 17.9.2021 klo 12:44

Hallitus käy mielellään kansainvälisissä pöydissä heristelemässä sormea muiden maiden oikeudenhoidon ja erityisesti oikeusvaltion tilasta, vaikka omakaan pesä ei taida olla ihan kunnossa.

Eduskunnan lakivaliokunta on äskettäin yksimielisesti vakavasti huomauttanut meidän oikeudenhoidon järkyttävän heikoista resurssitilanteesta ja sitä kautta oikeusvaltion tilasta. Asiat ruuhkautuvat esimerkiksi tuomioistuimissa: rikosasiat, lastensuojelu, verotus.. Nämä kaikki suomalaisia koskettavat asiat seisoo tuomioistuimissa, koska resursseja ei ole tarpeeksi. Kyse on ihmisten oikeusturvasta.

Lisäksi vankiloiden turvallisuus vaatisi lisää rahaa. Oikeuslaitos ja vankilat tarvitsisivat pysyvästi lisää rahaa vähimmillään 20-30 miljoonaa euroa vuodessa, mutta hallitus näyttää priorisoivan nämä vähemmän tärkeiksi kohteiksi.

Kehitysapuun rahaa kyllä riittää. Siihen hallitus laittaa vuosittain yli 1,2 miljardia euroa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta, muut puolueet on valmiita lisäämään rahaa sadoilla miljoonilla euroilla. Kysyin hallitukselta kyselytunnilla voisiko se vihdoin tehdä kunnollisen arvovalinnan ja panostaa suomalaiseen oikeusvaltioon noin 30 miljoonalla. Rahat voisi leikata suoraan kehitysavusta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko ihmetteli vastauksessaan, että miten kehitysavusta voi leikata, kun pitää auttaa lähellä olevia. Kotimaa on minusta vielä lähempänä.

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeusministeriöllä kummallinen Antirasisti-kampanja

Maanantai 13.9.2021 klo 15:16

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ihmettelee oikeusministeriön operoimaa Antirasisti-kampanjaa. Meren mielestä kampanjan tarkoituksena on erilaisten termien juurruttaminen verorahoin ja huomauttaa kampanjan vievän työntekijäresursseja. Kampanja saa rahoitusta muun muassa EU:lta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä.

-Mikroaggressio, vähemmistöstressi ja tietysti vihapuhe. Kampanja määrittelee siis jopa vihapuheen, vaikka sitä ei lainsäädännössä ole. Ja tietysti vihapuhe määritellään niin, että se kohdistuu lähinnä maahanmuuttoon. Se on suvaitsemattomuutta, mutta kuka sen määrittelee, onkin taas asia, jota ei kerrota.

-Itse toivon, että oikeusministeriössä aikaa panostettaisiin siihen, että saisimme esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Lapsiin kohdistuvien rikosten tuomiot ovat aivan liian löperöitä, Meri toivoo.

Kampanja kehottaa ilmiantamaan rasistisia vitsejä – uhkaavissa tilanteissa jopa poliisille 

-Pidän myös erittäin kyseenalaisena, että oikeusministeriön koordinoima kampanja kehottaa ihmisiä tällaiseen ilmiantokulttuuriin, joka voi helposti johtaa siihen, ettei kriittistä ajattelua maahanmuutosta tai vaikka islamista saisi esittää. Sitä kautta kysymys on perusoikeuksista, kuten mielipiteen ilmaisusta ja sananvapaudesta. Listassa on esimerkiksi islamofobia, muttei kristittyjen pelosta halaistua sanaa.

-Ihmisten syrjintä terveydentilan, vammaisuuden, uskonnon tai vaikka mielipiteen perusteella on yksiselitteisesti väärin, mutta nykyinen ilmapiiri, jossa syrjinnän uhreina nostetaan usein esiin lähinnä ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jättää huomioimatta edellä mainitut muut ryhmät, Meri huomauttaa.

-Kampanja kehottaa puuttumaan myös vitseihin ja pyytämään muita sivullisia puuttumaan tilanteeseen tai jopa soittamaan poliisin paikalle. Huumoria on monenlaista, hyvää ja huonoa, mutta se, että pitäisi ryhtyä yksityiseksi ”sanapoliisiksi” tuntuu todella erikoiselta, Meri toteaa.

Kampanjan sivut on luettavissa täällä ja oikeusministeriön tiedote kampanjasta täältä.

1 kommentti .

: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksistaan - nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Perjantai 10.9.2021 klo 16:20

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta todella heikosta rahoituksesta. Riittävän rahoituksen ja siten resurssien puute vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen saada asiansa käsiteltyä oikeusistuimissa.

- Poliisin, tuomioistuinten, syyttäjien, yleisen oikeusavun ja velkaneuvonnan resurssit ja perusrahoitus laahaa todella pahasti. Rikoksia jää tutkimatta, asiat seisoo tuomioistuimissa ja oikeusapua odotellaan, vaikka oikeudellista apua pitäisi usein saada kiireellisesti. Toimiva oikeussuojan saaminen ja rikosvastuun toteutuminen ja uhrin oikeus saada juttunsa pikaisesti käsitellyksi sekä tietysti turvallinen yhteiskunta ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiossa.

Myös eduskunnan lakivaliokunta huolissaan rahoituksesta

Myös lakivaliokunta on huomauttanut vakavasti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja yleisen oikeusavun kestämättömänä ja vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta. (Valiokunnan lausunto 11/2021 3.6.2021).

- Valiokunta tuo esille, että määrärahat ovat tarpeisiin nähden aivan riittämättömät ja tilanne kestämätön. Joissain asiaryhmissä käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että viivästymiset haittaavat vakavasti oikeusturvan toteutumista. Esimerkiksi veroasioissa käsittelyt kestävät keskimäärin yli vuoden ja myös siviiliasioissa keskittelyaika on jo 13,2 kuukautta.

Oikeusministeri Henriksson totesi kyselytunnilla 8.9., että tilanne on sinänsä tiedossa ja oikeusvaltion parantamiseen tulee vähän lisää panostuksia. Meri on pettynyt vastaukseen ja toteaa, ettei pysyvää kunnon korjausta resursseihin ei tule edelleenkään.

- Samaan aikaan hallituspuolueet paheksuvat esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltion tilaa, mutta jospa nyt ensin katsottaisiin, että edes oma on kunnossa, Meri huomauttaa.

Maailmanparannus on laitettu Suomen ja suomalaisten edelle

Meri vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja syyttää hallituksen olevan kiinnostunut enemmän maailmanparannuksesta kuin suomalaisten asioiden hoidosta.

- Hallitus panostaa kehitysapuun, pakolaiskiintiön nostoon,  turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, globaaliin ilmaston pelastamiseen suomalaisia kurittamalla ja samaan aikaan kotimaan asiat saavat olla rempallaan, Meri tuskailee.

Kommentoi kirjoitusta.

Vasemmiston Saramo rehenteli työpaikoilla - Leena Meri palautti hallitusedustajan maan pinnalle: Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää

Maanantai 6.9.2021 klo 11:56 - Suomen Uutiset, julkaistu 27.8.2021

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on jo viime vuodesta saakka esittänyt vaihtelevia tavoitteita Suomen työllisyyden nostamisesta sekä työpaikkojen tai työllisien määrästä. Perussuomalaisten Leena Meri muistutti eilen Ylen A-Talkissa, että olisi syytä keskittyä työllisyystoimiin, joilla työllistytään yksityissektorille. – Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla.

Välillä Sanna Marinin hallituksen ilmoitettuna tavoitteena on ollut 60 000 työpaikkaa, välillä taas 30 000. Hallitus on myös ilmoittanut tekevänsä työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Suurien kymmentuhatlukujen ja vaihtelevien ilmoitettujen tavoitteiden jäsentäminen on tavan kansalaiselle toisinaan raskasta. Tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa sekin, että välillä on haasteellista palauttaa mieleen, mihin vuoteen mennessä mitkäkin ilmoitetut tavoitteet olisi tarkoitus saavuttaa.

Uusien työpaikkojen syntyminen välttämätöntä

Julkisen talouden vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen nujertamiseksi uusien työpaikkojen syntyminen on kuitenkin välttämätöntä. Hallitukselta onkin odotettu erityisesti vaikuttavia työllisyystoimia.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri tivasi eilen Ylen A-Talkissa vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramolta, mitä hallitus on tekemässä työllisyydelle syksyn budjettiriihessä.

– Vuodesta 2019 on odotettu työllisyystoimia. Ennustettavuuden vuoksi ihmiset ja yritykset varmasti kaipaisivat jo tietoja, Meri sanoi ja sai vastaukseksi pitkän monologin.

Saramo heitteli ilmaan lukuja 30 000:sta ja 40 000:sta työpaikasta ja esitti sitten yllättävän väitteen:

– Tämä hallitus on tehnyt ja luonut kahdessa vuodessa enemmän uusia työpaikkoja kuin edellinen oikeistohallitus koko kautensa aikana. Yli 30 000 oli jo ennen kuin teimme keväällä lisätoimia kehysriihessä.

– Meillä on enemmän työllisiä kuin koskaan Suomen historiassa, Saramo nautiskeli jättäen mainitsematta Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden. Tälläkin hetkellä Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Kireä verotus nakertaa ostovoimaa

Kireän verotuksen vuoksi moni palkansaaja ei tule toimeen palkkatuloillaan, koska palkasta jää käteen niin vähän.

Meri nosti A-Talkissa esille myös Suomen veroasteen. Kyse ei ole pelkästään ansiotuloverotuksesta vaan myös esimerkiksi korkeasta polttoaineverotuksesta.

Viimeksi polttoainevero nousi vuosi sitten, elokuussa 2020. Hallituksessa vihreät kaavailevat jo uusia veronkorotuksia. Mitä kalliimpaa bensa on, sitä kalliimpaa on työssäkäynti.

– Olette jo aiemmin nostaneet polttoaineveroa, se on arvovalinta. Kuten sekin, että tämä hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin jopa 15 vuotta aikaisemmin kuin muu Eurooppa keskimäärin. Me menetämme siinä kilpailuetua, Meri muistutti.

Saramon vastaus oli, että polttoaineen verotuksen nostosta on ”päätettävä aktiivisesti”, koska polttoainevero ei muuten nouse automaattisesti indeksin mukana.

– Voisitteko te alentaa sitä polttoaineveroa? Meri kysyi.

Voisiko asunnon vaihtamisen verosta jo luopua?

Hallitus laskee mielellään myös erilaiset sosiaalipoliittiset hankkeet työllisyystoimiksi. SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen aiemman lausunnon mukaan myös jopa sote-uudistus olisi työllisyystoimi. Uskoo ken tahtoo.

Meri muistutti A-Talkissa, että tosiasiassa vain yksityissektorin työpaikat aidosti vahvistavat julkista taloutta.

– Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää. Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla, se ei ole olennaista tässä.

Työmarkkinoita kiusaa myös kohtaanto-ongelma eli se, että avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa.

– Ratkaisuksi ei kelpaa ainakaan se, että tehdään liikkumisesta entistä kalliimpaa, Meri sanoi viitaten polttoaineveron korotuksiin.

Meri mainitsi muutaman muunkin keinon, joilla työn perässä liikkumista ja työllistymistä olisi mahdollista vauhdittaa.

– Esimerkiksi liikkumisavustus, mitä on jo väläytelty sekä varainsiirtoveron poistaminen, jolloin veroa ei tarvitsisi maksaa kun vaihtaa asuntoa. Myös koulutuspolitiikkaan on kiinnitettävä huomiota, eli pitäisi kouluttaa enemmän niille aloille, joilla on työvoimapulaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Nähdään Järvenpäässä ja Jokelassa!

Torstai 2.9.2021 klo 15:26

kiertue_kesk_uusimaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Nähdään Hyvinkäällä!

Torstai 26.8.2021 klo 12:23 - Leena Meri

Hyvinkaa_28.8..png

Kommentoi kirjoitusta.

Keitä Afganistanista ollaan hakemassa?

Perjantai 20.8.2021 klo 17:26 - Leena Meri

Eduskunnassa käsiteltiin Afganistanin tilannetta ja suomalaisten sotilaiden lähettämistä Kabulin lentokentälle. Sotilaiden tarkoitus on suojata suomalaisten ja Suomelle työskennelleiden paluu Suomeen.

Pidän tärkeänä, että keskustelussa nostetaan rehellisesti esiin, keitä Suomi nyt aikoo Afganistanista hakea. Siksi kysyinkin ulkoministeri Haavistolta, että keitä kaikkia saapujien joukossa oikein on. Ymmärrän, että Suomi auttaa omia kansalaisiaan ja Suomelle työskennelleitä. Virallisesti puhutaan lähinnä suomalaisista ja Suomelle Afganistanissa työskennelleistä, mutta keitä kaikkia tämä sitten sisältää? Onko joukossa myös lomailijoita? Eli ihmisiä, joilla on Suomessa oleskelulupa ja jotka ovat olleet Afganistanissa lähinnä lomailemassa. Ulkoministeriö on antanut kaksi viikkoa sitten matkailijoille kehotuksen lähteä pois maasta. Suomella ei ole kaiketi ollut aiemminkaan tapana hakea lomailijoita, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin ulkomailla. Ei ainakaan sotilasoperaation avulla. Haavistolta ei selkeää vastausta kysymykseeni tullut.

Puhemies toi myös esille, ettei tässä keskustelussa pakolaiskiintiöt ole oleellinen asia, vaan keskustelu haluttiin rajata sotilaiden lähettämiseen. Mielestäni on hyvä, että eduskunta keskusteli asiasta, kun kuitenkin ministerit Ohisalo ja Henriksson ovat itse tuoneet pakolaiskiintiöiden nostamista aktiivisesti esille asian yhteydessä. Tämän tilanteen varjolla ei pidä nostaa pakolaiskiintiötä. Pidän hyvinkin oleellisena, että jo varhaisessa vaiheessa käydään keskustelua pakolaiskiintiöiden suhteen, eikä vasta sitten syksymmällä. Ettei käy niin, että sitten hetken päästä onkin liian myöhäistä, kun henkilöt on jo haettu maahan.

Pyysin, että eduskunta pidetään hyvin ajan tasalla ja näin ministeri Haavisto eduskunnalle lupasikin. Toivoin myös, että eduskunta kutsutaan tarvittaessa kiireellisestikin koolle, sillä tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja eskaloitua entisestään.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos - tavataan Vihdissä lauantaina!

Keskiviikko 18.8.2021 klo 13:36

Kiitos rakkaat perussuomalaiset luottamuksesta 1. varapuheenjohtajaksi! Tavataan Vihdissä lauantaina 21.8.!

Copy_of_Copy_of_KANSANEDUSTAJA_2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalaisten puoluekokous 14.-15.8.2021 Seinäjoella

Torstai 5.8.2021 klo 22:21 - Leena Meri

Hyvät Perussuomalaiset.

Olen ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi. 

Minulle olisi kunnia saada edustaa ja kehittää puoluetta puheenjohtajistossa yhdessä teidän kanssanne.

Pitkällä lakimiesurallani olen työskennellyt tuomioistuimissa, valtionhallinnossa johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Tehtävissäni olen nähnyt koko elämän kirjon ja tottunut haasteiden ratkaisemiseen, vastuunkantamiseen sekä suunnitelmalliseen toimintaan.

Puoluekokouksen 2017 jälkeen sain eduskuntaryhmän puheenjohtajana olla mukana näyttämässä muille puolueille ja medialle, että me valitsemme johtajamme itse – emme kysy lupaa ajaa niitä asioita, joita me haluamme. Olin vastuussa eduskuntaryhmän toiminnasta ja ohjelmista, kuten ryhmän vaihtoehtobudjeteista. Yhteistyö puolueen ja sen puheenjohtajiston kanssa oli saumatonta.

Eduskuntatyössä olen ollut monessa mukana ja toiminut perustuslakivaliokunnassa, työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja talousvaliokunnassa sekä nyt lakivaliokunnan puheenjohtajana. Olen lisäksi puhemiesneuvoston ja valtakunnanoikeuden jäsen.

Ihmisenä olen rohkea ja sisukas. Seison aina jalat tukevasti maassa, vaikka ympärillä olisi minkälainen myrsky tahansa.

Vanhemmiltani olen saanut ohjeiksi elämään, että ole oikeudenmukainen, ahkera, avulias sekä usko itseesi ja uskalla puolustaa oikeaksi kokemiasi asioita. Näillä ohjeilla olen elämääni elänyt. Perussuomalaiset edustavat minulle kaikkia näitä arvoja. Siksi puolueen riveissä on hyvä seistä.

Puolueen puheenjohtajistolta odotetaan sitkeyttä, rohkeutta ja kykyä kuulla kentän ajatuksia. En pelkää haasteita oli kyseessä poliittinen vastustaja tai kentän ongelmatilanne. Kenttää tuetaan ja ongelmat ratkaistaan puhumalla. Ongelmia tulee, jos asioista ei saa puhua – sen olemme huomanneet erilaisten puhepoliisien vallatessa yhteiskuntaa.

Haluan antaa parhaan osaamiseni, sitkeyteni ja kokemukseni puolueelle kaikissa tilanteissa – aina puheenjohtajasta jokaiseen kentän ahertajaan.

Ainoa järjen ääni ja puolue, joka edustaa perinteisiä arvoja, on Perussuomalaiset. Haluan puolustaa Suomea ja suomalaisuutta – tähtäimenä on puolueen nousu Suomen suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi. Hallitukseen lähdetään kuitenkin vain, jos saamme meillä tärkeitä asioita läpi. Näistä keskeisiä ovat tiukka maahanmuuttopolitiikka, EU-kriittisyys ja ilmastorealismi sekä suomalaisten puolustaminen siten, että jokainen pärjää arjessaan.

Mielestäni meidän tulee entisestään terävöittää EU-politiikkaamme. Ensinnäkin kerromme millä konkreettisilla toimilla pysäytämme liittovaltiokehityksen välittömästi. Toiseksi tarvitsemme keinot EU-koneiston määräysvallan merkittäväksi kaventamiseksi ja Suomen itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi.

Meidän tulee jatkossakin rohkeasti ajaa kansan oikeustajua vastaavaa rikosoikeutta. Tuomiot esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ovat aivan liian löperöitä.

Haluan kanssanne ja tuellanne palauttaa kansallisen itsemääräämisoikeuden ja pelastaa kotimaamme Brysselin pihdeistä sekä punavihreänlegioonan käsistä!

Nähdään Seinäjoella!

Kommentoi kirjoitusta.

Ratkaiseeko koronapassi ongelman?

Keskiviikko 28.7.2021 klo 15:15 - Leena Meri

Keskustelu käy kiivaana koronapassista ja kantoja siihen kysellään.
Pakko ei ole keino ratkaista asiaa. On hyvä muistaa, että meillä on perusoikeuksia, kuten liikkumisvapaus, edellytys yhdenvertaisesta kohtelusta ja oikeus erilaisiin peruspalveluihin.
Ihmisten pitää liikkua arjessaan. Liikkua julkisilla välineillä, käydä kaupassa ja apteekissa, viedä lapsia päiväkotiin, käydä kioskilla, käydä koulussa, käydä sosiaalitoimen palveluissa yms. Paikkoja ja tilanteita on lukemattomia.
Pitäisikö ihmisten alkaa kulkea lappu kaulassa, josta ilmenee että on rokotettu tai sairastanut koronan tai tehnyt juuri koronatestin? Kuka näitä testejä ottaa ja kuka ne maksaa ja kuka näitä kaulalappuja tarkistaa? Sekamelska siitä tulisi. En usko, että sairastuneiden määrä edes laskisi. Enemmän luulen, että ihmiset olisivat raivona rajoituksista.
Aikuinen ihminen harkitsee itse ottaako rokotteen. Ymmärrän myös niitä, jotka pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia. Vapaita ihmisiä ei pidä pakkolääkitä. Jos et voi kulkea ilman rokotetta vapaasti kotimaassasi, niin emme voi puhua yhdenvertaisista perusoikeuksista.
Ymmärrän ajatusta myös siitä, että koronapassi ratkaisisi joissain tapauksissa asian. Eli voisi järjestää vaikka suurtapahtumia koronapassin omaaville. Kuulostaa aluksi ihan hyvältä, mutta kun ajattelee että virus voi kulkeutua myös rokotetun mukana niin miltä passi suojelee?

3 kommenttia . Avainsanat: korona, perusoikeudet, pakko

Leena Meri: Haen perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi

Keskiviikko 30.6.2021 klo 8:08 - Tiedote julkaistu 30.6.

Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella lähenee. Olen ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.

Olen kokenut, rohkea ja jämäkkä. Seison jalat tukevasti maassa, vaikka ympärillä olisi minkälainen myrsky tahansa. Minuun voi luottaa, että annan parhaan osaamiseni ja kokemukseni puolueelle jokaisessa tilanteessa - aina puheenjohtajasta jokaiseen kentän ahertajaan.

Olen toisen kauden kansanedustaja ja ollut kuntapolitiikassa mukana vuodesta 2012 alkaen. Olen toiminut eduskuntaryhmän johtajana ja nyt lakivaliokunnan puheenjohtajana sekä pitkällä lakimiesurallani johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Olen tottunut haasteiden ratkaisemiseen, vastuunkantamiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Puheenjohtajistolta odotetaan viisautta, rohkeutta ja myös herkkää korvaa kentän ajatuksille. En pelkää haasteita oli kyseessä poliittinen vastustaja tai kentän ongelmatilanne. Kenttää tuetaan ja ongelmat ratkaistaan naamatusten saman pöydän ääressä. Puhetta – kiivastakaan sellaista - ei tule pelätä, vaan lähteä yhdessä miettimään ratkaisua itse asiaan.

Ainoa järjen ääni Suomessa on perussuomalaiset, jonka ajatuksia haluan puolustaa yhdessä puheenjohtajan, kentän ja jokaisen suomalaisen kanssa - tähtäimenä on olla mukana viemässä perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi.

Otamme Suomen takaisin Brysselin ikeestä ja vihervasemmiston suomalaisia kurjistavalta politiikalta!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää ja rauhallista juhannusta

Torstai 24.6.2021 klo 20:27 - Leena Meri

Kommentoi kirjoitusta.

KIITOS

Maanantai 14.6.2021 klo 13:15

Kiitos kaikille äänestäjille niin Hyvinkäällä kuin muuallakin Suomessa! Perussuomalaiset sai satoja uusia valtuutettuja ympäri Suomen. Vaalitulos ei olisi mahdollista ilman teitä. Kiitos!

259_2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Maanantai 7.6.2021 klo 20:40 - Suomen Uutiset, 3.6.2021

Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön ”maalittamista” koskeville lausunnoille.

Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.

– Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.

Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta

Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.

Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.

–Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »