Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Nykyisen hallituksen keskeinen tavoite on suomalaisten turvallisuuden parantaminen. Tähän liittyen oikeusministeriössä on käynnissä lukuisia hankkeita. Hallitusohjelman mukaisesti olemme etsineet ratkaisuja, joilla varmistamme, että yhteiskunnalle sekä muiden hengelle ja terveydelle vaarallisimmat vangit eivät vapaudu. Varmuusvankeuden käyttöönotto on hallitusohjelman lisäksi perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa.
Nyt lausuntokierroksella olevassa arviomuistiossa varmuusvankeuden käyttöönotosta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämisestä on esitetty kaksi ratkaisumallia, jotta vaaralliseksi arvioitu vanki ei enää pääsisi ihmisten ilmoille. Varmuusvankeuden osalta tarkoituksena on, että kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voidaan jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan edelleen vaarallisia. Muun muassa Norjassa ja Tanskassa on jo vastaavanlainen mahdollisuus oikeusjärjestelmässä. Esitetyissä ratkaisuissa myös ensikertalainen voitaisiin tuomita varmuusvankeuteen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Tämän lisäksi hallitusohjelman mukaan väkivaltariskin arviointia kehitetään ja sen merkitystä osana vangin vapauttamisharkintaa vahvistetaan olennaisesti. Kirjauksen tavoitteena on lisätä väkivaltariskiarvion painoarvoa elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä. Jos on olemassa ilmeinen vaara, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ei vankia voida päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Pakkolaitosten lopettamisen jälkeen Suomella ei ole ollut kunnon työkaluja vaarallisten väkivaltarikollisten pitämiseksi poissa yhteiskunnasta. Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen taannoin puhui rikosoikeusjärjestelmän remontista ja lainsäädännön uudistamistarpeista, jotta vaarallisimmat ja mieleltään vakavasti häiriintyneet uusintarikolliset saataisiin ajoissa telkien taakse (Kaleva 7.1.2023). Hänellä oli monia hyviä huomioita, joista olen samaa mieltä. Nyt asiaan on viimein valmisteilla muutos hallitusohjelmakirjauksen myötä.
Nämä uudistukset koskettaisivat vain pientä ihmisjoukkoa, mutta ne olisivat merkittävä askel turvallisemmalle Suomelle. On syytä muistaa, että myös Anders Breivikoli ”ensikertalainen” rikoksentekijä, muttei häntä varmastikaan tulla näkemään vapaudessa pitkään aikaan – jos koskaan.
Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista Hyvinkään Paakari Puustiin (Kauppalankatu 7-11) lauantaina 25.1. klo 16-17. Paikalla on myös valtuutettuja, jotka kertovat mielellään valtuustotyöskentelystä sekä kunta- ja aluevaaleihin ehdolle lähtemisestä!
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulisi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Myös vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla rangaistaan jatkossa ankarammin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ohjelman mukaan hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Esityksellä tavoitellaan uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta sekä siihen liittyen erityisesti hengen ja terveyden tehokkaampaa suojaa. Tavoitteena on myös, että erityisesti törkeiden ampuma-aserikosten rangaistussäännökset vastaavat nykyistä paremmin rikosten vakavuutta. Aserikosten rangaistussäännöksiä ei ole tarkasteltu kokonaisuutena muutamaan vuosikymmeneen.
– Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Ampuma-aserikokset ovat olennainen osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuotoja. Kysymys on turvallisuutta edistävästä erittäin tärkeästä lainsäädäntöhankkeesta, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uusi rangaistussäännös koskemaan erityisesti ampuma-aseen käsittelyä järjestäytyneessä rikollisessa toiminnassa
Ampuma-aseen lainaaminen ja luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle tulee nykyistä laajemmin ja ankarammin rangaistaviksi, kun uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa tällaiseksi rikokseksi. Tällaisen rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää telekuuntelua.
Vaarallisten esineiden hallussapidosta julkisella paikalla entistä ankarammat rangaistukset
Vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon enimmäisrangaistus yhdeksi vuodeksi vankeutta. Rangaistusasteikon korotukset mahdollistavat nykyistä paremmin teon vaarallisuuden huomioon ottamisen rangaistuksen määräämisessä. Tällaiset rikokset ovat jo lähtökohtaisesti vaarallisia, koska niiden tahalliseen mukana pitämiseen yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa liittyy vakava vaara toisten terveydelle.
Lisäksi eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomiseksi luonnehdittavia tekoja siirrettäisiin lievän ampuma-aserikoksen puolelle. Samalla lievään ampuma-aserikokseen liitettäisiin vankeusuhka.
Uudistuksen myötä vankien määrän on arvioitu kasvavan 192 vangilla vuodesta 2027 lähtien. Rahoitusta tarvitaan uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Määrärahasta valtaosa suunnataan Rikosseuraamuslaitokselle, minkä lisäksi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinlaitoksen määrärahoja lisätään.
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta sisältyy ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa eli 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Niistä 25 miljoonaa euroa tulee lisäyksenä siitä, mitä sovittiin toissa kesänä hallitusohjelmassa.
Budjetista ministeri Leena Meri nostaa esiin yli 200 henkilötyövuoden lisäyksen oikeudenhoidon toimialalle ensi vuonna.
Talousarvioesityksessa on myös rahoitus Rikosseuraamuslaitokselle perussuomalaisille tärkeän ensikertalaisuuden uudistamisen toteutumiseen.
Vankiloille lisää rahaa ja vankipaikkoja
Ministeri väläyttää hallituksen antavan tämän viikon torstaina valtioneuvoston kokouksessa aserikossääntelyä koskevan hallituksen esityksen, jossa jatkossa törkeistä aserikoksista rangaistaan ankarammin. Vankimäärä tulee kasvamaan, ja annettavaan esitykseen liittyen hallitus on sitoutunut vankiloiden lisärahoitukseen ja uusien vankipaikkojen rakentamiseen.
Esitys sisältää ensi vuodelle 6,45 miljoonaa euroa vankiloiden turvatekniikkaan ja siten vankilaturvallisuuden parantamiseen, mistä rahasta 1,75 miljoonaa euroa on pysyvää rahoitusta.
– Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri toteaa.
Kyse on oikeusvaltion perustoiminnoista
Kriminaalipolitiikan uudistamista sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumista on priorisoitu myös oikeusministeriön avustuksissa. Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman rahoitukseen kohdennetaan jopa lisäystä, jolloin sen rahoitustaso nousee 1,6 miljoonaan euroon ensi vuonna. Toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhempien kasvatusvastuun huomioiden.
Minna Reijonen nostaa esiin eduskunnan ”joululahjarahoista” annetut lisärahoitukset Rikosuhripäivystykselle ja vankien päihdekuntoutukseen. Rikosuhripäivystykselle suunnataan 150 000 euroa ja vankien päihdekuntoutukseen 300 000 euroa.
Keskustelun aikana lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola huomauttaa, että oikeusministeriölle asetetut säästövaateet ovat paljon pienemmät kuin monella muulla sektorilla ja että oikeusministeriön hallinnonalalla on kyse ennen kaikkea oikeusvaltion perustoiminnoista.
– Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada, Eerola toteaa.
Vakavat rikoksenuusijat lukkojen takana
Opposition edustajat kyseenalaistivat muun muassa ensikertalaisuussäännöksen uudistamista ja rauhanjärjestöistä sopeuttamista. Oppositiosta väitettiin, etteivät ehdonalaisen kiristykset perustu tutkittuun tietoon eikä sillä saavuteta mitään hyötyjä esimerkiksi rikoksen uusimisen näkökulmasta.
Ministeri Meri vastasi opposition kritiikkiin, että hallituksen esityksessäkin on ollut arvio ehdonalaisen kiristämisen ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Toisaalta hän huomauttaa, että jos yksikin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö on lukkojen takana eikä pääse uusimaan rikoksiaan, on jo yksi uhri jäänyt vähemmän.
Hallituksen esityksen perusteella vaikutusarvioista uudistuksen vaikutus rikosten ennaltaehkäisyyn on muutamista prosenteista noin kahteenkymmeneen prosenttiin.
– Jos sitä haluaa jollain lailla vähätellä, niin se on sitten jokaisen oma asia, ministeri tokaisee.
Yli 90 prosenttia vangeista päihdeongelmaisia
Myös edustaja ja lakivaliokunnan jäsen Rami Lehtinen otti vahvasti kantaa opposition väitteisiin. Poliisiedustaja huomauttaa, kuinka uudistus parantaa uhrien turvallisuutta, kun rikoksentekijä on pidempään vankilassa. Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa uhrilla on merkittävä riski joutua uudelleen saman tekijän kohteeksi. Tällöin hän voi elää turvallisesti niin kauan kuin rikoksentekijä on vankilassa. Kun tekijä vapautuu, pelko alkaa uudelleen.
– Ehkä tässä onkin se iso ero perussuomalaisten ja SDP:n välillä, että me ajattelemme aina ensisijaisesti uhria ja ehkäpä demarit ensisijaisesti sitä rikostentekijää, edustaja Lehtinen näpäyttää.
Lehtinen kertoo myös, että uusintarikollisuutta selittää aika pitkälle se, että yli 90 prosenttia vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia. Hän huomauttaa, että pidempi vankeusaika mahdollistaa päihdeongelman hoitamista.
Rikosuhrimaksuihin tulossa korotus
Oikeusministeri päättää illan viimeisen puheensa iloiseen uutiseen: rikosuhrimaksuihin on tulossa korotus. Lakiesitys on nyt lausunnoilla, ja rikosuhrimaksut ohjataan uhrien tukitoimintaan. Arvion mukaan siitä tulee lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
– Me kyllä teemme parhaamme oikeusministeriössä auttaaksemme myös rikosten uhreja, Leena Meri summaa.
Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä, jolla helpotettaisiin rikoshyödyn poisottamista.
Valmistelun pohjana on hallitusohjelmakirjaus, jossa esitetään vaadittavan näyttökynnyksen alentamista ja ottamalla käyttöön rikoshyödyn menettämistä koskeva menettely rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella. Samalla toimeenpannaan EU:sta tullutta ”konfiskaatiodirektiiviä”, johon on säädetty vähimmäissäädökset muun muassa rikoshyödyn ja rikoksentekovälineiden tunnistamisesta ja jäädyttämisestä.
Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa rikolliseen toimintaan liittyvän selittämättömän varallisuuden tuomitseminen valtiolle menetetyksi. Tällaista mallia ollaan jo ottamassa käyttöön Ruotsissa.
”Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän”
Suomessa keinojen laajuutta rikoshyödyn poisottamiseksi konfiskaatiodirektiivin pohjalta vielä selvitetään. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa omaisuuden takavarikointia, jos on perusteltu syy epäillä sen hankitun rikollisesti. Esimerkiksi vaatimukset oikeudenkäynnistä edellytyksenä takavarikoinnille saattaisivat keventyä ja selvitysvelvollisuus omaisuuden alkuperästä siirtyä viranomaisilta omaisuuden haltijalle itselleen.
– Myös Suomessa tarvitaan kovia tehokkaita keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän, kun sillä saavutetut pikavoitot voidaan takavarikoida, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeusministeri Leena Meri toteaa tyytyväisenä, että kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisaan suuntaan.
– Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä. Ministerinä olenkin tyytyväinen, että hallitus haluaa huolehtia Suomen sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä tässäkin vaikeassa taloustilanteessa.
Oikeudenhoidon taloudenpidon pohja vahvistuu
Hallituksen vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa.
– Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Näin oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä.
– Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Hallinonala on vahvasti työvoimariippuvainen, ja vahvuutena on osaava henkilöstö. Jatkuvasti haluankin kiittää koko hallinnonalan hyvää henkilökuntaa, Meri toteaa.
Ensikertalainen voi olla vain kerran
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta.
– Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Esitys on eduskunnan käsittelyssä.
Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha.
Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin.
– Esimerkiksi luvattomien ampuma-aseiden hallussapito julkisella paikalla ankaroituu siten, että rangaistus olisi lähtökohtaisesti ehdotonta vankeutta. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus. Esitys tuodaan eduskuntaan tämän vuoden aikana. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan ensi kevään kehysriihessä, Meri sanoo.
Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn rahoitusta
Rahoitusta on luvassa myös nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
– Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti ensi vuodelle osoitettu osoitettu 2 miljoonaa euroa. Lisäksi esitykseen sisältyy 900 000 euroa nuorten toimintamallin laajentamiseen toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille rikoskierteen katkaisemiseksi.
Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, joilla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
– Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä ja talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa. Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Satsaukset oikeudenhoitoon tehdään turvaamaan paitsi kansalaisten oikeuspalveluja myös hallinnonalan henkilöstön tuloksellista työskentelyä ja työhyvinvointia.
- Oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä. Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Panostuksia vankilaturvallisuuteen
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha. Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan kehyksen yhteydessä.
- Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisista resursseista ja toimintakyvystä tulee huolehtia, kun vankimäärät lisääntyvät. Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri Meri muistuttaa.
Rahoitusta nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn
Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti osoitettu 2 miljoonaa euroa jaettuna sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön tehtäviin. Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, jolla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
- Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Osana hallinnonalan tuottavuussäästöjä Tuomioistuinvirasto on esittänyt mahdollisena toimenpiteenä lautamiesjärjestelmän lakkauttamisen. Suomi on saanut Euroopan komission viimeisimmässä oikeusvaltiokertomuksessa suosituksen lautamiesjärjestelmän uudistamisesta, niin että se vastaa tuomareiden riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco on katsonut, että lautamiesten valinnan tulisi tapahtua oikeuslaitoksen itsensä toimesta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksien lautamiesten nykyiselle valintamenettelylle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Lautamiesten valintamenettelyn muutos edellyttäisi kuitenkin merkittävää lisärahoitusta.
Oikeusturvan toteutumisen kannalta myös nopeilla käsittelyajoilla ja sujuvilla prosesseilla on suuri merkitys. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuustoimien sekä oikeusturvan varmistamiseksi lautamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja lakkauttamista selvitetään oikeusministeriössä.
Osana tuottavuusohjelmaa oikeusministeriö on myös pyytänyt hallinnonalansa virastoja arvioimaan keinoja tilatehokkuuden parantamiseksi. Ulosottolaitos on tehnyt ministeriölle ehdotuksen siitä, miten toimipaikkaverkostoa olisi tarkoituksenmukaista karsia säästöjen saamiseksi ja palveluiden edelleen kehittämiseksi. Ehdotus on parhaillaan oikeusministeriössä virkavalmistelussa. Myös hallinnonalan muiden virastojen toimipaikkaverkostojen osalta on odotettavissa kehittämisesityksiä.
Uudessa hallituksen esityksessä aiotaan kumota lapsensurmapykälä rikoslaista. Nykyinen, tavallista lievempi rangaistussäännös ei ole vastasyntyneen lapsen hengen suojaamisen kannalta perusteltavissa, ja lapsensurmaa vastaavaan tekoon sovellettaisiinkin jatkossa rikoslain tahallisia henkirikoksia koskevia yleisiä säännöksiä.
Uudistus on oikeusministeri Leena Meren sydäntä lähellä. Hän on tehnyt aiheesta esimerkiksi Marinin hallituksen aikaan kirjallisen kysymyksen.
– Lapsensurmapykälässä on pohjimmiltaan kyse kevyemmistä seuraamuksista tapolle. Se on historiallinen jäänne ajoilta, jolloin aviottoman lapsen synnyttäminen on ollut naisille suuri häpeä, oikeusministeri Meri kertoo.
Nykyrikoslainsäädäntö ottaa huomioon olosuhteet
Lapsensurmapykälää on perusteltu vielä 90-luvulla muun muassa synnytyksenjälkeisillä olotiloilla, jotka saattavat ajaa äidin tappamaan oman vastasyntyneen lapsensa. Kuitenkin nykyrikoslainsäädäntö pystyy ottamaan huomioon myös henkirikoksen ympärillä vallinneet olosuhteet, kuten mielenterveydelliset häiriöt.
– Vastasyntynyt on aivan yhtä arvokas kuin kuka tahansa muu ihminen. Nyt nostamme vastasyntyneet samaan asemaan kuin varttuneemmat henkirikoksen uhrit, Leena Meri painottaa.
Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jolla naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja sen valmistelu säädetään nykyistä selkeämmin rangaistavaksi rikoslaissa. Uusi rangaistussäännös soveltuisi kattavasti eriasteisiin silpomistekoihin ja selkiyttäisi tällaisten tekojen rangaistavuutta.
– Silvonnasta on ainoastaan terveydellistä haittaa naisille. On käsittämätöntä, kuinka kulttuuriin vedoten tällaista väkivaltaa harjoitetaan naisia kohtaan myös Suomessa, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma
Esityksessä myös säädetään erityisestä syyteoikeuden vanhentumisajasta alaikäiseen kohdistuneessa silvontarikoksessa. Näin ollen nuorena silvonnan uhriksi joutuneella olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyään saattaa asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen.
– Silvonta on erityisesti tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma. Tällaiset barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen, oikeusministeri Meri toteaa.
Hallitus on tyttöjen puolella
UNICEF:in tilastojen mukaan silvontaa esiintyy jopa yli 90-prosenttisesti Somaliassa, Guineassa ja Djiboutissa. Tapa on yleinen monissa afrikkalaisissa ja islamilaisissa maissa. Euroopan maissa silvontaa esiintyy näistä maista tulevissa maahanmuuttajayhteisöissä.
– Tämä hallitus on tyttöjen puolella. Selkeytämme rikoslainsäädäntöä niin naisiin kohdistuvan silvonnan kuin pakkoavioliittojen osalta, jotta tässä maassa jokainen tyttö ja nainen saisi täysivaltaisen oikeuden päättää itsestään ja elämästään.
Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa on hallituksen esitys, jolla on tarkoitus helpottaa etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Esityksen tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa oikeudenkäyntejä sekä lisätä niiden saavutettavuutta.
Etäyhteydet vähentävät matkakustannuksia ja matkustuksesta koituvaa ajanhukkaa. Lisäksi muun muassa todistelun vastaanottamista videon välityksellä helpotetaan ja esityksessä säädetään etäoikeudenkäynneistä.
– Todistajan poissaolo aiheuttaa usein oikeudenkäyntien peruuntumisia. Jatkossa poisjäänyttä todistajaa voitaisiin kuulla puhelimitse, mikä ehkäisisi käsittelyn venymistä, oikeusministeri Leena Meri kertoo.
Jotkut aiheuttavat vaaran istuntosalissa
Uutta olisi myös asianosaisen velvoittaminen etäyhteydellä osallistumiseen läsnäolon sijasta. Etäyhteyspakko tulisi kyseeseen esimerkiksi, kun oikeudenkäynnin turvallisuus on uhattuna.
– Jotkut ihmiset aiheuttaisivat istuntosalissa läsnä ollessaan vaaraa muille ihmisille. Tämä voidaan välttää velvoittamalla asianosainen osallistumaan oikeudenkäyntiin etänä, esimerkiksi vankilasta käsin, ministeri Meri tähdentää.
– Oikeudenkäynnissä kuultavat henkilöt myös luultavasti uskaltaisivat avoimemmin kertoa asioista, kun ei tarvitse pelätä fyysistä uhkaa.
Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jonka mukaan avioliittoon pakottaminen on jatkossa ihmiskauppaa. Esitys selkeyttäisi avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta.
– Avioliitto on kahden ihmisen välinen kaunis asia. Kenenkään ei kuulu painostuksesta ja pakosta avioitua toisen kanssa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Suomessa ketään ei saa naittaa vastoin tahtoaan
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan esityksessä virallisten, väestötietojärjestelmään rekisteröityjen liittojen lisäksi niihin rinnastettavia pakotettuja suhteita, kuten niin sanottuja uskonnollisia avioliittoja. Pakottamiseksi nähtäisiin sekä avioliiton solmimiseen pakottaminen että pakkoavioliitoksi muodostuneesta liitosta irtautumisen estäminen.
– Suomessa toimitaan Suomen lain mukaan. Täällä ei ketään saa naittaa toiselle vastoin naisen tai tytön omaa tahtoa, ei nyt eikä jatkossa.
Oikeusministeri Leena Meri toi tänään eduskuntaan hallituksen esityksen, jolla rikoslakia muutetaan nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ensikertalaisuussäännöksen uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja nyt annettu esitys ankaroittaa suomalaista kriminaalipolitiikkaa tämän hallitusohjelman linjauksen mukaisesti.
Suomessa ensimmäistä vankilatuomiotaan istuvien vankien lisäksi myös rikoksenuusijat vapautetaan vankilasta tavallista aikaisemmin, kunhan edellisestä tuomiosta on kulunut muutama vuosi. Tämä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa aiemmasta rikostaustasta huolimatta rangaistusta suoritetaan vankilassa verraten lyhyen ajan.
– Uusintarikollisten rinnastaminen ensikertalaisiin istuu harvan oikeustajuun. Viimein tämä kansainvälisestikin vertaillen outo käytäntö poistetaan, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Rikoksenuusijoiden ehdonalaiseen pääsy vaikeutuu
Nyt annetun esityksen mukaan vanki, joka on aikaisemmin ollut vankilassa, voi päästä ehdonalaiseen vapauteen vasta istuttuaan nykyistä selvästi pidemmän ajan vankilassa. Näin olisi riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen vankeusrangaistuksen suorittamisesta olisi kulunut.
– Tällaista ratkaisua voidaan perustella järjestelmän selkeyden, ymmärrettävyyden, uskottavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sillä kyllähän seuraamuksen tulee ankaroitua rikosten uusimisen myötä, ministeri kiteyttää.
Oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa oikeusministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta tietomurrosta karmeana esimerkkinä tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua.
– Teemme oikeusministeriössä työtä, jotta arkaluonteisia henkilötietoja pystytään suojaamaan entistä paremmin. Helsingin kaupunkiin kohdistunut tietomurto on karmea esimerkki tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua, oikeusministeri Leena Meri painottaa.
Oikeusministeriössä käynnistyi jo joulukuussa 2023 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuva selvitystyö, joka koskee tietosuojasääntelyn rikkomisesta määrättävien hallinnollisten seuraamusmaksujen ulottamista koskemaan myös viranomaisia. Tällä hetkellä maksuja voidaan määrätä vain yksityisille toimijoille. EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla tätä koskeva harkintavalta on kullakin jäsenvaltiolla.
Vastaavat tapahtumat pyritään estämään
Oikeusministeriö valmistelee valtioneuvostolle esityksen ns. poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan käynnistämisestä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta suuresta tietomurrosta. Tutkinnasta vastaa turvallisuustutkintalain nojalla Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen asetettava tutkintaryhmä, joka suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
– Onnettomuustutkinnan keinoin tehtävässä tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan analysoidaan tapahtumat ja niihin johtaneet tekijät. Sitä kautta tuotetaan tietoa ja suosituksia, joilla vastaavien tapausten toistumisia voidaan estää, Meri kertoo.
Oikeusministeriö ryhtyy myös selvittämään suuriin tietojärjestelmärikoksiin liittyvää asianomistajan aseman parantamista. Tarkoituksena on lisäksi selvittää syyttäjän työtaakan keventämistä niin sanotuissa mammuttijutuissa, kuten Vastaamo-tietomurrossa.
Hallitus ottaa yhä tiukemman otteen jengirikollisuudesta ja rangaistuksia kovennetaan. Se tietää entistä suurempaa tarvetta vankipaikoille, joiden määrä jo nyt on riittämätön. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta maamme sisäiseen turvallisuuteen panostetaan.
– Vankien määrä lähti nousuun vuonna 2021 ja siihen olisi pitänyt reagoida jo edellisen hallituksen aikana, totesi oikeusministeri Leena Meri Ylen A-studiossa tiistaina.
– Tällä hallituskaudella panostetaan 20 miljoonaa euroa lisää Rikosseuraamuslaitoksen rahoitukseen. Ja meillä on vielä rangaistusten kiristämiseen 12 miljoonaa.
200 uutta vankipaikkaa tulossa
Uusia vankipaikkoja tarvitaan jopa 350 eri puolille Suomea. Ilman hallituksen määrätietoisia toimia Suomi voi pian olla siinä tilanteessa, jossa Ruotsi on tänään. Ruotsi on kolminkertaistamassa vankipaikkojen määrän vuoteen 2030 mennessä.
– Meillä on ollut virkamiesarvio, että pois lukien ampuma-aserikosten kiristykset, niin nämä tulisivat mahtumaan nykyiseen vankilaverkkoon, kun meille valmistuu 200 paikkaa tämän ja ensi vuoden aikana, Meri kertoi.
Vankila on seuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitoksella on ollut pulaa myös ammattitaitoisesta työvoimasta. Tilanne on helpottamassa, sillä uusien vanginvartijoiden koulutuspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu 120 opiskelupaikkaan.
– Mikäli Rikosseuraamuslaitoksen resursseja ei saada riittävälle tasolle, niin vankien toimintamahdollisuudet tulevat vähenemään ja sellissä oleskeluaika lisääntyy. Tämähän on kokonaan vastoin sitä kriminaalipoliittista linjausta, mikä on tähän asti ollut, sanoi Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamies Marjatta Kaurala.
– Vankilaan joutuminen on myös valinta, kenenkään ei ole pakko tehdä rikoksia. On kuitenkin muistettava, että vaikka siellä kuntoutetaan ihmisiä, se on myös seuraamuslaitos, Meri huomautti.