Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:454216 kpl

Kansanedustaja Meri ehdottaa kasvomaskien kuluja verotuksessa vähennettäväksi

Keskiviikko 5.8.2020 - Suomen Uutiset

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ehdottaa kasvomaskeille verovähennysoikeutta. Pienituloisille Meri huomioisi kustannukset harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa.

– Ihmiset ovat huolissaan maskien saatavuudesta ja hinnasta. Pelkät suositukset eivät riitä, vaan ihmisiä tulee rohkaista ja kannustaa käyttämään maskeja. Koska maskit voivat vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset voivat siirtyä takaisin työpaikoilleen ja yritykset pitää ovensa auki, tulisi maskikustannukset hyväksyä verotuksessa vähennettäväksi tuloksi. Pienituloisilla kustannukset tulisi huomioida harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa.

Lisäksi Meri ihmettelee, miksi THL:n ja valtioneuvoston suositukset ovat ristiriitaisia keskenään.

-Epidemian eri vaiheissa kansalaisille on välittynyt hyvin ristiriitaista tietoa, suositellaanko kasvomaskien tai hengityssuojainten käyttöä vai ei. THL on pyörtänyt aiemman kantansa ja nyt mahdollisesti vielä terävöittämässä sitä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan THL aikoo suositella julkisilla paikoilla kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttämistä, mikä on ollut jo pitkään monessa muussa maassa yleinen käytäntö. Valtioneuvosto ei ole antanut mitään suositusta asiasta. Selvintä niin ihmisille kuin yrityksillekin olisi, että valtioneuvoston ja THL:n suositukset eivät olisi ristiriidassa keskenään.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi keskiviikkona.

Kommentoi kirjoitusta.

Merkillinen valmistelu ja päätöksenteko Hyvinkään tulevien vuosien taloudessa

Perjantai 5.6.2020 klo 12:44 - Leena Meri

Kaupungilla perustettiin kevään ajaksi kestävän talouden ohjausryhmä vuosille 2021-2024, sillä talous on pahasti alijäämäinen eli menoja on enemmän kuin tuloja. Olin jäsenenä tuossa ryhmässä. Kävimme erilaisia vaihtoehtoja läpi virkamiesten esitysten pohjalta. Omia ehdotuksia sai tuoda, mutta valitettavasti osa perussuomalaisten esityksistä jäi kokonaan mahdollisuutena selvittämättä. Esimerkkinä tulevien investointien välttämättömyys ja vaikutus kaupungin talouteen. Valmistelun lähtökohtana oli alunperin kuitenkin, ettei esimerkiksi kuntaveron korotusta esitetä.

Ideana oli saada aikaan yhteinen näkemys valtuustoryhmien välillä jo ensi vuoden budjettia varten. Normaalisti keskustelut talousarviosta ja veroprosentista käydään syksyllä ja päätetään marraskuun ja joulukuun vaihteessa. Valtuustoryhmät kokoontuivat lukuisia kertoja, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt. Todettiin, ettei riittävää yhteisymmärrystä tällä esityksellä tule ja uusi virkamiesesitys tuli kaupunginhallitukseen 1.6.

Esityslista kaupunginhallituksen kokoukseen julkaistiin 28.5.2020. Yllättäen sinne oli ilmestynyt Keusoten säästötavoite, josta oli leikattu noin 3,8 miljoonaa. Eli kevään neuvotteluissa esillä ollut n. 4,5 miljoonan säästötavoite oli pudonnut muutamia päiviä ennen kaupunginhallituksen kokousta 870 000 euroon, mikä on tuonut esitykseen täytenä yllätyksenä veronkorotustarpeen 4,4 miljoonaa eli 0,5 %. Koko kevään työltä ja sopimusneuvotteluilta ja niiden edellytyksiltä oli siis pudonnut pohja. Mitä järkeä oli etsiä keinoja ja neuvotella sekä kokoontua kymmeniä kertoja, kun muutama päivä ennen kokousta näin oleellinen muutos esitetään?

Esitin perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että asia ensisijaisesti palautetaan virkamiesvalmisteluun ja tuodaan uusi esitys, jossa on huomioitu Suomen hallituksen lupaama tuki kuntien menoihin. Lisäksi valmistelussa tulee laskea eri investointien vuotuiset lainanlyhennykset ja käyttökulut. Esimerkkinä Vanhankirkon kevyenliikenteen silta, jonka kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa. On aivan järjetöntä tehdä koko taloutta koskevaa talouden suunnitelmaa, josta puuttuu osa taloutta, eli merkittävät investoinnit kokonaan. Se on sama kuin laskisi oman perheen rahankäytön ja jättäisi lainanlyhennykset ja omaisuuden hoitokulut kokonaan huomioimatta todellisista elämisen kuluista.

Lisäksi pitäisi selvittää perusteet ja laskelmat, miksi Keusoten säästötavoitteista putosi suurin osa. Miten voi olla niin, että Keusote ei pysty säästöihin missään, vaan ilmoittaa, että me tarvitsemme tämän verran ja muut karsikoon? Suomen hallitus on luvannut tukea kuntia 1,4 miljardilla sekä tarkastella kuntien velvoitteita eli merkittäviä muutoksia ja taloudellista tukea myös Hyvinkään talouden perusteisiin on tulossa.

Miksi asia pitää päättää puutteellisena kuukausia etukäteen? En saanut kannatusta asian uudelleen valmisteluun palauttamisesta yhdeltäkään kaupunginhallituksen jäseneltä. Heillä on kova halu pikaisesti lyödä veronkorotus ja leikkaukset lukkoon.

Kun asiaa ei haluttu valmistella paremmin ja palauttaa valmisteluun, niin tein muutosesityksiä, joilla perussuomalaiset haluavat paikata meidän mielestä kuntalaisille huonoa esitystä. Ryhmämme esitti kaupunginhallituksessa uusia tulokohteita sekä lukuisia muutoksia, joihin emme saaneet yhdeltäkään ryhmältä kannatusta. Näistä esimerkkeinä ovat oman äidinkielen opetuksen lopettaminen maahanmuuttajille verovaroin, Ridasjärven kyläkoulun ja päivähoidon säilyttäminen, yksityisteiden avustusten säilyttäminen kylien elinvoimaisuuden ja arjen auttamiseksi, perhepäivähoidon säilyttämistä osana perheiden mahdollisuutta valita lapselleen hoitomuoto. Jo aikaisemmin olemme esittäneet, että Hyvinkää lopettaa uusien pakolaisten säännönmukaisen kuntaan ottamisen. Olemme senkin kanssa jääneet yksin. Muut puolueet eivät halua luopua uusien pakolaisten ja niistä aiheutuvien kulujen vähentämiseen, vaikka se on täysin vapaaehtoista kunnille. Jos samaan aikaan kunnan lakisääteisistä palveluista halutaan säästää tulee turhat menot ensin leikata. Uutena tulona esitimme kiinteistöjä omistavien yhdistysten velvollisuutta maksaa kiinteistöveroa, kuten muutkin kiinteistöjä omistavat kuntalaiset joutuvat osana asumismenojaan maksaa. Tämä vero on käytössä monissa kunnissa. Tuloja tulisi useita satoja tuhansia verokannasta riippuen. Ei kelvannut muille puolueille. Mieluummin leikataan peruspalveluista ja perheiden arjesta.

Edellytimme, että talous käydään kokonaisuutena läpi tarkoituksena välttää kuntaveron korotus, joka on myrkkyä kuntalaisen kukkarolle muutenkin vaikeassa taloustilanteessa. Tavoitteena meillä siis ensisijaisesti on, että kuntaveroa ei koroteta. Vasta uusien selvitysten ja valtiolta saadun taloudellisen tuen jälkeen, jos mitään muuta mahdollisuutta ei jää, voidaan esityksen pohjalle ottaa veronkorotus 0,25 %.

Koko tulevien vuosien taloudesta ei pidä päättää puutteellisilla selvityksillä ja tiedoilla. Kuntaveroprosentit tulee ilmoittaa marraskuussa verohallinnolle, joten lisäselvityksille ja paremmalle laskennalle on riittävästi aikaa eikä päätöksenteko silloin poikkea normaalista menettelystä.

Asian käsittely jatkuu kaupunginvaltuustossa 15.6.2020. Vaikuta asioihin valtuutettujen kautta ja ole ihmeessä yhteydessä päättäjiin, jos haluat muutosta lopputulokseen. Kannattaa myös seurata miten äänestämäsi valtuutettu nyt kokouksessa toimii ja minkä puolesta äänestää.

Kuntavaalit ovat ensi keväänä. Monet arjen kannalta keskeiset päätökset tehdään juuri kunnissa. Kannattaa miettiä jospa lähtisit mukaan vaikuttamaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä - Suomi jälleen maksajan roolissa

Torstai 28.5.2020 klo 15:01 - Leena Meri

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut.
Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

-Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Meri kertoo.

-Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.

-Kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat on reilut 100 miljardia euroa ja tässä ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista, Meri sanoo.

Liittovaltio perussopimuksia kiertämällä

-Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.

-Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta, Meri jatkaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa ajatusta siitä, että pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä asian suuren mittaluokan vuoksi.

-Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.

Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi

Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.

-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustaa viedään hallituksessa kuin pässiä narussa

Tiistai 19.5.2020 klo 14:31 - Leena Meri

Finnair ilmoitti sunnuntaina, että se ei aio lentää kesällä kaikilta maakuntakentiltä, koska kyseisten kenttien matkustajamäärä on normaaliakin alhaisempi. Ilmoitus koskee Joensuun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan suuntautuvia lentoja. Myös kenttien tulevaisuus on uhattuna. Jos lennot lakkautetaan pysyvästi, on se kentille lopullinen kuolinisku.

Finnairin toiminta herätti keskustelua, sillä valtio omistaa yli puolet yhtiöstä. Hallitus esittää yhtiölle 700 miljoonan euron pääomitusta, mutta on samalla kertonut, ettei Finnairille pörssiyhtiönä tukeen voida liittää esimerkiksi sellaisia ehtoja, että sen tulisi varmistaa maan huoltovarmuus ja liikennöinti joka puolella Suomea.
Vihreät myhäilevät tyytyväisenä lentokoneiden maatessa kentillä turhanpanttina, sillä se tukee heidän ilmastotavoitteitaan. Keskustan kansanedustajat taas kirjoittelevat turhautuneena Twitterissä, että miten tässä nyt näin pääsi käymään ja vaativat muutoksia kovaan ääneen. Tapaus on hyvä esimerkki miten keskustaa viedään hallituksessa kuin pässiä narussa.

Keskusta on etukäteen tiennyt varsin hyvin, ettei lainsäädäntö nykyisellään anna mahdollisuutta asettaa mainittuja ehtoja osakeannissa. Miksi keskusta sitten päästi esityksen ulos hallituksesta eikä vaatinut jotain muita keinoja kotimaan lentokenttien pelastamiseksi? Keskusta olisi voinut tehdä esimerkiksi esityksen, jossa Finnairilta ostetaan tietty määrä lentoja reittien ja lentokenttien tulevaisuuden turvaamiseksi kriisiajan yli.

Samaan aikaan hallitus on valmis lappaamaan satoja miljoonia euroja yhteisvastuuseen eteläeurooppalaisten yhtiöiden pelastamiseksi. Minusta meidän tulee turvata kotimaisen lentoyhtiön tulevaisuus, jotta voimme varmistaa koko maassa nopean liikkumisen ja pitää kattavan lentokenttäverkon. Siihen on oltava rahaa. On se ihme, kun EU-maiden yhtiöiden pelastamiseen löytyy rahaa, muttei kotimaisen lentoyhtiön.

Nyt ainakin keskustalaiset kansanedustajat Anu Vehviläinen sekä ministeri Katri Kulmuni ovat pöyristyneet Twitterissä Finnairin toiminnasta. Vehviläinen muistuttaa Finnairia, että eduskunta ei ole vielä hyväksynyt 700 miljoonan euron pääomitusta. Vastustavatko hallituspuolueen kansanedustajat hallituksen esitystä? Jos näin on, miksi hallituspuolue keskusta on koko esityksessä mukana? Miksi keskusta ei vaikuttanut esitykseen hallituksen keskusteluissa ja tuonut ehdotuksia muiksi rahoituskeinoiksi.

Näyttää siltä, että keskusta ei pysty vaikuttamaan hallituksessa ja yrittää pelastaa nahkansa kritisoimalla hallituksen esitystä jossa ovat mukana. Ajetaan siis kaksilla rattailla ja toivotaan ettei kansalaiset sitä huomasi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kritiikki kuuluu demokratiaan - Onko Suomi Pohjois-Korean tiellä?

Tiistai 5.5.2020 klo 13:45 - Suomen Uutiset

Kansanedustaja Leena Meri syyttää kovasanaisesti hallitusta vastuun väittelemisestä ja sekavasta toiminnasta.

– Ministerit ja muut hallituspuolueiden edustajat toisensa perään vastaavat, että ”ei ole minun vastuulla, kehysriihi käytiin epätietoisuuden vallassa, rahat jaetaan kiireessä, tuomioistuin tulee sitten myöhemmin”, Leena Meri ihmettelee.

– Oudot maskikaupat, epäselvät hankinnat ja viimeisimpänä yritysten tukipaketit. Kukaan ei tiedä mitään ja mikään ei ole kenenkään vastuulla. Eikö hallitus ymmärrä, kuinka sekavalta ja epäselvältä sen toiminta näyttää kansalaisten silmin?

Toimia ei saisi kyseenalaistaa

Meren mielestä hallituspuolueet kestävät huonosti kritiikkiä ja vähättelevät ongelmien vakavuutta.

Meri muistuttaa myös, että hallituksen vapaa arvostelu on osa demokratiaa.

– Miten te voitte väittää, että kritiikki ei olisi kohdillaan? Demokratiaan kuuluu se, että hallitusta ja päättäjiä saa arvostella vapaasti. Kuitenkin jopa pääministeri Marin on sanonut, että kriisin aikana ei saisi kyseenalaistaa toimivaltaisia viranomaisia. Pitäisikö opposition ja kansalaisten sokeasti hurrata maan johdolle, kuten Pohjois-Koreassa?

Hallitus rämpii sotkusta toiseen

Sdp:n ja keskustan edustajat ihmettelevät, että miksi hallitusta kritisoidaan, kun sillä on omasta mielestään homma hallussa.

– Talous sakkaa ja ihmiset ovat lomautettuina ja elävät epätietoisuuden vallassa. Monet sairastelevat ja ihmisiä kuolee. Ja samaan aikaan hallitus rämpii sotkusta toiseen. Miten te voitte väittää, että kaiken tämän keskellä homma on hanskassa? Meri kysyy.

Kommentoi kirjoitusta.

Iloista vappua!

Perjantai 1.5.2020 klo 14:53 - Leena Meri

0CE403F8-6A76-413D-8E8F-8B534B6FD2F5.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimainen rokotetutkimus osa huoltovarmuutta

Tiistai 21.4.2020 klo 17:33 - Leena Meri

Leena Meri haluaa hallitukselta tukea kotimaiselle rokotetutkimukselle. Vaatimustaan hän perustelee muun muassa huoltovarmuudella.

- Jos Suomessa kehitettäisiin ei-kaupallisessa tarkoituksessa kotimainen koronarokote, parantaisi se Suomen huoltovarmuutta. Maskifarssissa näimme, miten kalliiksi pahimmillaan tulee tilata terveyttä suojaavia tarvikkeita kesken globaalin kriisin. Onnistuessaan nämä tuet ovat kuitenkin pieniä rahoja verrattuna siihen, että Suomi joutuu ostamaan muualta suuria määriä mahdollisesti ylihintaan myytävää rokotetta, Meri perustelee.

- Esimerkiksi WHO:n asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että kun aikanaan rokote on kehitetty, sen tuotannon riittävyys on koetuksella. Rokotefirmojen pitäisi valmistaa rokotetta muiden rokotteiden ohella ja lisäksi patenttien suhteen voi syntyä ongelmia tuotannon laajuudessa, Meri sanoo.

Patenttiongelmalla Meri viittaa siihen, että rokotteet suojataan patentein, kuten muutkin lääkeaineet. Teoriassa on siis mahdollista, että jokin yritys saisi yksinoikeuden rokotteeseen ja myöntää siten lisenssejä tahtomallaan tavalla.

Suomessa kehitteillä nenäsumuterokote

Suomessa kehitetään perinteisten injektiorokotteiden lisäksi nenäsuihkeena annettavaa koronarokotetta. Rokotetta on kehittämässä joukko nimekkäitä suomalaisia lääketieteen tutkijoita, kuten akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopiston tutkijoiden virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo.

Tutkijat arvelevat suihkerokotteen olevan testivalmis jo kesällä ja kertovat tutkimuksen olevan huomattavan nopeaa.

- Tutkimus tarvitsee tietysti rahoitusta ja toivon, että hallituspuolueilta löytyy tahtoa tukea nimenomaa kotimaisia, lupaavia tutkimuksia. Esimerkiksi tämän suihkeena annettavan rokotteen tutkijaryhmä on korostanut, ettei aio kilpailla ylikansallisten lääkefirmojen kanssa, vaan tuotetta kehitetään isänmaan etu mielessä.

Nenäsuihkerokotteen arvioidaan kustantavan ensimmäisessä vaiheessa joitakin satojatuhansia euroja. Myöhemmissä vaiheissa tehtävät testaukset maksavat jo enemmän, mutta summat eivät ole tutkijan mukaan tähtitieteellisiä.

- Kaikissa hankinnoissa ja sijoituksissa pitäisi mennä Suomen ja suomalaisten etu edellä. Kun rokotetta ei valmisteta ensisijaisesti kaupalliseen tarkoitukseen, viranomaiset säätelevät sen valmistamista ja jakelua. Näin rokotetta myydään ulkomaille vasta, kun sen riittävyys suomalaisille on turvattu, Meri sanoo.

- Itse kehitetty rokote voisi merkitä kultakaivosta, kun ajatellaan, kuinka paljon valtio voi tehdä säästöjä omalla tuotannolla. Siksi kysyn ministeriltä, onko tällaiselle kotimaiselle rokotetutkimukselle koronaa vastaan varattu rahoitusta, millä perustein sitä jaetaan ja huomioidaanko kotimaisen rokotetutkimuksen tukeminen osana huoltovarmuutta, Meri kysyy.

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen maanantaina.

Kommentoi kirjoitusta.

Ministeri lupasi auttaa tuomioistuimia - rahaa ei kuitenkaan annettu

Tiistai 14.4.2020 klo 17:16 - Leena Meri

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson lupasi lisää rahaa tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle, joiden toiminta on kärsinyt pahoin koronaepidemian vuoksi. Lisätalousarviossa luvattuja rahoja ei esityksessä nyt kuitenkaan ole, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen pettyneinä.

Osa tuomioistuimista on siirtänyt oikeudenkäyntejä ja osa istunnoista järjestetään etänä. Etäyhteyttä varten tarvittavia laitteita on kuitenkin liian vähän ja yhteydet katkeilevat tai toimivat huonosti.

- Kaikkia oikeudenkäyntejä ei saada pidettyä ja tuomioistuimet ovat pulassa. Istuntojen peruminen vaarantaa ihmisten oikeusturvan toteutumista, joten asia on tärkeä ja kiireellinen. Ihmettelen, miten ministeri vielä viikko sitten on luvannut asiaa varten rahaa, mutta nyt sitä sitten ei kuitenkaan hallituksen esityksessä ole, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri toteaa.

- Istuntojen peruuttaminen aiheuttaa ruuhkaa epidemian jälkeen ja pitkiäkin viivästymisiä asioiden käsittelyyn. Nyt hallitus voisi olla askeleen edellä ja ennakoida tulevat ruuhkaongelmat, jos vaan halua löytyy, Sebastian Tynkkynen perustelee.

Lakivaliokunta otti asian käsittelyynsä huhtikuun alussa.

- Tuomioistuimissa työskentelevät ihmiset ovat nostaneet näitä ongelmia julkisuuteen ja lakivaliokunta päättikin ottaa asian heti kiireellisenä käsittelyyn, jotta rahaa saataisiin lisää. Olen pettynyt, että valiokunnan huomautuksesta huolimatta mitään rahoitusta ei ole tässä lisätalousarviossa, sanoo Mari Rantanen.

Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla lisätalousarviota.  Perussuomalaiset lakivaliokunnan jäsenet toivovatkin eduskunnan antavan lisärahaa tuomioistuimille ja syyttäjille etäyhteyksiin oikeudenkäyntien varmistamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Leena Meri: Suojavarusteet ovat yksi tärkeimmistä asioista terveyden kannalta - miten on mahdollista, että ministeri Haatainen kuuli toimitusongelmista vasta median välityksellä?

Lauantai 11.4.2020 klo 11:24 - Suomen Uutiset

Kansanedustaja Leena Meri (ps.) moittii työministeri Tuula Haataisen (sdp.) välinpitämättömyyttä suojavälineskandaalissa.

Meri muistuttaa, että suomalaisten terveyden suojelemiseksi on ollut yksi tärkeimmistä asioista että saamme riittävästi suojavarusteita erityisesti hoitohenkilökunnalle.

Haatainen kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että ministeriö ei ole ollut tietoinen Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisista toiminnoista. Hän kertoo kuulleensa suojavälinesotkusta median välityksellä.

Meri oudoksuu sitä, että ministeri kuulee vasta median välityksellä siitä, että suojavälineet eivät sovellu tilattuun käyttöön. Meri kysyy, eikö ministeri seuraa asiaa mitenkään.

– Poliittista vastuuta hän ei halua ottaa. Ei edes ottaa siihen kunnolla kantaa, Meri lisää.

Kommentoi kirjoitusta.

Emme voi luottaa muiden maiden hyväntahtoisuuteen - meidän tulee olla mahdollisimman omavaraisia

Lauantai 4.4.2020 klo 13:26 - Leena Meri

Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan koronaepidemian vaikutuksesta lääkkeiden saatavuuteen. Erityisesti hän on huolissaan niistä lääkkeistä, joita käytetään pitkäaikaissairauksiin ja joita käytetään myös koronaviruksen hoidossa. Tällaisia lääkkeitä on esimerkiksi klorokiiniä ja hydroksiklorokiiniä sisältävät lääkkeet, joita käytetään muun muassa nivelreuman ja malarian hoidossa.

-  Fimean tietojen mukaan klorokiinipohjainen lääke Oxiklorin on kasvattanut menekkiään viime viikkoina. Sehän on hyvä asia, jos meillä on valmiiksi suhteellisen edullinen ja tunnettu lääke, jolla voi mahdollisesti hoitaa koronapotilaita, mutta jos lääkkeen menekki kasvaa sen vuoksi nopeasti, sen saatavuus pitää varmistaa niille, jotka tarvitsevat lääkettä pitkäaikaisesti.

-  Suomessa lääkkeiden saatavuutta säätelee lääkkeiden velvoitevarastointilaki, joka on hyvä ja tarpeellinen laki huoltovarmuuden kannalta. Se kuitenkin koskee lopulta vain osaa lääkeaineista eikä kerro, mikä ajankohtainen tilanne on, Meri sanoo.

Klorokiinin ja sen johdoksen hydroksiklorokiinin menekki on kasvanut maailmalla sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump twiittasi sen mahdollisista vaikutuksista koronavirukseen. Lääkkeen tehosta ei ole vielä paljon näyttöä, mutta sen suurin tuottajamaa Intia on kieltänyt lääkkeen maasta viennin ja esimerkiksi Brasiliassa sotilaslaboratoriot ovat alkaneet tuottamaan sitä. Yhdysvalloissa lääkettä on määrätty potilaille ja sitä on alettu hamstraamaan.

- Viime päivinä eri maat ovat jopa ”varastaneet” toisille tarkoitettuja suojavälineitä ostamalla ne laskeutuvilta lentokoneilta ylihintaisina. Emme voi luottaa muiden maiden hyväntahtoisuuteen ja siihen, että saamme ostettua lääkkeitä tai muitakaan tarvikkeita muualta, vaan meidän tulee olla mahdollisimman omavaraisia.

- Meillä olisi hyvä olla jo etukäteen ajankohtainen tieto lääkkeiden saatavuudesta, minkä kriittisten lääkkeiden kanssa tulee ongelmia ja mitä sitten on tarpeeksi. Mielestäni etenkin tämän Oxiklorin-valmisteen tila olisi tärkeää tietää, sillä jos se todella auttaa koronan hoidossa, sen kysyntä nousee hirveästi. Sellaisessa tilanteessa meidän pitää turvata sen saanti sekä reumapotilaille että koronapotilaille, Meri kertoo.

Hydroklorokiinin toimivuutta on testattu ainakin kiinalaisessa ja ranskalaisessa potilastutkimuksessa. Molemmissa tutkimuksissa tulokset olivat lupaavat ja lääke ehkäisi keuhkokuumeen pahenemista ja vähensi kuolintapauksia. Ranskalaistutkimuksessa osoitettiin, että potilaiden viruskuorma väheni selvästi. Hydroksiklorokiinin vaikutusmekanismia koronaviruksen aiheuttamaan infektioon ei tunneta tarkasti.

- Meidän on nyt oltava askeleen edellä. Jo ennen varmoja tuloksia, voimme hyvin näillä näytöillä tarkistaa miten paljon lääkettä on nyt saatavilla, miten nopeasti ja paljon sitä voi valmistaa lisää ja mikä voisi olla sen tarve, jos sitä käytetään sekä koronan että reumasairauksien hoitoon. Jos jäämme nyt empimään, olemme taas askeleen jäljessä, Meri sanoo.

Meri jätti perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Ruokakaupat velvoitettava jakamaan suojahanskoja ja käsidesiä asiakkaille

Maanantai 30.3.2020 klo 11:33 - Leena Meri

Tiedote 30.3.2020
Julkaisuvapaa

Leena Meri: Ruokakaupat velvoitettava jakamaan suojahanskoja ja käsidesiä asiakkaille

Kansanedustaja Leena Meri vaatii, että hallitus velvoittaa ruokakaupat jakamaan asiakkaille suojahanskoja ja käsidesiä myymälöiden sisääntulojen yhteydessä. Vaatimustaan hän perustelee koronaviruksen leviämisen ehkäisemisellä.

- Koronavirus tarttuu lähikontakteissa ja pinnoilta. Ihmiset ovat voineet altistua koronavirukselle jo ennen kauppaan saapumista ja ilman suojavälineitä virus päätyy ostoskorien ja tuotteiden koskettelun kautta altistamaan sille kaupan henkilökuntaa ja muita asiakkaita.

Meri kuitenkin huomauttaa, että monet kaupat ovat ryhtyneet vapaaehtoisiin toimenpiteisiin ja pitää näitä toimia hyvinä. Kaikki eivät siihen kuitenkaan vapaaehtoisesti ole ryhtyneet.

- Monet ruokakaupat ovat vapaaehtoisesti lisänneet sisääntulojen yhteyteen käsidesiä, kertakäyttöisiä kumihanskoja ja kassojen lattioille turvavälitarroja jonottamiseen. Tällainen toiminta on esimerkillistä ja toimet ovat hyviä, Meri kiittelee.

- Olen viikonlopun aikana käynyt muutamissa kaupoissa Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Osassa kaupoista ei ole kauppaan tullessa edes käsidesiä, osalla sitä löytyy vasta kassalta ulos lähtiessä ja osassa sitä ei ole lainkaan tarjolla, Meri huomauttaa.

Meri muistuttaa myös, että ihmisten on pakko käydä ruokakaupassa ja että tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi olisi välttämätöntä, että jo kauppaan saapuessa asiakkaiden käytettävissä olisi käsidesiä ja suojahanskoja.

Meri jätti toimenpidealoitteen maanantaina 30.3. eduskunnalle.

Kommentoi kirjoitusta.

Leena Meri kysyy ministereiltä konkretiaa kuntatalouteen ja oikeudenkäyntien turvaamiseen

Keskiviikko 25.3.2020 klo 18:10 - Leena Meri

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on jättänyt kaksi kirjallista kysymystä ministerien vastattavaksi. Molemmat kysymykset liittyvät koronaviruksesta johtuvan poikkeusolosuhteiden aiheuttamiin ongelmiin.

Ensimmäinen kysymys koski kuntatalouden turvaamista ja useassa kunnassa edessä häämöttäviä yt-neuvotteluja.

- Kuntatalous oli kriisissä jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa epidemiaa, ja nyt koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ja epävarmuus hankaloittavat sitä entisestään, kun kuntien menot kasvavat ja tulot vähenevät. Tilannetta ei ole realistista paikata kunnallisverokorotuksella, sillä myös verotuottojen odotetaan notkahtavan, Meri kirjoittaa kysymyksessään.

- Hallitus piti maanantaina 23.3 kunnille tiedotustilaisuuden, jolta odotettiin paljon, mutta mitään konkreettista taloudellista tukea kunnille ei luvattu. Hallituksen ministerit myös toivoivat, että kunnat eivät aloittaisi yt-neuvotteluja ja lomautuksia tai irtisanomisia. Kunnat voivat siirtää työntekijöitä väliaikaisesti muihin tehtäviin, jos sopivaa tehtävää löytyy, mutta kaikille ei sellaista välttämättä löydy tai rahaa ei ole.

- Jotta kunnat pystyisivät toteuttamaan ministerien toiveen, ne tarvitsisivat työkaluja ja apua sekä konkreettisia ratkaisuja ja ennen kaikkea rahaa, Meri jatkaa.

KT Kuntatyönantajien tekemän tuoreen selvityksen mukaan pelkästään heikon taloudellisen tilanteen vuoksi vajaat 8 % vastanneista kuntatyönantajista (224 kuntaa ja kuntayhtymää) on päätymässä lomautuksiin. Koronaviruksen aiheuttamien olosuhteiden takia monien kuntien ja kuntayhtymien talous huononee entisestään, ja siksi yli 12 % kertoi lomautustarpeen syntyvän kummastakin syystä.

- Mitä konkreettista taloudellista tukea hallitus on antamassa kunnille ja milloin? Ymmärtääkö hallitus, että kunnat eivät voi tasapainottaa talouttaan, kuten normaalioloissa? Entä onko tähän tulossa mitään helpotusta, Meri kysyy.

Toinen kysymys koskee tuomioistuimissa olevaa ongelmaa järjestää etäyhteyden avulla oikeudenkäyntejä. Tällä hetkellä fyysistä läsnäoloa vaativat yli 10 hengen oikeudenkäynnit järjestetään useammassa salissa etäyhteyden avulla ja muut istunnot pyritään järjestämään täysin etäyhteyden avulla.

- Tuomioistuinvirasto on antanut suosituksen, jonka mukaan fyysisten oikeudenkäyntien sijaan istunnot järjestettäisiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyden avulla. Olen kuitenkin saanut palautetta tuomioistuimissa työskentelevältä henkilökunnalta, että etäyhteyksissä on huomattavia ongelmia.

- Julkisuudessa myös Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Tuija Turpeinen on kertonut, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on perunut kaikki istuntonsa pääsiäiseen asti ja syynä on nimenomaan merkittävät ongelmat etäyhteyksissä, Meri perustelee.

- Vaikka suositukset itsessään ovat hyviä, olen huolissani siitä, että annetaan tällaisia suosituksia ja määräyksiä, mutta toisaalta ei työvälineitä, joilla niitä voisi noudattaa. Oikeudenkäyntien turvaaminen on tärkeä asia ihmisten oikeusturvan suojelemiseksi, sillä on asioita, joita on pakko ratkaista tuomioistuimissa. Siksi kysyn ministeriltä, onko ministeri tietoinen tuomioistuimien etäyhteysongelmista ja aiotaanko niille tehdä jotain ja jos, niin mitä ja millä aikataululla?

VASTAUS kysymykseen tuomioistuimista

VASTAUS kysymykseen kuntataloudesta

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitukselle on poikkeustilassa annettu valtaa, jota tulee käyttää viisaasti ja harkiten

Keskiviikko 18.3.2020 klo 19:39 - Leena Meri

Suomessa tällä hetkellä vallitsevat poikkeusolosuhteet ovat puhututtaneet niin kansalaisia kuin kansanedustajiakin.

Monia meistä on mietityttänyt mitä poikkeustilaan siirtyminen tarkoittaa.

Erilaisista poliittisista mielipiteistä huolimatta, me opposition kansanedustajat ja myös kansalaiset ovat osoittaneet hallitukselle poikkeuksellista luottamusta hyväksymällä rajoitukset ja hallituksen vallan. Se tuo hallitukselle vastuuta.

Olen huolissani, kun tutustuin perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja meille toimitettuihin materiaaleihin - erityisesti valtioneuvoston käyttöönottoasetuksen osalta - joka koskee lääkkeiden, tavaroiden ja palveluiden myyntiä ja niiden rajoittamista, ovat eduskunnalle annetut perustelut poikkeustilan käyttöönotolle olleet puutteelliset.

Kaikki esitykset on normaalistikin perusteltava ja kiireelliset esitykset on perusteltava erittäin hyvin. Tämän lisäksi valmiuslaki edellyttää, että poikkeusolojen vallitessa toimivaltuuksien välttämättömyys ja oikeasuhteisuus on arvioitava. Siksi ihmettelen, miksi hallituksen toimittamissa asetuksissa ollut perusteltu poikkeustilaa.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota samaan asiaan: missä ovat hallituksen perustelut? Valiokunta ei niinkään pitänyt toimivaltuuksia sinänsä oikeasuhtaisuuden vastaisena, mutta kritiikki kohdistui perusteluihin. Perustuslakivaliokuntakin katsoi, että poikkeusolot olisi asiallista määritellä esimerkiksi asetuksen johtolauseessa. Nyt asetuksessa ei ole minkäänlaista johtolausetta eikä itse asetusta katsomalla selviä miksi toimia ollaan tekemässä. Vain pykälät.

Yleisesti ottaen pykälät ja perustelut tulisivat olla samassa asiakirjassa. Nyt niitä on saanut hakea eri materiaaleista ja perustuslakivaliokunta on saanut osan selvityksistä vasta valiokunnassa. Menettely ei palvele avoimutta ja ihmisten tiedonsaantioikeutta.

Valmiuslaissa on kaksi eri menettelyä saada asetus voimaan. Ensimmäinen on ns. normaali tilanne, jossa eduskunta hyväksyy asetuksen ja se tulee sen jälkeen voimaan ja toinen eli tai kiireellisyysmenettely, jossa asetus astuu välittömästi voimaan, mutta voimme myöhemmin eduskunnassa todeta, onko se voimassa ta se ei tule voimaan. Jos valmiuslain kiireellisyyspykälää käytetään, perusteluvelvollisuus on entistäkin tärkeämpi.

Haluan muistuttaa hallitusta siitä, että kuten perussuomalaisten riveistä on tuotu esille, me luotamme ja annamme hallitukselle valtaa, mutta hallituksen tulee käyttää sitä viisaasti ja harkiten. Ja jotta voimme tehdä niin jatkossakin, on kohtuullista kertoa koko eduskunnalle mitä tehdään ja miksi tehdään!

Kun asiat perustellaan hyvin, myös kansalaiset tietävät, mitä toimenpiteitä tehdään ja miksi.

Hallituksen tulisi ottaa opposition kansanedustajat vahvemmin mukaan jo asian valmisteluvaiheisiin. Kyseessä on meidän yhteinen, koko Suomea ja kaikkia suomalaisia koskettava asia, jossa kaikilla puolueilla on sama päämäärä.

Kuuntele eduskunnassa pitämäni puheet:

17.3.2020 Puheenvuoroni 1. Keskustelussa 

18.3.2020  Puheenvuoroni 2. Keskustelussa perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen 

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeus elämään superperusoikeus

Tiistai 17.3.2020 klo 20:52

Tiedote 17.3.2020
Julkaisuvapaa


Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sanoi eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheessaan, että perussuomalaiset tukevat hallitusta poikkeusoloissa.

- Perussuomalaiset tukevat valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia poikkeusoloissa. Perussuomalaiset haluavat suojella riskiryhmiä ja varmistaa suomalaisen talouden, turvallisuuden ja terveyden suojelemisen, aivan kuten me normaalistikin teemme, Meri aloittaa.

Vaikka Meri pitää tarpeellisena valmiuslain mukaiseen poikkeustilaan siirtymistä, hän huomauttaa, että erilaiset toimenpiteet poikkeusoloissa puuttuvat ihmisen keskeisiin perusoikeuksiin. Esimerkkinä hän mainitsee liikkumis- ja kokoontumisvapauden.

- Perustuslaissa ei ole määritelty näille oikeuksille mitään etusijaa, ne punnitaan aina tapauskohtaisesti. Mutta perusoikeutena oikeus elämään on varmasti kaikkien mielestä täällä superperusoikeus, joka menee kaiken edelle. Ja näin tulee ollakin.

- Minusta hallituksen erilaiset toimenpiteet, osin näillä asetuksilla, osin muilla toimenpiteillä, ovat oikeasuuntaisia ja oikein kohdistettuja. Meillä ei esimerkiksi ole tarvinnut mennä sellaisiin ratkaisuihin, kuten Ranskassa, jossa kaikkien liikkumisvapautta rajoitetaan ulkonaliikkumiskielloin. Toki tähänkin voidaan joutua menemään, emme me vielä tiedä sitä. Nyt meillä on kohdennettu nämä toimet riskiryhmien suojelemiseksi, kuten pitääkin, Meri sanoo.

Lopuksi Meri vielä toivoo, että hallitus käyttää saamaansa valtaa ja luottamusta viisaasti ja harkiten.

- Me kansanedustajat oppositiosta ja kansalaiset eduskunnan ulkopuolella, annamme teille tukea ja luottamusta ja saatte niin sanotusti paljon valtaa valmistella ja tuoda tänne asioita ja myös poikkeusoloissa tehdä omia päätöksiä. Käyttäkää tätä valtaa ja teille osoitettua luottamusta viisaasti ja harkiten, Meri kehottaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalaiset peruuttavat yleisötilaisuutensa maaliskuussa

Torstai 12.3.2020 klo 12:34 - Leena Meri

Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti eilen, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi. On mahdollista, että tartuntojen määrä kasvaa lähiaikoina voimakkaasti myös Suomessa.

Yhteiskunta ei voi pysähtyä epidemian vuoksi. Ihmisten on käytävä kaupassa, samoin töissä ja koulussa, kunnes viranomaiset toisin ohjeistavat. On kuitenkin tärkeää, että viruksen leviämistä rajoitetaan tai ainakin hidastetaan. Jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään myös läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Tästä johtuen Perussuomalainen puolue ja Perussuomalainen eduskuntaryhmä peruuttavat kaikki yleisötapahtumansa tästä päivästä alkaen maaliskuun loppuun asti. Sen jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.


Jussi Halla-aho, puolueen puheenjohtaja
Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Simo Grönroos, puoluesihteeri

Kommentoi kirjoitusta.

Naistenpäivänä 8.3. Järvenpäässä

Perjantai 6.3.2020 klo 12:39 - Leena Meri

2020_03_Naistenpaiva_FB.png

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen estettävä pakolaisaalto

Keskiviikko 4.3.2020 klo 15:36 - Leena Meri

Olin MTV:n aamuohjelmassa (3.3.) keskustelemassa Eurooppaa kohtaavasta pakolaiskriisistä. Toistaiseksi Kreikka on pystynyt pitämään pakolaiset Turkin puolella, mutta tilanne on herkkä ja voi muuttua nopeastikin.

Suomen on valmistauduttava kriisin leviämiseen ja olen huolissani siitä, ettei hallituksella ole konkreettisia keinoja estää pakolaisaallon saapumista Suomeen. Sisäministeri Ohisalo on julkisuudessa esittänyt, että Suomi panostaa mahdollisten turvapaikanhakijoiden laadukkaaseen vastaanottoon. Mielestäni Suomen pitäisi keskittyä ennemmin siihen, ettei ihmisiä ylipäätään oteta vastaan.

Keskustelussa vihreiden Saara Hyrköltä kysyttiin, miten hallitus on varautunut mahdolliseen vuoden 2015 turvapaikka-aallon kaltaisen tilanteen toistumiseen. Hyrkön mielestä Suomi oli jo silloin hyvin varautunut ja on sitä edelleen. En voi olla ihmettelemättä, miten vihreät voivat sanoa toimenpiteiden onnistuneen, kun meillä on edelleen hallinto-oikeudet ruuhkautuneita turvapaikanhakijoiden valitusten vuoksi ja maassa oleskelee laittomasti tuhansia ihmisiä.

Meidän pitää toimia heti. Suomen ja muiden EU-maiden tulee antaa Turkille apua rajavalvontaan. EU-maissa tulee ottaa sisärajatarkastukset käyttöön siltä varalta, että ihmisiä saapuu rajavalvonnasta huolimatta Eurooppaan. Näin varmistetaan, ettei muuttovirta pääse valumaan pikkuhiljaa Euroopan läpi aina Suomeen asti.

Suomen tulee myös valmistautua pikakäännytyksiin turvallisista maista mahdollisesti saapuvien ihmisten varalta. Esimerkiksi Ruotsista ei tule ottaa ketään vastaan. Mikäli henkilöä ei ole mahdollista palauttaa heti rajanylitysmaahan, pitää henkilö ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaahansa. On hyvä muistaa, että suuri osa liikkeellä olevista ihmisistä on oleskellut pitkään Turkissa eikä heillä pitäisi olla mitään tarvetta yhtäkkiä pyrkiä Eurooppaan. Taustalla onkin Turkin halu aiheuttaa sekasortoa ja rahastaa aina vain enemmän.

Olen samaa mieltä Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan, evp. prikaatikenraali Koskelan kanssa, että suomalaiset ovat liian sinisilmäisiä. Hänen mukaansa Kreikkaan pyrkivät pakolaiset ovat paljolti nuoria miehiä ja heistä monet ovat radikalisoituneita. Hän tuo lisäksi esille, että jopa lapsia on koulutettu sotimaan ja uskomaan Isis-propagandaan.

Punavihreä hallitus puhuu perus- ja ihmisoikeuksista, vapaasta liikkuvuudesta ja eurooppalaisista arvoista, joita meidän tulisi hallituksen mielestä ennen kaikkea suojella. Hallituspuolueiden edustajat ovat unohtaneet oman kansan, jonka taloudellisen ja fyysisen turvallisuuden takaamiseksi heidät on kuitenkin valittu.

Ohjelma on katsottavissa: https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/miten-pakolaistilanteen-pahenemiseen-pitaisi-varautua-1224005

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi ministeri ei tiedota koronaviruksesta enemmän?

Tiistai 25.2.2020 - Leena Meri

Kansanedustaja Leena Meri (PS) jätti ministerille kirjallisen kysymyksen vastattavaksi koskien koronavirukselle altistuneita suomalaisia ja virukseen liittyvää tiedottamisesta. Meri myös vertasi kysymyksessään Suomea muihin maihin, jotka ovat kotiuttaneet kansalaisiaan epidemia-alueilta.

- Julkisuudessa on uutisoitu, että Kiinan Wuhanista on evakuoitu koronavirustilanteen takia eri maiden kansalaisia. Suomalaisia on evakuoitu ainakin kahdesti. Lehtitietojen mukaan suomalaisia olisi ollut ensimmäisellä evakuointilennolla kolme, mutta etenkään jälkimmäisten evakuoitujen määrää tai sitä, ovatko ihmiset karanteenissa, ulkoministeriö ei ole suostunut kommentoimaan.

Meri myös vertasi kysymyksessään Suomea muihin maihin, jotka ovat kotiuttaneet kansalaisiaan epidemia-alueilta.

- Useat muut maat ovat tuoneet julkisuuteen avoimesti kansalaistensa sairastuneiden ja menehtyneiden määrän sekä toimenpiteet leviämisen ehkäisemiseksi ja karanteenien järjestämiseksi. Esimerkiksi Ranskassa julkisuudessa on avoimesti kerrottu, että evakuoidut ovat asetettu Ranskassa välittömästi saapumisen jälkeen kahdeksi viikoksi karanteeniin. Vastaavasti Suomessa ei ole tiedossa, mihin päin Suomeen evakuoidut ovat Ranskan jälkeen saapuneet ja jatkuuko karanteeni Suomessa, Meri kirjoittaa kysymyksessään.

Meri korosti kysymyksessään, että pitää tiedonsaantia tällaisissa epidemioissa kansalaisten oikeutena, koska osa kansalaisista saattaa sairastua vakavastikin, mikäli epidemia leviää Suomeen.

- On kansalaisten oikeus saada mahdollisimman paljon tietoa tartuntojen määrästä sekä taudin leviämisestä ja riskeistä. Yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan ja erityisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vanhuksia ja pitkäaikaissairaita, Meri muistuttaa.

- Miksi kukaan ministereistä ei tiedota ihmisille epidemia-alueilta kotiutettujen suomalaisten määrästä ja siitä, ovatko he karanteenissa sekä yleisesti koronaviruksen tilanteesta Suomessa? Entä onko ministeriöllä tietoa siitä, voiko tauti aiheuttaa parantumattomia sairauksia? Ainakin minua kiinnostaa, millaisessa vaarassa suomalaiset ovat ja kuinka iso riski ihmisillä on saada virus. Tätähän ei voi tietää, kun tietoa ei jaeta ihmisille, Meri ihmettelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Toteutuuko lapsen oikeus kartoitettaessa sijaisperhettä?

Lauantai 15.2.2020 klo 13:00 - Leena Meri

2020_02_15_lastensuojelu.png

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri jätti kirjallisen kysymyksen ministerille lastensuojelun läheisverkoston kartoituksesta.- Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden Kuntien lastensuojeluviranomaiset vastaavat läheisverkostokartoitusten tekemisestä ja lapsen sijaishuoltopaikan valinnasta. He arvioivat myös sijaisperheenä toimimisen edellytykset ja hyväksyvät käyttämänsä sijaishuoltopaikat, joiden valinnan tulee aina perustua lapsen edun huolelliseen arviointiin. Valintaa tehtäessä on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Tässä yhteydessä on selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua hänen tukemiseensa sijoituksen aikana siten kuin lastensuojelulaissa säädetään. Läheisverkoston selvittäminen voidaan jättää tekemättä vain asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn takia. Sijoitettavien lasten tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Joillakin tuen tarve voi olla niin vahva, ettei läheisverkostolla välttämättä ole valmiuksia vastata siihen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei myöskään ole läheisverkostossaan riittävän turvallisia aikuisia. Marraskuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen, jossa ohjeistetaan läheisverkostokartoituksen tekemiseen. Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja. Hallitusohjelman mukaan lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset myös lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukiverkostojen kartoittamiseen ja vahvistamiseen. Lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta pyritään kehittämään myös Lapsi- ja perhepalvelu- Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 50/2020 vp jen muutosohjelmalla, jonka rahoituksesta osa varataan lastensuojelun monialaiselle kehittämistyölle tulevissa maakunnissa. Tavoitteena on parantaa lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Helsingissä 28.2.2020 perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru2020 alusta. Laki sisältää erityisesti lapsen itsemääräämisoikeutta korostavia asioita, ja trendi onkin kääntynyt siihen suuntaan, että lastensuojelussa lähestytään asioita ensisijaisesti lapsen oikeuksien kautta.


- Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut ratkaisukäytännöissään huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä ja että se on lopetettava niin pian kuin mahdollista, ja että tavoite on perheen jälleenyhdistämisessä, Meri taustoittaa.

Kysymyksessä Meri ilmaisee huolensa siitä, että vastaako käytännöt lakia ja ohjeistuksia, kun lapselle etsitään sijoituspaikkaa.

- Lastensuojelulaki lähtee siitä, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisen ihmisen mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ovat varsin selkeät; niissä kerrotaan, että ensisijaisesti on kartoitettava lapsen sijoittamista lapselle läheisen henkilön luokse.

- Olen kuitenkin kuullut useilta tahoilta, ettei tämä käytännössä toteudu. Myös tilastot puhuvat sen puolesta, ettei lain tarkoittamaa läheiskartoitusta joko tehdä tai sitten sitä ei hyödynnetä tarpeeksi, Meri kommentoi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 18 544, joka tarkoittaa, että kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. 31.12.2018 huostassa oli 9 533 lasta, joista noin puolet oli perhehoidossa. Tutkimuksen mukaan perhehoitoon sijoitetuista lapsista vain 13,1 prosenttia (689) oli sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin.

- Lapsen läheisille sijoitettujen määrä on todella alhainen. Onko todella niin, ettei sopivia läheisiä enempää löydy, vai sijoitetaanko lapset liian helposti lähipiirin ulkopuolelle, Meri ihmettelee.

- Kyseessä on tilanne, jossa laki näyttää olevan kunnossa, mutta käytännöt eivät. Siksi kysyin ministeriltä, onko läheisverkostokartoituksen käytännön toteutumisesta tekeillä selvitys. Selvityksessä pitäisi erityisesti tutkia onko esimerkiksi isovanhemmilla tosiasiallinen mahdollisuus päästä sijaisperheeksi, Meri perustelee.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_50+2020.aspx

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Meri ja Rantanen: Vaaralliset vangit pidettävä lukkojen takana

Perjantai 31.1.2020 klo 14:48 - Leena Meri


Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsen Mari Rantanen vaativat kiristyksiä vaarallisia vankeja koskevaan lainsäädäntöön ja vapauttamismenettelyyn.

Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämiseksi.

Meri ja Rantanen ovat tyytymättömiä siihen, että muistiossa ei esitetä väkivaltariskiarvion lisäämistä rikoslakiin. Lisäksi he vaativat, että riskiarvio tehdään elinkautisvankien lisäksi kaikille vaarallisille väkivaltarikollisille ja että riskiarvion painoarvoa lisätään hovioikeuden päätöksenteossa.

- Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että rikoksen tehnyt henkilö ei ole vapautuessaan vaaraksi kenenkään hengelle tai terveydelle. Tällä hetkellä väkivaltariskiarvio on ainoastaan eräänlaista vapauttamisharkinnan tausta-aineistoa. Riskiarvion pitäisi kuitenkin olla aivan keskeisessä asemassa vapauttamista harkittaessa, jotta muiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu, Rantanen toteaa.

- Riskiarvio tehdään vain elinkautisvangeille, vaikka heidän rikoksen uusimisriskinsä on muihin väkivaltarikollisiin verrattuna matala. Siksi arvio tulisi laajentaa myös määräaikaisen tuomion saaneille vangeille, Rantanen jatkaa.

Erityisen huolissaan kansanedustajat ovat sellaisten henkilöiden vapauttamisesta, joiden osalta väkivaltariski on arvioitu korkeaksi. Useissa tällaisissa tapauksissa Rikosseuraamuslaitos ei ole puoltanut vangin vapauttamista, mutta hovioikeus on siitä huolimatta päätynyt vapauttavaan ratkaisuun.

Vaarallisiksi arvioitujen vankien vapauttaminen vastoin Rikosseuraamuslaitoksen kantaa ihmetyttää edustajia.

- Hovioikeudella ei voi olla yhtä hyvää käsitystä näiden henkilöiden vaarallisuudesta kuin niillä ihmisillä, jotka ovat heidän kanssaan päivittäin tekemisissä. Hovioikeuden tulisi antaa vankilan ja RISE:n lausunnoille selvästi enemmän painoarvoa. Esimerkiksi julkisuudessa esillä ollut sarjakuristaja, joka ei ole saanut elinkautista, on jatkuvasti uusinut rikoksensa. Voisiko riskiarvion tekeminen myös muista kuin elinkautisvangeista ennaltaehkäistä näitä rikoksia, kysyy Meri.

Myös hovioikeuden perustelut vapauttamispäätöksissä aiheuttavat usein kummastusta.

- Rikosoikeuden emerita professori Terttu Utriainen on ottanut useasti kantaa näihin asioihin. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla siinä, että vapauttamispäätökset perustuvat usein vääriin seikkoihin, kuten parisuhteeseen, päihteettömyyteen tai opiskeluun ja työntekoon. Ei näillä asioilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka vaarallinen henkilö on! Siksi painopistettä on siirrettävä väkivaltariskiarvioon, Meri perustelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »