Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:594905 kpl

Ratkaiseeko koronapassi ongelman?

Keskiviikko 28.7.2021 klo 15:15 - Leena Meri

Keskustelu käy kiivaana koronapassista ja kantoja siihen kysellään.
Pakko ei ole keino ratkaista asiaa. On hyvä muistaa, että meillä on perusoikeuksia, kuten liikkumisvapaus, edellytys yhdenvertaisesta kohtelusta ja oikeus erilaisiin peruspalveluihin.
Ihmisten pitää liikkua arjessaan. Liikkua julkisilla välineillä, käydä kaupassa ja apteekissa, viedä lapsia päiväkotiin, käydä kioskilla, käydä koulussa, käydä sosiaalitoimen palveluissa yms. Paikkoja ja tilanteita on lukemattomia.
Pitäisikö ihmisten alkaa kulkea lappu kaulassa, josta ilmenee että on rokotettu tai sairastanut koronan tai tehnyt juuri koronatestin? Kuka näitä testejä ottaa ja kuka ne maksaa ja kuka näitä kaulalappuja tarkistaa? Sekamelska siitä tulisi. En usko, että sairastuneiden määrä edes laskisi. Enemmän luulen, että ihmiset olisivat raivona rajoituksista.
Aikuinen ihminen harkitsee itse ottaako rokotteen. Ymmärrän myös niitä, jotka pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia. Vapaita ihmisiä ei pidä pakkolääkitä. Jos et voi kulkea ilman rokotetta vapaasti kotimaassasi, niin emme voi puhua yhdenvertaisista perusoikeuksista.
Ymmärrän ajatusta myös siitä, että koronapassi ratkaisisi joissain tapauksissa asian. Eli voisi järjestää vaikka suurtapahtumia koronapassin omaaville. Kuulostaa aluksi ihan hyvältä, mutta kun ajattelee että virus voi kulkeutua myös rokotetun mukana niin miltä passi suojelee?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, perusoikeudet, pakko

Leena Meri: Haen perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi

Keskiviikko 30.6.2021 klo 8:08 - Tiedote julkaistu 30.6.

Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella lähenee. Olen ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.

Olen kokenut, rohkea ja jämäkkä. Seison jalat tukevasti maassa, vaikka ympärillä olisi minkälainen myrsky tahansa. Minuun voi luottaa, että annan parhaan osaamiseni ja kokemukseni puolueelle jokaisessa tilanteessa - aina puheenjohtajasta jokaiseen kentän ahertajaan.

Olen toisen kauden kansanedustaja ja ollut kuntapolitiikassa mukana vuodesta 2012 alkaen. Olen toiminut eduskuntaryhmän johtajana ja nyt lakivaliokunnan puheenjohtajana sekä pitkällä lakimiesurallani johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Olen tottunut haasteiden ratkaisemiseen, vastuunkantamiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Puheenjohtajistolta odotetaan viisautta, rohkeutta ja myös herkkää korvaa kentän ajatuksille. En pelkää haasteita oli kyseessä poliittinen vastustaja tai kentän ongelmatilanne. Kenttää tuetaan ja ongelmat ratkaistaan naamatusten saman pöydän ääressä. Puhetta – kiivastakaan sellaista - ei tule pelätä, vaan lähteä yhdessä miettimään ratkaisua itse asiaan.

Ainoa järjen ääni Suomessa on perussuomalaiset, jonka ajatuksia haluan puolustaa yhdessä puheenjohtajan, kentän ja jokaisen suomalaisen kanssa - tähtäimenä on olla mukana viemässä perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi.

Otamme Suomen takaisin Brysselin ikeestä ja vihervasemmiston suomalaisia kurjistavalta politiikalta!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää ja rauhallista juhannusta

Torstai 24.6.2021 klo 20:27 - Leena Meri

Kommentoi kirjoitusta.

KIITOS

Maanantai 14.6.2021 klo 13:15

Kiitos kaikille äänestäjille niin Hyvinkäällä kuin muuallakin Suomessa! Perussuomalaiset sai satoja uusia valtuutettuja ympäri Suomen. Vaalitulos ei olisi mahdollista ilman teitä. Kiitos!

259_2.png

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Maanantai 7.6.2021 klo 20:40 - Suomen Uutiset, 3.6.2021

Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön ”maalittamista” koskeville lausunnoille.

Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.

– Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.

Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta

Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.

Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.

–Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.

Kommentoi kirjoitusta.

Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat - onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?

Torstai 27.5.2021 klo 14:35

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on pettynyt ulkoministeri Pekka Haavistolta saamaansa vastaukseen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kehittämisestä siihen suuntaan, että sotaoikeudenkäynnit käytäisiin ensisijaisesti kansainvälisin voimavaroin, eikä yksittäisen maan kustannuksilla.

- Suomessa käsitellään aika ajoin muissa maissa tapahtuneita sotarikoksia, koska syytetyt ovat syystä tai toisesta Suomessa. Kysyin ministeri Pekka Haavistolta miten Suomi kehittäisi järjestelmää niin, ettei näistä kalliista sotarikosoikeudenkäynneistä koituva jättilasku tulisi vain Suomelle maksettavaksi.

- Haavisto kertoo vastauksessaan lähinnä nykytilasta ja siitä, että ICC:tä ei olla kehittämässä tähän suuntaan. Sopimuksia on kuitenkin mahdollista muuttaa ja syytäkin, kun maailma muuttuu ja tulee uusia tarpeita ja tilanteita esiin, Meri kertoo.

Isiksen jäljiltä tulossa oikeudenkäyntivyöry?

- Tässäkään asiassa Suomi ei ole kauaskatseinen. Tiedämme, että Lähi-idässä on jatkuvasti erilaisia konflikteja ja vuoden 2015 siirtolaiskriisin seurauksena on jo nyt käyty pitkin Eurooppaa oikeudenkäyntejä sotarikoksista. Suomessa oli esimerkiksi terrorismista syytetyt veljekset, jotka lopulta saivat jättimäiset korvaukset Suomen valtiokonttorilta.

Tunnettuja vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on Suomessa ollut paljon julkisuutta saanut Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon. Tänä keväänä Pirkanmaan käräjäoikeus alkoi käsitellä Liberian sisällissotaan liittyviä epäiltyjä sotarikoksia. Liberian toinen sisällissota käytiin vuosien 1999-2003 välillä.

- Pidän riskinä, että Isis-naisten ja muiden Isiksen riveissä taistelleiden kohdalla tullaan vielä käymään kalliita, vaikeita oikeudenkäyntejä, jotka toinen toistaan kaatuu näyttökysymyksiin. Lasku tulee tietysti Suomelle, Meri toteaa.

- Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Siksi itse kehittäisin ennemmin ICC:tä tähän suuntaan, Meri perustelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen ja kuntien tie - velkaa ja veroja

Keskiviikko 26.5.2021 klo 12:15 - Julkaistu Aamupostissa 26.5.2021

Eduskunnassa on puhuttu paljon taloudesta, sillä EU:n elpymispaketin lisäksi eduskunta kävi välikysymyskeskustelun hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaiset jätti epäluottamuslauseen hallituksen puoliväliriihen tuloksista. Odotukset Marinin punavihreää hallitusta kohtaan eivät olleet korkealla, mutta hallitus onnistui alittamaan nekin.

Hallitus ei aio karsia turhia menoja eikä puutu niiden juurisyihin, kuten haitalliseen maahanmuuttoon. Edistetään rahaa syöviä jättiläishankkeita, kuten sote-uudistusta ja oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka ne pitäisi laittaa jäihin. Ilmastopolitiikka on tietysti maailman kunnianhimoisinta ja siitä ei voi tinkiä euroakaan, vaikka se tarkoittaisi elämisen ja asumisen kustannusten nousua. Työllisyystoimia pidetään laajalti humpuukina, niin taloustieteilijöiden kuin valtiovarainministeriönkin taholta. Velkaa ja veronkorotuksia, se on hallituksen resepti suomalaisille.

Hallituksen omat arviot työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuudesta ovat nelinkertaiset valtiovarainministeriöön nähden! Hallituksen mukaan uusia työpaikkoja syntyy noin 40-45.000, kun valtiovarainministeriön mukaan toimet synnyttää vain alle 11.000 työpaikkaa. Samoin hallitus esittää omana arviona, että toimilla vahvistetaan julkista taloutta 560.000 miljoonalla, VM laskee, että toimien taloutta vahvistava vaikutus on vain 150 miljoonaa euroa. Hallitus hämää kansalaisia, jotta totuus heidän kyvyttömyydestään hoitaa taloutta ei paljastuisi.

Järkyttävintä on, että Suomi lappasi juuri omia varojaan noin 4 miljardia euroa pitkin Etelä-Eurooppa muun muassa Espanjan työviikon lyhentämiseen.

Kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa ja tulevaisuudessa on odotettavissa leikkauksia ja veronkorotuksia, kun hallitus ei rahoita täysimääräisesti niitä tehtäviä, joita se kunnille antaa. Hallitus keskittyy silti elvyttämään muuta Eurooppaa suomalaisen verovaroilla. Kuntien tukipaketti auttoi kuntia hetkellisesti, mutta ei pitkällä tähtäimellä, sillä kunnilla on jo ennestään ollut vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään.

Murto-osalla tästä EU-elpymispaketista olisi voitu parantaa suomalaista työllisyyttä ja ostovoimaa perumalla polttoaineveron korotukset, keventämällä omaishoidon tuen ja pienten eläkkeiden verotusta, peruttamalla kotitalousvähennyksen leikkaukset, tuomalla takaisin keliakiakorvauksen ja niin edelleen. Nämä asiat maksaisivat vain 700 miljoonaa, joka on 4 miljardiin verrattuna murto-osa.

Hallituspuolueiden tavoin myös kokoomus haluaa lisätä dramaattisesti halpatyövoiman maahantuontia. Halpatyövoima on monin osin ongelmallista, sillä se syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä, polkee palkkoja, lisää väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta sekä heikentää julkisen talouden tilaa ja pahentaa kestävyysvajetta. Vaikutukset ovat laajat ja erittäin tuhoisat.

Kokoomus ja hallituspuolueet ovat myös haluttomia karsimaan sellaisia julkisia menoja, jotka eivät liity suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näistä esimerkkinä voidaan mainita kehitysapu, jota maksetaan näkin vuonna yli 1,2 miljardia euroa. Pelkästään kehitysavun alasajolla pystyttäisiin kuittaamaan kahden seuraavan vuoden valtiontalouden kehysylitykset.

Hallituksella ja kokoomuksella on täysin vastuuton asenne Euroopan liittovaltiokehitykseen ja suomalaisten verovarojen lappaamiseen pitkin Etelä- ja Itä-Eurooppaa. Se vaarantaa Suomen itsemääräämisoikeuden tavalla, josta ei ole enää paluuta. Kokoomus mahdollisti paketin äänestämällä sen puolesta. Tässä samassa rintamassa perussuomalaiset eivät voi – eivätkä halua – olla.

Hallituksen suuruudenhullut ilmastotavoitteet ja muuta Eurooppaa kunnianhimoisempi hiilineutraalisuustavoite vahingoittaa teollisuuden ja kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja nostaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Tätäkään myöskään kokoomus ei kyseenalaista.

Hallituksen aika menee laittomasti maassa olevien olojen parantamiseen ja siihen, että tuemme Etelä-Euroopan talouksia suomalaisin verovaroin. Aikaa ja rahaa ei jää enää suomalaisten asioiden hoitoon.

Perussuomalaiset haluaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja panostaa suomalaisiin ensin. Otetaan Suomi takaisin kunta kerrallaan!

1 kommentti .

SDP:ssä aikomus rajoittaa opposition puheoikeutta

Perjantai 14.5.2021 klo 14:51 - Leena Meri

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps) kertoo olevansa hyvin huolissaan SDP:n kansanedustaja Antti Rinteen torstaina antamasta haastattelusta Demokraatti-lehdelle. Haastattelussa Rinteeltä kysyttiin pitäisikö eduskunnan keskustelujen pituudelle pohtia rajaa.

- Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Antti Rinne kommentoi lehdelle, että eduskunnan työjärjestys pitää miettiä uusiksi. Eli rajoittaa kansanedustajien puheoikeutta! Olen järkyttynyt, että kokenut poliitikko noin tärkeässä asemassa on valmis ehdottamaan muutosta, jolla kavennettaisiin ennenkuulumattomasti perustuslaissa säädettyä puheoikeutta, Meri kommentoi.

Meri viittaa perustuslain 31 §:ään, jonka mukaan kansanedustajilla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

- Samaan aikaan ollaan huolissaan Unkarin ja Puolan opposition toimintamahdollisuuksista, mutta sitten täällä pääministeripuolueen ja vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ehdottaa opposition puheoikeuden rajoittamista! Kansanedustajan puheoikeus on demokratian kulmakivi, Meri sanoo.

Kommentoi kirjoitusta.

Elpymispaketti on tuki veronkierrolle

Keskiviikko 12.5.2021 klo 16:04

Eduskunnassa käytiin tiistaina pitkä keskustelu EU-elpymispaketista. Puheenvuorot jatkuivat aina aamu 4 saakka, jolloin puhemies Vehviläinen keskeytti istunnon. Puheet jatkuvat keskiviikkona.

Me äänestimme eilen kansalaisaloitteesta, joka halusi kansanäänestyksen elpymispaketista. Kansalaisaloite sai vain muutamassa päivässä noin 60 000 allekirjoitusta. Siksi olisimme halunneet, että näin tärkeästä asiasta käydään laaja ja perinpohjainen keskustelu.

EU:ssa keskeinen periaate on ollut se, ettei eletä velaksi ja että nyt se on muuttumassa. Perustuslakivaliokunta totesi, että tässä on kysymyksessä merkittävä toimivallan siirto EU:lle. Tämä ei siis todella ole mikään pikkuasia. Paketista hyötyy maat, joiden talous on jo ennestään ollut heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia.

Mittasuhde on valtava. Suomen velka on noin 125 miljardia euroa ja elpymisrahastossa puhutaan 750 miljardista eurosta. Meidän on hyvä muistaa, että Suomen perustuslaki edellyttää, että meidän tulee huolehtia omien kansalaisten perusoikeuksista ja siihen pitää olla rahaa. Sivistykselliset oikeudet, oikeudenkäynnit, monet muut asiat – ne on oltava kunnossa. Kuinka voimme tulevaisuudessa turvata omilla varoillamme hyvinvointipalveluita, kun siirrämme lisää toimivaltaa EU:lle ja olemme yhteisten velkojen takaajina? Onko meidän maksukykymme vakavassa vaarassa? Tästä ei hallituspuolueet suostu puhumaan.

Tästä on tulossa pysyvä velkamekanismi, vaikka hallitus kuinka toistelisi sanaa väliaikainen ja kertaluontoinen. EKP:n riveistäkin väläyteltiin, että näin tulee tapahtumaan, mutta nyt äkkiä löytyi sitten jopa suomenkielistä tviittiä, jossa kerrotaan ettei näin ole. Viesti on, että hyväksykää nyt paketti siellä Suomen eduskunnassa, kerromme sitten sen jälkeen, mitä tulemaan pitää.

Myös veronkierto on unionin alueella merkittävä ongelma. Yle teki asiasta selvityksen, jonka mukaan esimerkiksi Italia, Saksa, Ranska ja Espanja sallivat yhteensä yli 800 miljardia euroa vuosittain veronkiertoa omissa maissaan. Ja nämä ovat kärkimaita! Mikäli nämä maat huolehtisivat siitä, ettei veronkiertoa tapahdu, niin ei koko elvytyspakettia edes tarvittaisiin. Jopa RKP:n riveistä oltiin sitä mieltä, että meidän täytyy olla myötämielisempiä Italialle. No, Italiassa veronkierto on vuosittain 190 miljardia euroa, että ehkä kiinnittäisin itse siihen ennemmin huomiota. Varmaan suomalainen veronmaksaja kiittäisi enemmänkin siitä.

Me äänestämme ei!

Kommentoi kirjoitusta.

Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua

Torstai 6.5.2021 klo 11:18 - Leena Meri

Komission ehdotuksessa pyritään lisäämään erilaisten verkossa toimivien palveluiden tarjoajille vastuuta käyttäjien tallentamista ja välitetyistä laittomista sisällöistä.

Lakivaliokunnasta perussuomalaiset puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä KD:n Antero Laukkanen pitävät komission ehdotusta puutteellisena ja sisältävän perusteellisia ongelmia etenkin sananvapauden ja oikeusvaltion näkökulmasta.

- Olemme huolissamme siitä, että laiton sisältö on määritelty komission ehdotuksessa tavalla, joka jättää täysin avoimeksi sen, mikä on laitonta sisältöä. Nähdäksemme laitonta sisältöä voi olla vain rikosoikeudellisessa lainsäädännössä rajoitetut asiat, kuten lapsiporno, terrorismiin liittyvä sisältö tai huumausainekauppa, joiden kitkeminen on erittäin tärkeää.

- Laaja sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeinen perusta ja erilaisia näkökulmia salliva. Avoin keskustelukulttuuri on perusta terveelle ja kehittyvälle yhteiskunnalle. Sanan- tai ilmaisunvapautta ei saa rajoittaa, ellei kyseessä ole rikos.

Ehdotuksen mukaan palveluntarjoaja vapautuu vastuusta, mikäli se toimii viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai estämiseksi heti tiedon saatuaan.

- Kun kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen laittomasta sisällöstä, saattaa ilmoittelusta muodostua kiusanteon väline, jolla haitataan sananvapauden toteutumista, Meri, Rantanen, Tynkkynen ja Laukkanen perustelevat.

Uusia ilmiantajia ja valvontamekanismeja

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiossa voidaan nimetä myös ilmiantajia (luotettavia ilmoittajia eli trusted flaggers), joiden ilmoituksia laittomasta sisällöstä verkkoalustojen ylläpitäjien tulisi priorisoida ja käsitellä viivytyksettä.

- Komissio on muotoillut hyvin epätäsmällisesti ja avoimella tavalla kriteerit näille ilmiantajille. Tällainen ilmiantokulttuuri ei sovi yhteen demokraattisen oikeusvaltion kanssa ja suhtaudumme lähtökohtaisesti hyvin kriittisesti tällaisen ryhmän perustamiseen.

Ehdotus sisältää erilaisia valvontamekanismeja, kuten palveluntarjoajien, ilmiantajien, kansallisen koordinaattorin sekä komission suorittaman valvonnan.

- On syytä muistaa, että komissio on epädemokraattisesti valittu poliittinen toimija eikä riippumaton lainkäyttöelin. Tästä huolimatta komission valtaa ollaan tässäkin lisäämässä ja olemme huolissamme kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Huolestuttavana esimerkkinä komissiolle ehdotettu oikeus kävellä jopa kansallisen viranomaisen yli yksittäisessä tapauksessa!

- Katsomme siis, että ratkaisu-, valvonta- ja sanktiovallan tulee olla kansallisissa käsissä ja kotimaisilla viranomaisilla. Nyt näyttää siltä, että Euroopan komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi, edustajat moittivat.

Kommentoi kirjoitusta.

Sotaoikeudenkäynnit käytävä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Keskiviikko 5.5.2021 klo 14:06

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri haluaa siirtää sotarikosoikeudenkäynnit kansainväliseen tuomioistuimeen.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on käynnissä sotarikoksista syytetyn oikeudenkäynti, jonka istunnot kuitenkin pidetään Liberiassa sekä naapurimaassa Sierra Leonessa.
Syytteet liittyvät Liberian toiseen sisällissotaan, joka käytiin vuosien 1999-2003 välillä.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluu myös sotarikokset, mutta se on toissijainen kansalliseen tuomioistuimeen nähden.

- Pahimmillaan voi olla tilanne, jossa samaa rikoskokonaisuutta käsitellään useassa eri maassa, koska syytetyt saattavat asua eri maiden alueilla. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat vakavia rikoksia, joista tietysti tuomiot tulee saada. Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Koko ajatus pitäisi siis kääntää toisinpäin, eli että näitä asioita ajaisi ensisijaisesti yhteinen kansainvälinen rikostuomioistuin ja vasta toissijaisesti kansalliset tuomioistuimet, Meri kertoo.

Kansalliset tuomioistuimet järjestävät sotarikosoikeudenkäynnit jokainen omalla tavallaan. Suomalaiset syyttäjät, poliisit, tuomari ja puolustuksenasianajaja viettävät useita viikkoja Liberiassa tapauksen parissa, kun taas esimerkiksi Sveitsi ja Belgia kutsuvat todistajat maahansa.

- Esitutkinta kesti yli kaksi vuotta ja suomalaiset poliisit etsivät todisteita kiertämällä Liberian maaseudun kyliä, mutta samaan aikaan Suomessa poliisin resurssit eivät riitä tutkimaan vähäisempiä rikoksia ja se koettelee kansalaisten oikeustajua - ja syystäkin, Meri toteaa.

On kohtuutonta, että yksittäisten maiden vastuulle jää sotarikosoikeudenkäynnit kuluineen. Sotarikokset ovat vakavia rikoksia, joiden selvittämiseen paras taho olisi kansainvälinen erityistuomioistuin, Meri sanoo.

Vastaavanlaisena oikeudenkäyntinä voidaan pitää niin sanottua Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.

Kirjallisessa kysymyksessä Meri kysyy ministeriltä, edistääkö Suomi aktiivisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen kehittämistä tai vastaavan perustamista sotarikoksia varten ja vaatiiko Suomi kulujen kompensoimista vai kustantaako Suomi jatkossakin näiden oikeudenkäyntien kulut itse.

Koko kirjallinen kysymys on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Äänestäminen on jokaisen oikeus - myös perustuslakivaliokunnassa

Tiistai 27.4.2021 klo 19:24

Osa hallituspuolueiden edustajista ja ministereistä ovat kummaksuneet, että perustuslakivaliokunnan päätös EU-elpymispaketin suhteen perustui äänestykseen. On totta, että perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisyyteen ja usein näin tapahtuukin, mutta joskus asioista joutuu äänestämään. Yksimielisyys on hyvä tavoite.

Oikeudellisessa harkinnassa ei ole mielestäni mitenkään yllätyksellistä, että laintulkitsijat päätyvät niin vahvasti erimielisiin kantoihin, että yksimielisyyttä ei kerta kaikkiaan löydy. Silloin joudutaan äänestämään. Eihän korkeimmat oikeudetkaan aina ole ratkaisuissaan yksimielisiä.

Julkisuudessa on jopa väheksytty asiantuntijakantaa, jossa puollettiin 2/3 määräenemmistön vaatimusta, koska se edusti vähemmistön kantaa asiassa. Ihmettelen tätä väheksyntää. Lähdetäänkö tässä siitä ajatuksesta, että asiantuntijoiden enemmistö tekee päätöksen valiokunnan jäsenten puolesta?

Esimerkiksi arvostettu eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg esitti, että määräenemmistölle on vahvat perustelut, jotka liittyvät huomattavan ongelmalliseen suhteeseen EU:n perussopimuksien kanssa. Hän myös pitää siitä aiheutuvia seurauksia epävarmoina ja että sen vaikutukset täysvaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan voivat olla todella merkittäviä.

Yhdyn Leino-Sandbergin lausuntoon ja lisään, että perustuslain 94 § 2 momentti toteaa, että jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai sisältää Suomen täysvaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, päätös on hyväksyttävä 2/3 määräenemmistöllä.

Koska asia on poikkeuksellisen laajakantoinen ja juridisesti vaikea sekä ennakkoratkaisutyyppinen, en ihmettele, että se on jakanut perustuslakivaliokunnan jäseniä, kuten asiantuntijoitakin. Tässä voi perustellusta syystä päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen. Ihmettelijöiltä kysyn, että pitäisikö perustuslakivaliokunnan oikeudelliset ratkaisut perustaa aina yksimielisyyteen, vaikka sitten istuttamalla jäseniä kokouksessa niin kauan, että kaikki ovat alistuneet?

Kommentoi kirjoitusta.

Termien tulkinnanvaraisuus ja EU:n laajeneva toimivalta avaavat vaarallisia kehityskulkuja

Perjantai 23.4.2021 klo 18:16

Lakivaliokunta on tänään antanut eduskunnan suurelle valiokunnalle lausuntonsa valtioneuvoston EU-selonteosta, EU:n demokratiatoimintasuunnitelmasta ja HLBTIQ-henkilöiden tasa-arvoa koskevasta strategiasta.

EU-selonteossa korostetaan oikeusvaltioperiaatteen merkitystä unionin toiminnan perustana. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen muistuttavat, että ”oikeusvaltio” on käsite, joka on epäselvä ja tulkinnanvarainen.

- Olemme viimeksi elpymisvälineen käsittelyn yhteydessä nähneet, kuinka EU:n vakiintuneita periaatteita voidaan poliittisista syistä hyvin yllättäenkin muuttaa tai niistä voidaan etääntyä. Poliittisen paineen alla perussopimuksista runnotaan ulos sellaisiakin tulkintoja, jotka ovat räikeästi alkuperäisen tarkoituksen vastaisia. Myös ymmärrys oikeusvaltioperiaatteen sisällöstä voi tulevaisuudessa muuttua EU:ssa arvaamattomasti ja tavalla, jolla on haitallisia vaikutuksia jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen. Hallituskin usein korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tärkeyttä, mutta tärkeys vaikuttaa unohtuvan, kun periaate on hallitukselle itselleen mieluisten hankkeiden tiellä. Valtioneuvoston selonteossa annetaan nimittäin ymmärtää, että Suomi olisi antanut hyväksyntänsä elpymisvälineelle, vaikka perustuslain mukaan sen hyväksymisestä päättää eduskunta, jossa sen käsittely on edelleen kesken. Oikeusvaltiossa hallitus ei voi tällä tavalla sivuuttaa eduskunnan toimivaltaa asiassa, huomauttavat Meri, Rantanen ja Tynkkynen.

Vihapuheen kitkemisessä EU on ottamassa roolia jäsenvaltioilta itselleen tavoitellessaan näille yhtenäisempää rikoslainsäädäntöä. Komissio tulee kuluvan vuoden aikana tekemään aloitteen, joka lisäisi niin kutsuttujen eurorikosten listalle vihapuheen ja viharikokset. Kyse olisi merkittävästä perussopimuksen muuttamisesta ja EU:n toimivallan laajentamisesta, jossa perussuomalaiset näkevät ongelmakohtia.

- ”Vihapuhe”-käsitettä ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä, joten sen tulkinta voi muodostua mielivaltaiseksi. Vihapuhetta koskevassa keskustelussa usein sekoitetaankin keskenään sekä laiton että täysin laillinen sisältö. Suomen rikoslaissa on säädetty laittomasta sisällöstä, mutta muut ilmaisut kuuluvat meillä sananvapauden piiriin. Vaikka ne olisivatkin vihaisia tai kriittisiä kommentteja, ei niitä tule lähteä EU:n toimesta vaientamaan. EU-tasoisessa sääntelyssä tulisikin keskittyä esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisiin kokonaisuuksiin, joiden tehokas torjunta edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Viharikosten torjunnassa taas tulisi huomioida aivan kaikkien kansalaisten oikeudet. Viharikoksia ei tulisi pitää yksinomaan erilaisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvina rikoksina, sillä myös enemmistöryhmiin kuuluvat joutuvat vähemmistöön kuuluvien henkilöiden tekemien viharikosten uhreiksi. Vähemmistöjen suojelu ei saa johtaa enemmistön syrjintään Meri, Rantanen ja Tynkkynen toteavat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat jättivät lakivaliokunnan lausuntoihin eriävät mielipiteet.

Julkaistu Suomen Uutisissa 23.4.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Lasten oikeuksia ei huomioitu riittävästi lakiuudistuksessa

Torstai 22.4.2021 klo 11:22

Lakivaliokunta on käsitellyt osaltaan hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle annettaisiin oikeus selvittää työntekijöiden rikostaustaa myös lyhyissä, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa.

Lakivaliokunnan puheenjohtajan Leena Meren ja jäsenien Mari Rantasen ja Sebastian Tynkkysen näkemyksen mukaan myös lyhyissä työsuhteissa rikostaustan selvittämiseen tulisi olla velvollisuus. Pelkkä oikeus selvittää työntekijän rikostaustaa ei riitä. Lisäksi huolta herätti lapsen edun riittävä huomioon ottaminen. 

- Kiinnitimme huomiota siihen, että esityksessä lakimuutoksen arviointi perustuu lähinnä työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän myös lapsen etua. Myös lapsiasiavaltuutettu on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta. 

- Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Vaikka työsuhde olisi alle kolme kuukautta, kukaan vanhempi tuskin haluaisi luovuttaa lastaan esimerkiksi lapseen kohdistuvasta rikoksesta tuomitun hoiviin. Rikostaustaote on kelvollinen kuusi kuukautta kerrallaan, joten sitä voi käyttää myös toista työtehtävää varten. Niissä tapauksissa, joissa otetta ei aikapulan vuoksi ole mahdollista antaa ennen työsuhteen alkua, täytyy ote toimittaa viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty oikeusrekisterikeskuksessa, Meri, Rantanen ja Tynkkynen perustelevat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jättivät tältä osin eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon.

Koko lausunto on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi media saa tiedon rikosasiasta ennen henkilöä itseään?

Tiistai 13.4.2021 klo 16:18 - Leena Meri

Julkisuudessa on tullut ilmi tapauksia, joissa henkilö on kuullut vireille tulleesta rikosilmoituksesta tai itseään vastaan nostetusta syytteestä vasta toimittajalta tai median kautta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri pitää menettelyä ongelmallisena henkilön oikeusturvan kannalta.

- Mielestäni henkilöllä pitäisi aina olla oikeus tietää välittömästi, jos hänestä on tehty rikosilmoitus tai häntä vastaan on nostettu syyte. Henkilön oikeusturvan kannalta on erittäin ongelmallista, että hän saa kuulla muualta - ja erityisesti julkisuuden kautta - että hänestä on tehty rikosilmoitus tai että häntä vastaan on nostettu syyte.

- Ei pidä olla niin, että media tai muut ulkopuoliset saavat tiedon rikosilmoituksesta tai syytteen nostamisesta ennen henkilöä itseään. Tiedonsaanti voidaan varmistaa esimerkiksi sähköisiä viestintävälineitä käyttäen siten, että henkilö varmuudella saa tiedon ulkopuolisia nopeammin, Meri perustelee.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille. Kysymys on luettavissa täältä.

Kommentoi kirjoitusta.

Ulosoton maksujärjestystä muutettava - toimenpidealoite ulosottokaaren muuttamiseksi

Tiistai 30.3.2021 klo 10:21 - Leena Meri

Perussuomalaiset lakimieskansanedustajat Ville Tavio ja Leena Meri ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jonka tarkoitus on muuttaa ulosoton perimien varojen maksujärjestystä. Aloitteessa ehdotetaan, että ulosotossa maksut kohdistetaan ensin velan pääomaan ja vasta sen jälkeen korkoihin.

Ulosottokaaren mukaan ulosottomiehen on nyt kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle ja vasta sen jälkeen pääomalle.

- Yhdellä velallisella on usein monta perinnässä olevaa asiaa ulosotossa. Maksujärjestyksen takia palkasta pidätettävä osuus kohdistetaan ensin korkoihin, jonka seurauksena pääomat eivät välttämättä juuri lyhene. Lopulta velallisen voi olla palkkatuloillaan lähes mahdotonta maksaa pääomaa takaisin ennen lopullista vanhentumisaikaa, joka on vähintään 15 vuotta, Tavio ja Meri kommentoivat.

Kansanedustaja Ari Koponen on esittänyt oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille vuonna 2019 asiasta kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan ministeri perusteli nykyistä maksujärjestystä kauppakaarella, jota sovelletaan maksettaessa velkaa vapaaehtoisesti. Kauppakaaren mukaan korko maksetaan ennen velan pääomaa ja muita kuluja. Vastauksessa sanotaan, että mikäli ulosottomenettelyssä sovellettaisiin velalliselle edullisempia säännöksiä kuin ulosoton ulkopuolella, velallisen olisi kannattavaa antaa velkojan viedä velka ulosottoon.

- Ministeri ei selvästikään ottanut asiaa vakavasti ja lähtenyt miettimään asiaan kohtuullista ratkaisua, vaan vetosi kauppakaaren säännöksiin. Ulosotosta kuitenkin seuraa maksuhäiriömerkintä, joten kukaan tuskin vapaaehtoisesti pyrkisi ulosottoon, vaikka maksujärjestystä parannettaisiinkin, Meri ja Tavio perustelevat.

Vuonna 2020 Suomessa oli ulosoton perintätoimien kohteena noin 560 000 velallista, joista jopa 90 % oli luonnollisia henkilöitä. Vuoden 2019 tietojen mukaan luonnollisilla henkilöillä oli ulosottovelkaa henkeä kohden keskimäärin 21 310 euroa. Oikeushenkilöillä vastaava luku oli 25 470 euroa. Kaikkinensa ulosotossa oli perinnässä yli 2 miljoonaa asiaa.

Leena Meri
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, varatuomari
050 513 2330

Ville Tavio
Eduskuntaryhmän pj, lakimies
040 845 7270

1 kommentti .

Testitodistukset käyttöön rajoilla

Sunnuntai 28.3.2021 klo 19:46 - Leena Meri

Pääministeri Sanna Marin toi esille sunnuntaina 28.3. Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että oppositiosta tuodaan keskusteluun, että negatiivisen koronatodistuksen vaatiminen maahan saapuvilta olisi yksinään ratkaisu.

Väärin. Olemme todenneet, että rajalla tehtävän testauksen lisäksi pitää ottaa käyttöön esimerkiksi enintään 72 tuntia ennen otetun negatiivisen koronatestin todistus, kuten muun muassa 21 muuta EU-maata tekevät.

Eikö pitäisi olla niin, että otetaan kaikki mahdolliset työkalut terveysturvallisen rajanylityksen eteen ennen kuin liikkumisrajoitukset tuodaan pöytään?

Tosin hallitus on pahasti myöhässä, kun erilaiset muuntovirukset (jotka tarttuvat 30-50 % herkemmin) ovat tulleet maailmalta meille ja jylläävät jo Suomessa.

Hallituksen esitystä on vaadittu kuukausikaupalla. On kuulemma edelleen valmistelussa… Sitä odotellessa sitten. Ministeriaitiosta on sanottu, että rajalta tulee vain noin 2 % tartunnoista. Eikö siinä pitäisi olla tässä tilanteessa nollatoleranssi?

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginjohtajan haun ympärillä kuhisee

Maanantai 15.3.2021 klo 13:19 - Julkaistu Aamupostissa 15.3.2021

Aamupostissa (la 13.3) oli juttua siitä, onko nykyisiä luottamusmiehiä kenties hakemassa Hyvinkään uudeksi kaupunginjohtajaksi. 

Nykyinen kaupunginjohtaja Jyrki Mattila jää eläkkeelle 1.12.2021 alkaen. Hän on kertonut käyttävänsä kertyneitä lomiaan siten, että olisi jo kesästä lähtien lomalla joulukuulle saakka.

Kaupunginjohtajan virkaa ei voi hoitaa kaksi ihmistä yhtäaikaa, vaan uusi tehtävään valittava henkilö voi aloittaa kaupunginjohtajana vasta, kun Mattila jää eläkkeelle, eli 1.12.2021 jälkeen.

Uusi valtuusto aloittaa näillä näkymin elokuussa, koska vaaleja ollaan siirtämässä. Nykyinen valtuusto siis valitsee kaupunginjohtajan. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, kun nykyinen valtuusto valmistelee haun ja haastattelee ehdokkaat, mutta kiireen tuntua pitää silti ihmetellä.

Haku on päättymässä maaliskuun aikana ja tarkoituksena olisi, että valtuusto voisi viimeistään kesäkuussa valita uuden kaupunginjohtajan. Tehtävä alkaisi viimeistään syksyllä riippuen mm. valittavan henkilön mahdollisesta irtisanomisajasta nykyisestä työstään.  

Erikoista tietysti on, että uusi kaupunginjohtaja ei tehtävää aloittaessaan ole varsinainen kaupunginjohtaja, sillä tehtävähän alkaa vasta joulukuussa. Väliajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat vielä valmistelussa eikä täyttä varmuutta tästä väliajasta vielä ole. Jos muuta ei päätetä, hoitaa nykyinen kaupunginjohtajan sijainen sivistystoimen johtaja Pentti Halonen kaupunginjohtajan tehtävää Mattilan lomien ajan.

En tiedä miksi Hyvinkäällä halutaan pitää asian kanssa näin kiirettä. Ensin olisi minusta pitänyt selvittää koko kuvio, kuten sijaistus, toimivalta, tehtävät ja muu kellotus ja vasta sitten julistaa virka hakuun. 

Joka tapauksessa on tärkeintä, että virkaan tulee valituksi kokenut, osaava ja Hyvinkään etua ajatteleva uusi kaupunginjohtaja. 

Kaupunginjohtajan tulee nauttia laajaa luottamusta niin koko kaupungin henkilökunnan kuin luottamusmiesten puolelta. Siksi poliittisen ideologian perusteella häntä ei tulisi valita.

Toin kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.3. perussuomalaisen valtuustoryhmän evästyksen valintaa varten. Yksi asia jota korostamme on poliittinen neutraalisuus päätöksenteossa. Vaikka jokaisella on jo perustuslain mukaan oikeus kuulua poliittiseen puolueeseen ja olla poliittisesti aktiivinen, eikä sillä perusteella voi ketään hakijoista siivuttaa, niin kyky olla neutraali ja toimia vain  koko Hyvinkään eduksi täytyy olla kirkkaana mielessä.

Vihreiden valtuustoryhmä toi puheenvuorossaan esille, että se olisi halunnut painottaa uuden kaupunginjohtajan ominaisuudeksi kestävän kehityksen kriteerin.

Sikäli kuin ymmärsin vihreiden oman poliittisen agendan painottamisen valinnassa, toin esille, että missään tapauksessa ei tiettyjen poliittisten ideologien edistäminen saa olla kaupunginjohtajan agendalla. Kaikki mielipiteet ja erilaiset painotukset tulee sovittaa yhteen eikä ajaa yhtä tai yhden puolueen ideologiaa. Sitä varten on vaaleilla valitut luottamusmiehet. He tuovat päätöksentekoon poliittisen ohjauksen.

Kaupunginjohtajan valintaryhmään kuuluu jäseniä jokaisesta valtuustossa olevasta puolueesta. Itse toimin Perussuomalaisten edustajana ja varamiehenä minulla on yhdistyksemme puheenjohtaja Henri Perälahti.

Valintaryhmään ei tule kuulua kenenkään joka edes vähääkään puntaroi itse hakevansa tehtävään. Näin ilmeisesti on ja hyvä niin. Mutta jos vähääkään miettii asiaa niin pitää välittömästi jäädä pois ryhmästä joka valmistelee asiaa ja haastattelee hakijoita.

Kommentoi kirjoitusta.

Kasvomaskit hankittava kotimaisilta yrityksiltä

Tiistai 9.3.2021 klo 11:59

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri haluaa kotimaiset kasvomaskit etusijalle ulkomaisiin nähden. Meri perustelee vaatimustaan työllisyysvaikutuksella ja ekologisuudella.

- Järjetöntä, että suomalainen verorahoin pyörivä julkinen sektori ei hanki ensisijaisesti kotimaisia kasvomaskeja. Viime keväänä puheissa kyllä kiiteltiin yrittäjiä, mutta konkreettinen tuki jää vähäiseksi.
Kiinalaiset halpamaskit maksaa vain viidesosan suomalaisiin verrattuna – eihän sen kanssa pysty suomalainen yrittäjä kilpailemaan!

- Suomelle halpoja Kiina-maskeja parempi ja ekologisempi vaihtoehto olisi kotimainen tuotanto. Lehtitietojen mukaan kotimaisten kasvomaskien tuotantonäkymät ovat huonot. Pelkästään Iltalehden haastattelemista yrityksistä kahden yrityksen alasajo olisi kohtalokas 80 työpaikalle. Toinen näistä yrityksistä on Hangossa toimiva yritys, jonka lopettamisen seurauksena 30 ihmistä jäisi vaille töitä. Se on noin 7 prosenttia kaikista Hangon nykyisistä työttömistä työnhakijoista, Meri kertoo.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

- Aikooko hallitus tukea kotimaisia kasvomaskiyrittäjiä ja velvoittaa julkisia tahoja hankkimaan maskit kotimaasta ulkomaisen tuonnin sijaan, Meri kysyy.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »