Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:559168 kpl

Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua

Torstai 6.5.2021 klo 11:18 - Leena Meri

Komission ehdotuksessa pyritään lisäämään erilaisten verkossa toimivien palveluiden tarjoajille vastuuta käyttäjien tallentamista ja välitetyistä laittomista sisällöistä.

Lakivaliokunnasta perussuomalaiset puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä KD:n Antero Laukkanen pitävät komission ehdotusta puutteellisena ja sisältävän perusteellisia ongelmia etenkin sananvapauden ja oikeusvaltion näkökulmasta.

- Olemme huolissamme siitä, että laiton sisältö on määritelty komission ehdotuksessa tavalla, joka jättää täysin avoimeksi sen, mikä on laitonta sisältöä. Nähdäksemme laitonta sisältöä voi olla vain rikosoikeudellisessa lainsäädännössä rajoitetut asiat, kuten lapsiporno, terrorismiin liittyvä sisältö tai huumausainekauppa, joiden kitkeminen on erittäin tärkeää.

- Laaja sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeinen perusta ja erilaisia näkökulmia salliva. Avoin keskustelukulttuuri on perusta terveelle ja kehittyvälle yhteiskunnalle. Sanan- tai ilmaisunvapautta ei saa rajoittaa, ellei kyseessä ole rikos.

Ehdotuksen mukaan palveluntarjoaja vapautuu vastuusta, mikäli se toimii viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai estämiseksi heti tiedon saatuaan.

- Kun kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen laittomasta sisällöstä, saattaa ilmoittelusta muodostua kiusanteon väline, jolla haitataan sananvapauden toteutumista, Meri, Rantanen, Tynkkynen ja Laukkanen perustelevat.

Uusia ilmiantajia ja valvontamekanismeja

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiossa voidaan nimetä myös ilmiantajia (luotettavia ilmoittajia eli trusted flaggers), joiden ilmoituksia laittomasta sisällöstä verkkoalustojen ylläpitäjien tulisi priorisoida ja käsitellä viivytyksettä.

- Komissio on muotoillut hyvin epätäsmällisesti ja avoimella tavalla kriteerit näille ilmiantajille. Tällainen ilmiantokulttuuri ei sovi yhteen demokraattisen oikeusvaltion kanssa ja suhtaudumme lähtökohtaisesti hyvin kriittisesti tällaisen ryhmän perustamiseen.

Ehdotus sisältää erilaisia valvontamekanismeja, kuten palveluntarjoajien, ilmiantajien, kansallisen koordinaattorin sekä komission suorittaman valvonnan.

- On syytä muistaa, että komissio on epädemokraattisesti valittu poliittinen toimija eikä riippumaton lainkäyttöelin. Tästä huolimatta komission valtaa ollaan tässäkin lisäämässä ja olemme huolissamme kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Huolestuttavana esimerkkinä komissiolle ehdotettu oikeus kävellä jopa kansallisen viranomaisen yli yksittäisessä tapauksessa!

- Katsomme siis, että ratkaisu-, valvonta- ja sanktiovallan tulee olla kansallisissa käsissä ja kotimaisilla viranomaisilla. Nyt näyttää siltä, että Euroopan komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi, edustajat moittivat.

Kommentoi kirjoitusta.

Sotaoikeudenkäynnit käytävä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Keskiviikko 5.5.2021 klo 14:06

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri haluaa siirtää sotarikosoikeudenkäynnit kansainväliseen tuomioistuimeen.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on käynnissä sotarikoksista syytetyn oikeudenkäynti, jonka istunnot kuitenkin pidetään Liberiassa sekä naapurimaassa Sierra Leonessa.
Syytteet liittyvät Liberian toiseen sisällissotaan, joka käytiin vuosien 1999-2003 välillä.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluu myös sotarikokset, mutta se on toissijainen kansalliseen tuomioistuimeen nähden.

- Pahimmillaan voi olla tilanne, jossa samaa rikoskokonaisuutta käsitellään useassa eri maassa, koska syytetyt saattavat asua eri maiden alueilla. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat vakavia rikoksia, joista tietysti tuomiot tulee saada. Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Koko ajatus pitäisi siis kääntää toisinpäin, eli että näitä asioita ajaisi ensisijaisesti yhteinen kansainvälinen rikostuomioistuin ja vasta toissijaisesti kansalliset tuomioistuimet, Meri kertoo.

Kansalliset tuomioistuimet järjestävät sotarikosoikeudenkäynnit jokainen omalla tavallaan. Suomalaiset syyttäjät, poliisit, tuomari ja puolustuksenasianajaja viettävät useita viikkoja Liberiassa tapauksen parissa, kun taas esimerkiksi Sveitsi ja Belgia kutsuvat todistajat maahansa.

- Esitutkinta kesti yli kaksi vuotta ja suomalaiset poliisit etsivät todisteita kiertämällä Liberian maaseudun kyliä, mutta samaan aikaan Suomessa poliisin resurssit eivät riitä tutkimaan vähäisempiä rikoksia ja se koettelee kansalaisten oikeustajua - ja syystäkin, Meri toteaa.

On kohtuutonta, että yksittäisten maiden vastuulle jää sotarikosoikeudenkäynnit kuluineen. Sotarikokset ovat vakavia rikoksia, joiden selvittämiseen paras taho olisi kansainvälinen erityistuomioistuin, Meri sanoo.

Vastaavanlaisena oikeudenkäyntinä voidaan pitää niin sanottua Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.

Kirjallisessa kysymyksessä Meri kysyy ministeriltä, edistääkö Suomi aktiivisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen kehittämistä tai vastaavan perustamista sotarikoksia varten ja vaatiiko Suomi kulujen kompensoimista vai kustantaako Suomi jatkossakin näiden oikeudenkäyntien kulut itse.

Koko kirjallinen kysymys on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Äänestäminen on jokaisen oikeus - myös perustuslakivaliokunnassa

Tiistai 27.4.2021 klo 19:24

Osa hallituspuolueiden edustajista ja ministereistä ovat kummaksuneet, että perustuslakivaliokunnan päätös EU-elpymispaketin suhteen perustui äänestykseen. On totta, että perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisyyteen ja usein näin tapahtuukin, mutta joskus asioista joutuu äänestämään. Yksimielisyys on hyvä tavoite.

Oikeudellisessa harkinnassa ei ole mielestäni mitenkään yllätyksellistä, että laintulkitsijat päätyvät niin vahvasti erimielisiin kantoihin, että yksimielisyyttä ei kerta kaikkiaan löydy. Silloin joudutaan äänestämään. Eihän korkeimmat oikeudetkaan aina ole ratkaisuissaan yksimielisiä.

Julkisuudessa on jopa väheksytty asiantuntijakantaa, jossa puollettiin 2/3 määräenemmistön vaatimusta, koska se edusti vähemmistön kantaa asiassa. Ihmettelen tätä väheksyntää. Lähdetäänkö tässä siitä ajatuksesta, että asiantuntijoiden enemmistö tekee päätöksen valiokunnan jäsenten puolesta?

Esimerkiksi arvostettu eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg esitti, että määräenemmistölle on vahvat perustelut, jotka liittyvät huomattavan ongelmalliseen suhteeseen EU:n perussopimuksien kanssa. Hän myös pitää siitä aiheutuvia seurauksia epävarmoina ja että sen vaikutukset täysvaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan voivat olla todella merkittäviä.

Yhdyn Leino-Sandbergin lausuntoon ja lisään, että perustuslain 94 § 2 momentti toteaa, että jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai sisältää Suomen täysvaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, päätös on hyväksyttävä 2/3 määräenemmistöllä.

Koska asia on poikkeuksellisen laajakantoinen ja juridisesti vaikea sekä ennakkoratkaisutyyppinen, en ihmettele, että se on jakanut perustuslakivaliokunnan jäseniä, kuten asiantuntijoitakin. Tässä voi perustellusta syystä päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen. Ihmettelijöiltä kysyn, että pitäisikö perustuslakivaliokunnan oikeudelliset ratkaisut perustaa aina yksimielisyyteen, vaikka sitten istuttamalla jäseniä kokouksessa niin kauan, että kaikki ovat alistuneet?

Kommentoi kirjoitusta.

Termien tulkinnanvaraisuus ja EU:n laajeneva toimivalta avaavat vaarallisia kehityskulkuja

Perjantai 23.4.2021 klo 18:16

Lakivaliokunta on tänään antanut eduskunnan suurelle valiokunnalle lausuntonsa valtioneuvoston EU-selonteosta, EU:n demokratiatoimintasuunnitelmasta ja HLBTIQ-henkilöiden tasa-arvoa koskevasta strategiasta.

EU-selonteossa korostetaan oikeusvaltioperiaatteen merkitystä unionin toiminnan perustana. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen muistuttavat, että ”oikeusvaltio” on käsite, joka on epäselvä ja tulkinnanvarainen.

- Olemme viimeksi elpymisvälineen käsittelyn yhteydessä nähneet, kuinka EU:n vakiintuneita periaatteita voidaan poliittisista syistä hyvin yllättäenkin muuttaa tai niistä voidaan etääntyä. Poliittisen paineen alla perussopimuksista runnotaan ulos sellaisiakin tulkintoja, jotka ovat räikeästi alkuperäisen tarkoituksen vastaisia. Myös ymmärrys oikeusvaltioperiaatteen sisällöstä voi tulevaisuudessa muuttua EU:ssa arvaamattomasti ja tavalla, jolla on haitallisia vaikutuksia jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen. Hallituskin usein korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tärkeyttä, mutta tärkeys vaikuttaa unohtuvan, kun periaate on hallitukselle itselleen mieluisten hankkeiden tiellä. Valtioneuvoston selonteossa annetaan nimittäin ymmärtää, että Suomi olisi antanut hyväksyntänsä elpymisvälineelle, vaikka perustuslain mukaan sen hyväksymisestä päättää eduskunta, jossa sen käsittely on edelleen kesken. Oikeusvaltiossa hallitus ei voi tällä tavalla sivuuttaa eduskunnan toimivaltaa asiassa, huomauttavat Meri, Rantanen ja Tynkkynen.

Vihapuheen kitkemisessä EU on ottamassa roolia jäsenvaltioilta itselleen tavoitellessaan näille yhtenäisempää rikoslainsäädäntöä. Komissio tulee kuluvan vuoden aikana tekemään aloitteen, joka lisäisi niin kutsuttujen eurorikosten listalle vihapuheen ja viharikokset. Kyse olisi merkittävästä perussopimuksen muuttamisesta ja EU:n toimivallan laajentamisesta, jossa perussuomalaiset näkevät ongelmakohtia.

- ”Vihapuhe”-käsitettä ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä, joten sen tulkinta voi muodostua mielivaltaiseksi. Vihapuhetta koskevassa keskustelussa usein sekoitetaankin keskenään sekä laiton että täysin laillinen sisältö. Suomen rikoslaissa on säädetty laittomasta sisällöstä, mutta muut ilmaisut kuuluvat meillä sananvapauden piiriin. Vaikka ne olisivatkin vihaisia tai kriittisiä kommentteja, ei niitä tule lähteä EU:n toimesta vaientamaan. EU-tasoisessa sääntelyssä tulisikin keskittyä esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisiin kokonaisuuksiin, joiden tehokas torjunta edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Viharikosten torjunnassa taas tulisi huomioida aivan kaikkien kansalaisten oikeudet. Viharikoksia ei tulisi pitää yksinomaan erilaisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvina rikoksina, sillä myös enemmistöryhmiin kuuluvat joutuvat vähemmistöön kuuluvien henkilöiden tekemien viharikosten uhreiksi. Vähemmistöjen suojelu ei saa johtaa enemmistön syrjintään Meri, Rantanen ja Tynkkynen toteavat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat jättivät lakivaliokunnan lausuntoihin eriävät mielipiteet.

Julkaistu Suomen Uutisissa 23.4.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Lasten oikeuksia ei huomioitu riittävästi lakiuudistuksessa

Torstai 22.4.2021 klo 11:22

Lakivaliokunta on käsitellyt osaltaan hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle annettaisiin oikeus selvittää työntekijöiden rikostaustaa myös lyhyissä, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa.

Lakivaliokunnan puheenjohtajan Leena Meren ja jäsenien Mari Rantasen ja Sebastian Tynkkysen näkemyksen mukaan myös lyhyissä työsuhteissa rikostaustan selvittämiseen tulisi olla velvollisuus. Pelkkä oikeus selvittää työntekijän rikostaustaa ei riitä. Lisäksi huolta herätti lapsen edun riittävä huomioon ottaminen. 

- Kiinnitimme huomiota siihen, että esityksessä lakimuutoksen arviointi perustuu lähinnä työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän myös lapsen etua. Myös lapsiasiavaltuutettu on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta. 

- Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Vaikka työsuhde olisi alle kolme kuukautta, kukaan vanhempi tuskin haluaisi luovuttaa lastaan esimerkiksi lapseen kohdistuvasta rikoksesta tuomitun hoiviin. Rikostaustaote on kelvollinen kuusi kuukautta kerrallaan, joten sitä voi käyttää myös toista työtehtävää varten. Niissä tapauksissa, joissa otetta ei aikapulan vuoksi ole mahdollista antaa ennen työsuhteen alkua, täytyy ote toimittaa viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty oikeusrekisterikeskuksessa, Meri, Rantanen ja Tynkkynen perustelevat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jättivät tältä osin eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon.

Koko lausunto on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi media saa tiedon rikosasiasta ennen henkilöä itseään?

Tiistai 13.4.2021 klo 16:18 - Leena Meri

Julkisuudessa on tullut ilmi tapauksia, joissa henkilö on kuullut vireille tulleesta rikosilmoituksesta tai itseään vastaan nostetusta syytteestä vasta toimittajalta tai median kautta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri pitää menettelyä ongelmallisena henkilön oikeusturvan kannalta.

- Mielestäni henkilöllä pitäisi aina olla oikeus tietää välittömästi, jos hänestä on tehty rikosilmoitus tai häntä vastaan on nostettu syyte. Henkilön oikeusturvan kannalta on erittäin ongelmallista, että hän saa kuulla muualta - ja erityisesti julkisuuden kautta - että hänestä on tehty rikosilmoitus tai että häntä vastaan on nostettu syyte.

- Ei pidä olla niin, että media tai muut ulkopuoliset saavat tiedon rikosilmoituksesta tai syytteen nostamisesta ennen henkilöä itseään. Tiedonsaanti voidaan varmistaa esimerkiksi sähköisiä viestintävälineitä käyttäen siten, että henkilö varmuudella saa tiedon ulkopuolisia nopeammin, Meri perustelee.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille. Kysymys on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Ulosoton maksujärjestystä muutettava - toimenpidealoite ulosottokaaren muuttamiseksi

Tiistai 30.3.2021 klo 10:21 - Leena Meri

Perussuomalaiset lakimieskansanedustajat Ville Tavio ja Leena Meri ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jonka tarkoitus on muuttaa ulosoton perimien varojen maksujärjestystä. Aloitteessa ehdotetaan, että ulosotossa maksut kohdistetaan ensin velan pääomaan ja vasta sen jälkeen korkoihin.

Ulosottokaaren mukaan ulosottomiehen on nyt kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle ja vasta sen jälkeen pääomalle.

- Yhdellä velallisella on usein monta perinnässä olevaa asiaa ulosotossa. Maksujärjestyksen takia palkasta pidätettävä osuus kohdistetaan ensin korkoihin, jonka seurauksena pääomat eivät välttämättä juuri lyhene. Lopulta velallisen voi olla palkkatuloillaan lähes mahdotonta maksaa pääomaa takaisin ennen lopullista vanhentumisaikaa, joka on vähintään 15 vuotta, Tavio ja Meri kommentoivat.

Kansanedustaja Ari Koponen on esittänyt oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille vuonna 2019 asiasta kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan ministeri perusteli nykyistä maksujärjestystä kauppakaarella, jota sovelletaan maksettaessa velkaa vapaaehtoisesti. Kauppakaaren mukaan korko maksetaan ennen velan pääomaa ja muita kuluja. Vastauksessa sanotaan, että mikäli ulosottomenettelyssä sovellettaisiin velalliselle edullisempia säännöksiä kuin ulosoton ulkopuolella, velallisen olisi kannattavaa antaa velkojan viedä velka ulosottoon.

- Ministeri ei selvästikään ottanut asiaa vakavasti ja lähtenyt miettimään asiaan kohtuullista ratkaisua, vaan vetosi kauppakaaren säännöksiin. Ulosotosta kuitenkin seuraa maksuhäiriömerkintä, joten kukaan tuskin vapaaehtoisesti pyrkisi ulosottoon, vaikka maksujärjestystä parannettaisiinkin, Meri ja Tavio perustelevat.

Vuonna 2020 Suomessa oli ulosoton perintätoimien kohteena noin 560 000 velallista, joista jopa 90 % oli luonnollisia henkilöitä. Vuoden 2019 tietojen mukaan luonnollisilla henkilöillä oli ulosottovelkaa henkeä kohden keskimäärin 21 310 euroa. Oikeushenkilöillä vastaava luku oli 25 470 euroa. Kaikkinensa ulosotossa oli perinnässä yli 2 miljoonaa asiaa.

Leena Meri
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, varatuomari
050 513 2330

Ville Tavio
Eduskuntaryhmän pj, lakimies
040 845 7270

Kommentoi kirjoitusta.

Testitodistukset käyttöön rajoilla

Sunnuntai 28.3.2021 klo 19:46 - Leena Meri

Pääministeri Sanna Marin toi esille sunnuntaina 28.3. Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että oppositiosta tuodaan keskusteluun, että negatiivisen koronatodistuksen vaatiminen maahan saapuvilta olisi yksinään ratkaisu.

Väärin. Olemme todenneet, että rajalla tehtävän testauksen lisäksi pitää ottaa käyttöön esimerkiksi enintään 72 tuntia ennen otetun negatiivisen koronatestin todistus, kuten muun muassa 21 muuta EU-maata tekevät.

Eikö pitäisi olla niin, että otetaan kaikki mahdolliset työkalut terveysturvallisen rajanylityksen eteen ennen kuin liikkumisrajoitukset tuodaan pöytään?

Tosin hallitus on pahasti myöhässä, kun erilaiset muuntovirukset (jotka tarttuvat 30-50 % herkemmin) ovat tulleet maailmalta meille ja jylläävät jo Suomessa.

Hallituksen esitystä on vaadittu kuukausikaupalla. On kuulemma edelleen valmistelussa… Sitä odotellessa sitten. Ministeriaitiosta on sanottu, että rajalta tulee vain noin 2 % tartunnoista. Eikö siinä pitäisi olla tässä tilanteessa nollatoleranssi?

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginjohtajan haun ympärillä kuhisee

Maanantai 15.3.2021 klo 13:19 - Julkaistu Aamupostissa 15.3.2021

Aamupostissa (la 13.3) oli juttua siitä, onko nykyisiä luottamusmiehiä kenties hakemassa Hyvinkään uudeksi kaupunginjohtajaksi. 

Nykyinen kaupunginjohtaja Jyrki Mattila jää eläkkeelle 1.12.2021 alkaen. Hän on kertonut käyttävänsä kertyneitä lomiaan siten, että olisi jo kesästä lähtien lomalla joulukuulle saakka.

Kaupunginjohtajan virkaa ei voi hoitaa kaksi ihmistä yhtäaikaa, vaan uusi tehtävään valittava henkilö voi aloittaa kaupunginjohtajana vasta, kun Mattila jää eläkkeelle, eli 1.12.2021 jälkeen.

Uusi valtuusto aloittaa näillä näkymin elokuussa, koska vaaleja ollaan siirtämässä. Nykyinen valtuusto siis valitsee kaupunginjohtajan. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, kun nykyinen valtuusto valmistelee haun ja haastattelee ehdokkaat, mutta kiireen tuntua pitää silti ihmetellä.

Haku on päättymässä maaliskuun aikana ja tarkoituksena olisi, että valtuusto voisi viimeistään kesäkuussa valita uuden kaupunginjohtajan. Tehtävä alkaisi viimeistään syksyllä riippuen mm. valittavan henkilön mahdollisesta irtisanomisajasta nykyisestä työstään.  

Erikoista tietysti on, että uusi kaupunginjohtaja ei tehtävää aloittaessaan ole varsinainen kaupunginjohtaja, sillä tehtävähän alkaa vasta joulukuussa. Väliajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat vielä valmistelussa eikä täyttä varmuutta tästä väliajasta vielä ole. Jos muuta ei päätetä, hoitaa nykyinen kaupunginjohtajan sijainen sivistystoimen johtaja Pentti Halonen kaupunginjohtajan tehtävää Mattilan lomien ajan.

En tiedä miksi Hyvinkäällä halutaan pitää asian kanssa näin kiirettä. Ensin olisi minusta pitänyt selvittää koko kuvio, kuten sijaistus, toimivalta, tehtävät ja muu kellotus ja vasta sitten julistaa virka hakuun. 

Joka tapauksessa on tärkeintä, että virkaan tulee valituksi kokenut, osaava ja Hyvinkään etua ajatteleva uusi kaupunginjohtaja. 

Kaupunginjohtajan tulee nauttia laajaa luottamusta niin koko kaupungin henkilökunnan kuin luottamusmiesten puolelta. Siksi poliittisen ideologian perusteella häntä ei tulisi valita.

Toin kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.3. perussuomalaisen valtuustoryhmän evästyksen valintaa varten. Yksi asia jota korostamme on poliittinen neutraalisuus päätöksenteossa. Vaikka jokaisella on jo perustuslain mukaan oikeus kuulua poliittiseen puolueeseen ja olla poliittisesti aktiivinen, eikä sillä perusteella voi ketään hakijoista siivuttaa, niin kyky olla neutraali ja toimia vain  koko Hyvinkään eduksi täytyy olla kirkkaana mielessä.

Vihreiden valtuustoryhmä toi puheenvuorossaan esille, että se olisi halunnut painottaa uuden kaupunginjohtajan ominaisuudeksi kestävän kehityksen kriteerin.

Sikäli kuin ymmärsin vihreiden oman poliittisen agendan painottamisen valinnassa, toin esille, että missään tapauksessa ei tiettyjen poliittisten ideologien edistäminen saa olla kaupunginjohtajan agendalla. Kaikki mielipiteet ja erilaiset painotukset tulee sovittaa yhteen eikä ajaa yhtä tai yhden puolueen ideologiaa. Sitä varten on vaaleilla valitut luottamusmiehet. He tuovat päätöksentekoon poliittisen ohjauksen.

Kaupunginjohtajan valintaryhmään kuuluu jäseniä jokaisesta valtuustossa olevasta puolueesta. Itse toimin Perussuomalaisten edustajana ja varamiehenä minulla on yhdistyksemme puheenjohtaja Henri Perälahti.

Valintaryhmään ei tule kuulua kenenkään joka edes vähääkään puntaroi itse hakevansa tehtävään. Näin ilmeisesti on ja hyvä niin. Mutta jos vähääkään miettii asiaa niin pitää välittömästi jäädä pois ryhmästä joka valmistelee asiaa ja haastattelee hakijoita.

Kommentoi kirjoitusta.

Kasvomaskit hankittava kotimaisilta yrityksiltä

Tiistai 9.3.2021 klo 11:59

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri haluaa kotimaiset kasvomaskit etusijalle ulkomaisiin nähden. Meri perustelee vaatimustaan työllisyysvaikutuksella ja ekologisuudella.

- Järjetöntä, että suomalainen verorahoin pyörivä julkinen sektori ei hanki ensisijaisesti kotimaisia kasvomaskeja. Viime keväänä puheissa kyllä kiiteltiin yrittäjiä, mutta konkreettinen tuki jää vähäiseksi.
Kiinalaiset halpamaskit maksaa vain viidesosan suomalaisiin verrattuna – eihän sen kanssa pysty suomalainen yrittäjä kilpailemaan!

- Suomelle halpoja Kiina-maskeja parempi ja ekologisempi vaihtoehto olisi kotimainen tuotanto. Lehtitietojen mukaan kotimaisten kasvomaskien tuotantonäkymät ovat huonot. Pelkästään Iltalehden haastattelemista yrityksistä kahden yrityksen alasajo olisi kohtalokas 80 työpaikalle. Toinen näistä yrityksistä on Hangossa toimiva yritys, jonka lopettamisen seurauksena 30 ihmistä jäisi vaille töitä. Se on noin 7 prosenttia kaikista Hangon nykyisistä työttömistä työnhakijoista, Meri kertoo.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

- Aikooko hallitus tukea kotimaisia kasvomaskiyrittäjiä ja velvoittaa julkisia tahoja hankkimaan maskit kotimaasta ulkomaisen tuonnin sijaan, Meri kysyy.

Kommentoi kirjoitusta.

Koronatoimiin tolkkua

Tiistai 2.3.2021 klo 13:06 - Leena Meri

Poikkeusolot on taas julistettu ja pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa kertonut hallituksen valmistelevan varmuuden vuoksi valmiuslain käyttöönottoa sekä esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoa.

Pidän ulkonaliikkumiskieltoa täysin kohtuuttomana. Viruksen torjunnassa pitää huomioida rajoitusten oikeasuhteisuus ja joku tolkku. Jokainen ihmisen tulee voida ulkoilla.

Pääministeri Sanna Marinin väläyttelemässä mallissa vain välttämätön asiointi, kuten kaupassa käyminen, olisi sallittu. Näin raju ulkonaliikkumiskielto koettelisi jo monen henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä olisi täysin ylimitoitettu.

Oikeasuhteisuus tulisi huomioida myös ravintolarajoituksissa. Monet yrittäjät ovat olleet tiukoilla ja ravintola-ala on kokenut kovan kolauksen. Onko ravintolat tarpeen sulkea täysin? Voi olla ruokaravintoloita, joissa on vain muutama ihminen samassa tilassa ja turvatoimia on helppo noudattaa. Toivon, että eduskunta vielä pohtisi tätä.

Ylipäätään koko vuosi on ollut aika sekavaa, kun eri viranomaiset ja hallituksen ministerit puhuvat ristiin rastiin, mutta välillä tuntuu, etteivät keskenään.

Esimerkiksi ministeri Krista Kiuru antaa julkisuudessa ymmärtää, että eduskunta olisi viime syksynä torpannut lain, joka olisi mahdollistanut negatiivisen testitodistuksen vaatimisen Suomeen saapuvilta. Ministeri antaa tapahtumista väärän vaikutelman. Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui, että laille on hyväksyttävät perusteet ja piti mahdollisena säätää vaatimuksia Suomeen saapuville, mutta antoi niin sanottua jälki-istuntoa hallituksen huonosta lainvalmistelusta. Tämä tarkoittaa, että hallitus voisi tuoda uuden, paremmin valmistellun lakiesityksen milloin tahansa.

On helppo uskoa, että kansalaisten silmissä hallituksen toiminta koronan ympärillä on näyttänyt sekavalta. Viestinnän pitäisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Tietysti jos ministerit eivät ymmärrä, mitä tekevät ja mistä puhuvat, niin eihän osaamattomuutta viestinnällä pelasteta.

Kommentoi kirjoitusta.

Ihmisen sekaantuminen eläimiin lisättävä rikoslakiin

Torstai 25.2.2021 klo 19:15 - Leena Meri

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri teki viime vuoden lopulla lakialoitteen eläimiin sekaantumisen kieltämiseksi.

Aloite käsitellään torstaina eduskunnan täysistunnossa.

- Minusta on oikeustajun vastaista, että Suomessa eläimiin sekaantuminen on sallittua, kunhan et vahingoita eläintä. Miten kipu ja kärsimys mitataan? Haastatellaanko eläintä, että tunsitko kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tuskinpa vaan.

- Kyse on teosta, joka loukkaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Siksi ihmettelen, missä on eläinten hyvinvoinnista aina niin paljon puhuvien vihreiden tuki aloitteelle? Ei ole tukea. Jääkö vihreiden puheet vain puheiksi, että heti kun se on ristiriidassa ihmisen halujen kanssa, unohdetaan eläinten hyvinvointi, Meri kysyy.

Pornografia kielletty, sekaantuminen ei

- Meillä on jo kriminalisoitu eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen, mutta itse sekaantumista ei. On siis ajateltu, että eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille, mutta sitten se itse teko ei. Tässä on selkeä ristiriita, joka tulisi korjata, Meri sanoo.

Lakialoite on luettavissa täältä.

3 kommenttia .

Vaarallista murhaajaa ei pidä vapauttaa

Maanantai 15.2.2021 klo 14:42 - Leena Meri

Lehtitietojen mukaan tänä vuonna vapautuu hovioikeuden päätöksellä 13 elinkautisvankia. Joukossa on palkkamurhaajia, peräti kaksi erillistä tapausta, joissa murhaajat ovat haudanneet toisen ihmisen elävältä sekä muita erittäin raakoja henkirikoksia.

Elinkautista istuva pääsee ehdonalaiseen joko Helsingin hovioikeuden ratkaisulla tai presidentin armahduksella. Viime vuosina presidentti ei ole armahduksia tehnyt.

Rikosseuraamuslaitos ei ole kaikissa tapauksissa puoltanut vangin ehdonalaiseen päästämistä, mutta hovioikeus on ratkaissut asian toisin. Useiden murhaajien kohdalla vapauttamista on puoltanut vangin päihteettömyys, poistumislupien noudattaminen ja hyvä käytös.

Nyt puhutaan Suomen vaarallisimmista vangeista. Yhteiskunnan tehtävä on suojella ihmisten oikeutta turvallisuuteen eristämällä väkivaltaiset rikolliset. Miksi siis perusteluissa esimerkiksi vangin päihteettömyys punnitaan tärkeämmäksi vapauttamista puoltavaksi tekijäksi, kuin väkivaltarikosten uusimisriski, vireillä olevat muut rikosasiat tai aiempi väkivaltahistoria?

Sellaiset seikat, kuten päihteettömyys tai poistumislupien noudattaminen pitäisi olla itsestäänselviä asioita - nyt niiden noudattamisesta palkitaan!

Tuntuu kohtuuttomalta, että vapautamme ehdonalaiseen väkivaltaisia murhaajia, ja asiaa perustellaan että he ovat noudattaneet poistumislupia.

Vapauttamismenettelyn pitäisi perustua vangista tehtävään väkivaltariskiarvioon ja vankilan sekä rikosseuraamuslaitoksen lausuntoon. Painoarvo tulee olla niiden henkilöiden lausunnoilla, jotka ovat päivittäin näiden rikollisten kanssa tekemisissä, sillä heillä on paras käsitys henkilön vaarallisuudesta.

Lopulta tärkeintä on oltava, onko vanki vaarallinen vai ei. Ei parisuhteella tai päihteettömyydellä.

Kommentoi kirjoitusta.

Haavisto edelleen salamyhkäinen al-Holista haettujen kuluista

Torstai 28.1.2021 klo 14:54 - Leena Meri

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kysyi joulukuussa al-Holin leiriltä palautettujen naisten kustannuksista ministeriöstä. Ministeri antoi kirjalliseen kysymykseen vastauksen tammikuussa. Nyt Meri ihmettelee Haaviston salamyhkäistä vastausta ja haluttomuutta kertoa kuluja julki.

- Ministeri sanoo vastauksessaan, että joulukuisen kotiutusoperaation kustannukset eivät ole vielä tarkoin selvillä laskutusprosessin takia. Ministeri piiloutuu siis byrokratian taakse, jotta todellisia kustannuksia ei tarvitse kertoa julkisuuteen – varsinkaan juuri ennen vaaleja. Vaikea uskoa, ettei ministeri pystyisi halutessaan helpostikin selvittämään aiheutuneita kustannuksia, Meri sanoo.

-Tämä kertoo myös välinpitämättömästä asenteesta, että maksaa mitä maksaa. Ministerin pitäisi olla erittäin huolellinen verovarojen käytöstä, Meri jatkaa.

Valtaosa kustannuksista veronmaksajien maksettavaksi

Ennen joulukuista palautusoperaatiota silloiset kulut olivat ulkoministeriön mukaan noin 277 000 euroa.

-Lehtitietojen mukaan 277 000 euron kustannuksista jopa 180 000 euroa on syntynyt välillisistä kustannuksista, joita ovat esimerkiksi viranomaisvalmiuden ylläpitäminen, kansainvälinen yhteistyö ja turvallisuuskulut. Näitä ei siis olla perimässä isis-naisilta takaisin. Tämä lysti siis maksetaan veronmaksajien rahoista.

Tammikuisessa ministerin vastauksessa kerrotaan, että kustannuksina peritään tyypillisesti matkakulut Suomeen ja matkustusasiakirjojen hinta. Lisäksi ministeri vetoaa, että päätökset ovat salassapidettäviä.

- Haavisto sanoo vain, että kulut voidaan periä takaisin, mutta suoraa vastausta aiotaanko näin toimia, ei kuulu, vaan Haavisto vetoaa salassapitoon. Enhän minä kenenkään nimeä tai sopimusta ole pyytänyt nähtäväksi, vaan kysyin aiotaanko kulut periä takaisin vai ei. Vastaus on jälleen salaperäinen ja epäselvä, kuten Haaviston toiminta asian ympärillä on kokoajan ollutkin, Meri toteaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeus mielipiteisiin ja poliittiseen toimintaan on perusoikeus

Perjantai 15.1.2021 klo 15:34 - Leena Meri

Olen saanut kuulla vuosien varrella olevani natsi, ääriajattelija ja muu hörhö vain siksi, että olen perussuomalaisen puolueen edustaja.

Nämä samat ihmiset kuitenkin huutavat ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien perään, mutta samaan aikaan leimaavat laillista puoluetta ja sen edustajia sekä kannattajia ja näin samalla halveksivat heidän perusoikeuksiaan olla omaa mieltään ja oikeutta poliittiseen toimintaan.

Viime päivinä on keskusteltu siitä kuuluuko koulun opetuksessa rinnastaa perussuomalaisia natseihin. Tässä yhteydessä on taas jälleen kerran hyvä muistuttaa, että natsit vainosivat juutalaisia sekä muita ihmisryhmiä ja tappoivat ja kiduttivat näitä keskitysleireillään. Vakavasti ajatellen tavallisen suomalaisen ihmisen rinnastus natseihin on täysin absurdi vertaus ja vailla minkäänlaista tolkkua siitä mitä ihmiselle voi sanoa.

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Kotro totesi ettei opettaja saa rinnastaa perussuomalaisia natseihin. Hän toteaa haastattelussa: ”Opettajien pitää sitoutua opetussuunnitelmaan eikä koulun tehtävä ole sen enempää nostaa kuin vähätelläkään mitään poliittista puoluetta. Opettaja voi kouluajan ulkopuolella toimia missä tahansa poliittisessa puolueessa ja vaikka olla poliittinen vaikuttaja, mutta sellainen vaikuttaminen, jossa opettaja pyrkii vaikuttamaan oppilaiden poliittisiin katsomuksiin, ei kuulu luokkahuoneisiin.”

Hyvä kannanotto Kotrolta. Koulun tulee opettaa nuoria itsenäiseen ja rohkeaan ajatteluun, eikä leimata erilaisia puoluekantoja. Oikeus mielipiteisiin ja poliittiseen toimintaan on perusoikeus.

Josko tästä nyt saataisiin alku sille että niin opetuksessa kuin muussa keskustelussa perussuomalaisten leimaaminen ja perusteeton demonisointi loppuu ja puolueiden eroja ruvetaan käsittelemään asialähtöisesti.

Linkki uutiseen 

1 kommentti .

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!

Keskiviikko 23.12.2020 klo 11:45 - Leena Meri

Joulumainos_2020_Facebook2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Al-Holin leiriltä palautettujen kustannuksista

Maanantai 21.12.2020 klo 19:24 - Leena Meri

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan ulkoministeriö on käyttänyt Syyriassa leirillä olleiden suomalaisten avustamisiin takaisin Suomeen nyt noin 277 000 euroa julkisia varoja. Ylen lehtitietojen mukaan summasta noin 180 000 euroa on välillisiä kustannuksia, jotka ovat syntyneet muun muassa yhteydenpidosta ja turvallisuuskuluista. Suoria kustannuksia al-Holin leiriltä kotiutetuista on syntynyt Suomelle tähän mennessä noin 89 000 euroa.

Yle kertoo myös, että vankileiriltä palanneille on annettu lainaa matkakustannuksiin joitakin tuhansia euroja. Kyselytunnilla 17.12.2020 ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi, että

”Voin vakuuttaa, että Suomen valtio ei ole tehnyt mitään lahjontaa tai maksanut siitä, että ihmisiä saataisiin pois leiriltä.”

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aiotaanko al-Holin leiriltä palanneilta periä lainojen lisäksi myös matkasta syntyneet välilliset ja välittömät kulut ja millainen maksuaikataulu on lainoissa ja millaiset vakuudet lainoilla on? Mikä on Suomen valtiolle aiheutunut kokonaiskustannus ja mikä aikuisten osuus kustannuksista on? Mihin naiset ovat käyttäneet lainansa ja miten ulkoministeriö on varmistanut, että rahaa ei ole käytetty lahjontaan, salakuljetuksiin tai vastaavaan?

Leena Meri, PS

Suomen Uutisten uutinen aiheesta

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys yrittäjien työmarkkinatuen kuntaosuuden kertymästä

Torstai 17.12.2020 klo 15:37 - Leena Meri

Kunnilta peritään kuntaosuutta työmarkkinatuen saajista. Kuntaosuutta peritään niiden saajien osalta, jotka saavat tukea yli 300 työmarkkinatukipäivää. Työmarkkinatuen maksupäivien kertymä nollautuu ja alkaa alusta sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon ja saanut enimmäisajan työttömyyspäivärahaa. 

Yrittäjän työmarkkinatukea saava yrittäjä voi kuitenkin kuulua heti kuntalaskutuksen piiriin jäätyään työttömäksi. Tämä edellyttää, että henkilöllä on jo entuudestaan työmarkkinatuen maksupäivien kertymää yli 300 päivää. Maksupäivät voivat olla useiden vuosien päässä, eli henkilön ei ole tarvinnut olla lähivuosina työmarkkinatuen saajana. Kertymän yhteismäärä ratkaisee, kuuluuko henkilö kuntalaskutuksen piiriin.  

Useiden yrittäjien muutoin kannattava yritystoiminta on kärsinyt koronan takia, ja tämän johdosta myös useat yrittäjät ovat joutuneet hakeutumaan työmarkkinatuen piiriin uudelleen. Näistä henkilöistä kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuutta. Vaikka siis yrittäjä olisi ollut vuosikausia yrittäjänä, hänen aiempi työttömyysjaksonsa kasvattaa kertymää ja kunta maksaa yrittäjän työttömyydestä kuntaosuutta, vaikka samassa tilanteessa työntekijän jäädessä työttömäksi olisi kuntaosuus jo nollaantunut. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aiotaanko yrittäjän työmarkkinatuen kuntaosuuden kertymää muuttaa siten, että yrittäjän aiemmat työttömyysjaksot nollaantuvat, kuten vastaavassa tilanteessa olevan työntekijän? 
Helsingissä 17.12.2020 

Leena Meri, PS

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeusvaltio ei toimi ilman toimivaa koneistoa - jos koneiston yksi ratas tukehtuu, tukehtuu koko kone

Keskiviikko 16.12.2020 klo 14:53 - Leena Meri

Oikeusvaltiosta puhutaan paljon, mutta unohdetaan se, että se koostuu ketjusta, jonka jokaisen osan pitää toimia, jotta kokonaisuus toimii.

Vaikka pidänkin hyvänä, että hallitus lisää ensi vuoden budjettiin pysyvää rahoitusta tuomioistuimiin, syyttäjälaitokselle ja rikosseuraamuslaitokselle sekä esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, olen huolissani kokonaisrahoituksesta, joka oikeusministeriön ydintehtävistä huolehtiville toimijoille annetaan. Oikeusvaltion mahdollistaville tekijöille on taattava perusrahoitus säädylliselle tasolle.

Yksi keskeinen toimija oikeusvaltiossa on tuomioistuinlaitos. Tuomioistuimet ovat kärsineet pitkään niin sanotusta JTS-miljardista, jossa on kyse valtion tuottavuusohjelmasta, jolla pyritään tekemään säästöjä julkiseen talouteen. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, käytännössä tuottavuusohjelmalla lähinnä kielletään tosiasiat, sillä jatkuvasti täytyy kuitenkin myös antaa lisärahoitusta. Ensin leikataan ja sitten annetaan lisää.

Epävarman rahoituksen takia tuomioistuimissa ei voida vakinaistaa virkoja. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti tuomareiden virat pitäisi olla pysyviä ja siksi oikeusministerin pitäisi lopettaa tämä tuomioistuimien pihdeissä pitäminen ja resurssoida rahaa kunnolla tuomioistuimille.

Olemme puhuneet paljon oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta eri EU-maissa, mutta meidän oma tuomioistuin on äärirajoilla ja pyörii tunnollisten ihmisten voimin. Kun näiden ihmisten voimavarat loppuvat, meillä loppuu oikeusturvan antaminen. Asia pitää saada siis pikaisesti kuntoon.

Olen myös todella huolissani rikosseuraamuslaitoksen tilasta. Henkilöstöä on aivan liian vähän suhteessa vankien määrään. Heikko taloudellinen tilanne heijastuu suoraan vankiloiden turvallisuustilanteeseen ja on aivan kestämätöntä, että saamme jatkuvasti lukea lisääntyvästä vanginvartijoihin kohdistuvista uhkauksista ja aggressioiden lisääntymisestä. Vankien väkivallan taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta ja siihen liittyy huumausainerikollisuuden harjoittamisessa osana oleva painostus ja velkasuhteet.  Turvattomuus ei rajoitu enää pelkästään vankiloihin, vaan tapauksia on myös vapaa-ajalla. Vanginvartijoiden turvallisuuteen sekä työpaikalla että vapaa-aikana pitää panostaa.

Ketjun monessa osassa on siis ongelmia. Jos koneiston yksi ratas tukehtuu, tukehtuu koko kone. Siksi todella toivon, että ministeri Henriksson ryhtyy pikaisiin toimiin edellä olevien epäkohtien korjaamiseksi ja oikeusvaltion ydintoimintojen tukemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Husky-yrittäjät tarvitsevat nyt kiireesti apua

Maanantai 7.12.2020 klo 16:22 - Suomen Uutiset, julkaistu 7.12.2020

Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan Lapissa toimivien husky-valjakkokoirien tulevaisuudesta. Lapissa toimii arvioiden mukaan noin sata valjakkosafareita vetävää yrittäjää ja peräti 8 000 rekikoiraa.

Eräs yrittäjä arvioi Ylen haastattelussa, että hänen noin sadan huskyn hengissä pitäminen maksaa vuosittain noin 70 000 euroa.

Huskyt ovat yksi Lapin suosituimmista vetonauloista. Ennen koronaa näiden järjestettyjen valjakkosafarien kysyntä oli niin suurta, että kysyntä ylitti tarjonnan.

- Monia yrityksiä on autettu selviämään korona-ajasta erilaisin tuin. Moni liiketoiminta on myös sellaista, että yritys voi muuttaa normaalia toimintaansa. Husky-yrittäjillä ei kuitenkaan ole tällaiseen mahdollisuutta, Leena Meri sanoo

Koirien kohtalo huolestuttaa

Meren mielestä on epäinhimillistä ja sydämetöntä ajaa yrittäjät lopettamaan koiransa, jotka ovat paitsi heidän työkavereitaan myös perheenjäseniä.

- Erityisesti minua ja yrittäjiä huolestuttaa koirien kohtalo, sillä koiria ei voi laittaa hyllyyn odottamaan koronan laantumista ja pyyhkiä pölyjä ja ottaa käyttöön, kun aika on otollisempi, vaan koirat vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja ruokintaa.

- Valjakkokoirien koulutus on vaativaa ja alkaa jo pentuiästä lähtien, joten mikäli koirat lopetetaan, uusia ei voi vaan ostaa ja valjastaa, vaan työ on aloitettava alusta, Meri kertoo.

Vaaditaan pikaisia toimenpiteitä

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

- Yrittäjät tarvitsevat nyt nopeasti apua. Siksi kysyin ministeriltä, miten husky-yrittäjiä tullaan auttamaan pikaisella aikataululla, jotta nämä selviävät koirien ylläpitokuluista. Odotan ministerin vastausta ja pikaisia toimenpiteitä asiaan, Meri kommentoi.

Lue vastaus kirjalliseen kysymykseen täältä

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »