Hyvinkään suurmarkkinat 6.4.2024Keskiviikko 3.4.2024 klo 12.38 Olen tavattavissa tämän viikon lauantaina Hyvinkään suurmarkkinoilla. Tervetuloa tapaamaan! |
Ministeri Juuso ja ministeri Meri: Varhainen puuttuminen tärkeää nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyssäKeskiviikko 20.3.2024 klo 16.11 Oikeusministeri Leena Meri ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso osallistuvat tänään Tukholmassa lapsia ja nuoria koskevaan kriminaalipoliittiseen pyöreän pöydän keskusteluun. Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer ja sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall ovat kutsuneet Pohjoismaiden oikeusministerit ja sosiaaliministerit keskustelemaan rikolliseen toimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista ja etenkin nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisystä. Julkaistu alunperin oikeusministeriön sivuilla 20.3.2024. Linkki: https://oikeusministerio.fi/-/ministerit-juuso-ja-meri-varhainen-puuttuminen-tarkeaa-nuorisorikollisuuden-ennaltaehkaisyssa |
Ministeri Leena Meri EU:n oikeusministerikokoukseen BrysseliinKeskiviikko 6.3.2024 klo 10.19 Oikeusministeri Meri osallistuu 5. maaliskuuta EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen. Brysselissä kokoontuvat oikeusministerit keskustelevat muun muassa komission viime marraskuussa antamasta ihmissalakuljetusdirektiivistä sekä keinoista vahvistaa oikeusjärjestelmän häiriönsietokykyä. Kokouksessa EU-maiden oikeusministerit käyvät periaatekeskustelun ihmissalakuljetusdirektiivistä ja sen mukaisesta ihmissalakuljetuksen kriminalisoinnista. Suomi kannattaa lähtökohtaisesti komission direktiiviehdotusta. Tehokas maahanmuuttajien salakuljetukseen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy ovat yhteinen haaste, joka vaatii tehokasta torjuntaa ja kaikkien EU-jäsenvaltioiden yhteistyötä. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että seuraamusten sekä resurssien kohdentamisen osalta säilytetään riittävä kansallinen liikkumavara. Keinoja oikeusjärjestelmän kriisinkestävyyden vahvistamiseksiMinisterit keskustelevat oikeusjärjestelmien häiriönsietokyvystä ja riskeistä, joita rikollisjärjestöjen puuttuminen oikeuslaitokseen aiheuttaa oikeusvaltiolle. Viime vuosina järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä pelottelu ja väkivalta ovat lisääntyneet joissakin jäsenvaltioissa ja uhkaavat suoraan tuomareiden ja syyttäjien henkeä. Ministerit tulevat vaihtamaan näkemyksiä siitä, miten oikeusvaltiota suojataan järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Tuomareiden ja syyttäjien kohtaaman uhkailun ja häirinnän lisäksi esillä on korruption ja rikollisjärjestöjen soluttautumisen riskit. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja pitää myös EU:n rikosoikeudellisten toimenpiteiden ja ajantasaisten instrumenttien roolia tärkeänä vakavan rikollisuuden torjumisessa. Kokouksen muita aiheitaKokouksessa saadaan tilannekatsaus rankaisemattomuuden vastaisesta taistelusta liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa paitsi tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän hyökkäykseen myös työtä sen edistämiseksi, että hyökkäyssodan yhteydessä tehdyt vakavat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta. Ministerien on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta komission vuosikertomuksesta, jonka teemana on luottamuksen edistäminen oikeussuojan tehokkuuden ja saatavuuden kautta. Suomi kannattaa neuvoston päätelmien hyväksymistä. Ministeri Leena Meri tapaa kokouksen yhteydessä EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Unkarin oikeusministeri Bence Tuzsonin. Kirjoitus julkaistu alunperin oikeusministeriön sivuilla 5.3.2024. Linkki: Ministeri Leena Meri EU:n oikeusministerikokoukseen Brysseliin - Oikeusministeriö (oikeusministerio.fi) |
Oikeusministeri Leena Meri: Nuorisorangaistus täyteen käyttöönLauantai 24.2.2024 klo 12.46 Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää. Hallitusohjelmassa on useita toimenpiteitä, joilla nuoriso- ja jengirikollisuuteen voidaan puuttua. Hallitus on erittäin sitoutunut näihin toimenpiteisiin. On tärkeää päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö. Hallitus haluaakin lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu tavallisesti vain alle kymmenen alaikäistä rikoksentekijää vuodessa, vaikka sen toimivuudesta on hyviä kokemuksia. Rikoslain mukaan alaikäisenä tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistus, jos sakko on riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää lisäksi, että ehdollista vankeutta ja siihen liitettyä valvontaa ei pidetä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Seuraamuslajia harkittaessa yhdistyvät siten erilaiset tekijät, kuten teon vakavuus, nuoren aiempi rikollisuus ja nuoren sosiaalinen tilanne. Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta. Syyttäjät pyytävät kuitenkin vain harvoin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Eli rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua. Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu. Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä. Hallitusohjelman mukaisesti nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voidaan esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Nuoren pitää oppia, että teoistaan on kannettava vastuu. Oikeusministeriö on tilannut emeritusprofessori Tapio Lappi-Seppälältä laajan selvityksen 15–17-vuotiaille rikoksentekijöille tuomituista rangaistuksista ja nuorisorangaistuksen vähäisen käytön syistä. Selvitys julkaistaan alkuvuoden aikana. Se täydentää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tammikuussa valmistunutta tutkimusta. Molemmat julkaisut huomioidaan nuorisorangaistuksen käyttöä koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Tarvittava lainvalmistelutyö käynnistetään oikeusministeriössä tämän vuoden aikana. On tärkeää päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen. Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisikin vielä nykyisestä tehostaa. Rikosprosessin toimijoiden riittävä resursointi on tärkeää, jotta nuorten rikosasiat saadaan joutuisasti käsiteltyä. Lisäksi yhdyskuntaseuraamustoimistoilla on oltava riittävät valmiudet ja resurssit nuorisorangaistuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse. Leena Meri Kirjoitus alunperin julkaistu oikeusministeriön sivuilla. Linkki: https://oikeusministerio.fi/-/nuorisorangaistus-tayteen-kayttoon
|
Leena tavattavissa lauantaina 27.1. Järvenpäässä ja KeravallaTorstai 25.1.2024 klo 17.59 Perussuomalaiset kiertävät lauantaina presidentinvaalitunnelmissa. Olen itsekin paikalla Järvenpäässä ja Keravalla. Tule moikkaamaan! |
Yhteistyötä oikeusministerien kesken rikollisuuden torjunnassaPerjantai 19.1.2024 klo 13.12 Oikeusministeri Leena Meri vieraili tällä viikolla Ruotsissa ja Norjassa. Matkan aikana Meri tapasi maiden oikeusministerit ja tutustui muun muassa paikallisiin rikosseuraamuslaitoksiin. Mukana tapaamisissa oli myös valtiosihteeri Teija Makkonen. - Seuraamme tiiviisti kriminaalipoliittista kehitystä ja toimia Pohjoismaissa ja oli hyvin mielenkiintoista kuulla sekä Ruotsin että Norjan kokemuksista muun muassa nuoriso- ja jengirikollisuutta koskien ja etenkin suunnitelmista niiden torjumiseksi, sanoo oikeusministeri Leena Meri. Lähde: Oikeusministeriön tiedote Ministeri Meri tapasi pohjoismaiset kollegansa Tukholmassa ja Oslossa - Oikeusministeriö (oikeusministerio.fi) |
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2024!Perjantai 22.12.2023 klo 11.24 |
Oikeusministeri Leena Meri: Meiltä on tulossa toimia nuorten turvallisuudeksiKeskiviikko 22.11.2023 klo 10.46 Täysistunnossa 21.11.2023 oikeusministeri Leena Meri piti puheenvuoron välikysymyskeskustelussa nuorten tulevaisuudesta. Hän ihmettelee, miksi oppositiopuolueet eivät anna yhtään kiitosta hallituksen toimista nuorten turvallisuuden parantamiseksi. Nuoria pelottaa, että koulu- tai harrastuspoluilla pahoinpidellään ja nöyryytetään, ja siitä kuvattu videomateriaali lähetetään sosiaaliseen mediaan. |
Terveiset Euroopan Neuvoston oikeusministerikokouksesta RiiastaKeskiviikko 13.9.2023 klo 13.17 Kävin Latviassa, Riiassa Euroopan Neuvoston oikeusministerikokouksessa. Kokouksen aiheena oli Venäjän saattaminen rikosvastuuseen sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin kaikkien vahinkojen korvaamista Ukrainalle sekä Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten tilannetta ja heidän palauttamista takaisin Ukrainaan. Vein sydämelliset terveiset Suomesta Ukrianan oikeusministeri Denis Malyuskalle sekä johtavalle pääsyyttäjälle Andri Kostinille (kuvassa kanssani). Slava Ukraini! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan Neuvosto, oikeusministeri, kokous, Riika, Ukraina |
Oikeusministeri Leena Meri: Iloitsen oikeudenhoidon lisärahoituksestaTorstai 22.6.2023 klo 18.46 Julkaistu suomen uutisissa 22.6.2023
Uusi oikeusministeri Leena Meri on erittäin tyytyväinen hallitusohjelman sitoumuksiin oikeudenhoidon kehittämisestä ja 25 miljoonan euron lisärahoituksesta. Rahoitusta on saatu myös rangaistusten kiristämiseen sekä rikosten ennaltaehkäisyyn. Uusi hallitus on puuttumassa Suomea piinaavaan jengirikollisuuteen ja katuväkivaltaan. Tuore oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen asioiden etenemiseen. – Hallitus laatii laajan toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden katkaisemiseksi. Myös rangaistuksia kovennetaan. Esimerkiksi ampuma-aserikosten rangaistuksia kiristetään ja nöyryytys tekomuotona koventaa rangaistusta, kertoo Meri. Vankiloiden rikostorjuntaa tehostetaan Hallitus puuttuu siihen, etteivät yhteiskunnan ja muiden turvallisuuden kannalta vaarallisimmat vangit vapaudu ja että rikostorjuntaa vankiloissa tehostetaan. – Suomessa otetaan käyttöön varmuusvankeus, mikä mahdollistaa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöiden pitämisen vankilassa, mikäli he ovat edelleen vaaraksi muiden hengelle ja terveydelle. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Norjassa. – Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä henkilöistä, parannetaan. Tämä edistää vankilaturvallisuutta. Lisäksi kiinnitetään huomiota vankipaikkojen, henkilöstön ja varmuusosastojen määrään sekä valvontaan. Näiden tulee vastata tarpeita, Meri toteaa. Ylivelkaantumista pyritään torjumaan Hallituksen tavoitteena on myös nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeusprosesseja, jotta asiat tulisivat nykyistä nopeammin käsitellyiksi ja ihmiset saisivat oikeutta. Myös ylivelkaantumiseen ollaan puuttumassa. Hallitus pyrkii torjumaan ihmisten ylivelkaantumista jo varhaisessa vaiheessa ja kehittämään velallisten neuvontaa. – Hallitus tekee kattavan tarkastelun velkaantumisilmiöstä ja eri maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuudesta. Ulosoton suojaosa säilytetään nykyisellä tasolla. Hallitus parantaa edellytyksiä järjestää laadukkaita ja yhdenmukaisempia oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja perustamalla valtakunnallisen oikeuspalveluviraston, oikeusministeri Meri kertoo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitusohjelma, oikeudenhoito, vankilaturvallisuus, ylivelkaantuminen, |
On aika kiittää vuosista kaupunginhallituksen jäsenenäTorstai 4.5.2023 Olen saanut kunnian toimia Hyvinkään kaupunginhallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan. Kuten viestijuoksussa, on osaltani tullut aika luovuttaa viestikapula ja tehtäväni mahtaville perussuomalaisille osaajille Henri Perälahdelle ja Tiina Karhuselle, kun uusi kaupunginhallitus aloittaa 1.6. alkaen. Haluan kiittää kaikista näistä vuosista, joina olen saanut tehdä työtä kaupunginhallituksessa hyvinkääläisten eteen. Työ on vastuullista, tärkeää ja merkityksellistä. Tehtävä on vaatinut ahkeruutta, rohkeutta sekä intohimoa johtaa kaupunkia yhteistyössä valtuuston ja virkamiesten kanssa. Kuten viestijuoksussa, kapulan vauhti ei silti hidastu osaltani hetkeksikään. Työt jatkuvat. Näyn ja kuulun hyvinkääläisessä päätöksenteossa edelleen kaupunginvaltuutettuna sekä myös kansanedustajana ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana. Haluan onnitella teitä kaikkia kaupunginhallitukseen valittuja sekä toivottaa rohkeutta ja periksiantamattomuutta työhönne. Muistakaa ajaa Hyvinkään ja hyvinkääläisten etua. Suuri kiitos kuluneista vuosista ja luottamuksestanne. Hyvää kesää toivottaen, |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinkää, kaupunginhallitus |
Turvallinen SuomiMaanantai 20.3.2023 klo 17.43 Me perussuomalaiset haluamme, että Suomi on turvallinen maa, jossa voi tehdä työtä, yrittää ja elää muutenkin hyvää elämää. Meidän pitää huolehtia siitä, että suomalainen tulee omassa maassaan ensin. Valtio velkaantuu, eikä rahan viskomiseen pitkin maailmaa ole enää varaa. Perussuomalaiset haluaa laittaa Suomen talouden vihdoinkin kuntoon. Me leikkaisimme toissijaisista menoista ja laittaisimme asiat tärkeysjärjestykseen. Leikkauskohteita ovat ne menot, joista tutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita laajasti leikkaamaan, muun muassa haitallisen maahanmuuton aiheuttamat kasvavat terveys- ja sosiaalimenot (mikä edellyttää maahanmuuttopolitiikan täysremonttia), kehitysyhteistyörahat, EU:n yhteisistä velka- ja tukipaketeista kieltäytyminen, puoluetuet, poliittisten avustajakaartien karsiminen ja YLE-vero. Me emme lähde veronkorotusten tielle, vaan panostamme suomalaisten arkeen ja toimeentuloon. Me ajamme suomalaisten veronmaksajien etua emmekä sitä häpeile. Vanhat puolueet liputtavat työperäisen maahanmuuton edistämisen puolesta. He eivät kuitenkaan tunnu välittävän siitä tosiasiasta, että nykyinen Euroopan ulkopuolelta tuleva ja sosiaaliturvaan perustuva maahanmuutto tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi. Pienipalkkaiset, matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat tarvitsevat tulonsiirtoja tullakseen toimeen. Tulonsiirtojen lisäksi menoja aiheutuu niin kotouttamispalveluista kuin myös lisääntyvistä sote-menoista. Tällaista maahanmuuttoa halutaan näiden puolueiden toimesta lisätä kymmenillä tai jopa sadoilla tuhansilla ihmisillä, hintalapusta välittämättä. Perussuomalaiset toivottaa tervetulleeksi sellaiset maahanmuuttajat, jotka tekevät korkeaa osaamista vaativaa työtä, tulevat palkallaan toimeen ja sopeutuvat Suomeen. Työvoimapulan ratkaisemiseksi ja valtion menojen hillitsemiseksi tulee kuitenkin panostaa nykyisten työttömien työllistämiseen. Tammikuun lopussa Suomessa oli lähes 260 000 työtöntä työnhakijaa (joista vieraskielisiä 47 558) ja heidän lisäkseen työvoiman ulkopuolella on vielä noin 93 000 ihmistä. Suomessa on myös noin 200 000 osa-aikatyötä tekevää ihmistä, jotka haluaisivat lisää työtunteja. Aloitetaan siis työvoimapulan ratkaiseminen näiden ihmisten työllistämisellä. Katujen turvallisuus on romahtanut huolestuttavalla tavalla. Tästä kehityksestä olemme varoitelleet jo pitkään. Nyt viimeistään on herättävä ja reagoitava kovin ottein jengiytymiseen ja muihin hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. Tällä hetkellä Suomessa on poliisin arvion mukaan kymmenisen katujengiä, ja lähes kaikki jengiläiset ovat täysi-ikäisiä ja joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Jengiläiset ihannoivat väkivaltaa ja rikollista elämäntapaa. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kertoi äskettäisellä Suomen vierailullaan Ruotsissa tehdyistä virheistä ja siitä, miten Suomi voi välttää niiden toistamisen. Meidän tulee ottaa oppia länsinaapurin virheistä, joiden seurauksena jengiväkivalta on maassa arkipäivää. Ongelmiin tulee reagoida tiukasti kiristämällä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa perussuomalaisten esittämällä tavalla. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia pitää kiristää. Rangaistusten järjettömät paljousalennukset pitää poistaa. Vakavia rikoksia tekevät ulkomaalaiset pitää karkottaa ja määrätä heille pysyvä maahantulokielto. Lopetetaan nykyinen löperö maahanmuuttopolitiikka, jossa tulijoilla ei ole riittäviä velvoitteita tehdä töitä ja elää maassa maan tavalla. On hyvä huomata, että muiden Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikka on huomattavasti tiukempaa kuin Suomen, ja tähän on viimein herättävä. Perussuomalaiset haluaa korjata Suomen suunnan, ennen kuin pyssyt paukkuu täälläkin päivittäin, kuten Ruotsissa jo tapahtuu. Mikäli haluat muutosta ja pelastaa Suomen, niin muista äänestää perussuomalaisia. |
Viikonloppuna liikkeellä UudellamaallaTorstai 16.3.2023 klo 8.14 Viikonloppuna Merivoimaa liikkeellä
|
Tämän viikon tapahtumiaTiistai 28.2.2023 klo 15.19 Tulevalla viikolla keskustelutilaisuuksia Hyvinkäällä, Vantaalla ja Keravalla. Aiheena ikäihmisten toimeentulo. Viikonloppuna Lohjalla, Espoossa ja Klaukkalassa |
Nähdään viikonloppuna Uudellamaalla!Keskiviikko 22.2.2023 klo 11.18 |
Suomen terrorismilainsäädännössä on edelleen aukkojaSunnuntai 19.2.2023 klo 9.47 Julkaistu suomen uutisissa 16.2.2023 Hallitus ehdottaa, että terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuva kouluttautuminen olisi jatkossa rangaistavaa aikaisempaa useammin. Kysymys on Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi tehtävästä välttämättömästä lakimuutoksesta. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Sanna Antikainen ja Jukka Mäkynen pitävät lain muuttamista tältä osin tärkeänä, mutta ovat huolissaan Suomen terrorismilainsääntöön edelleen jäävistä aukoista. – Isis-vaimot pääsevät täällä kuin koirat veräjästä. Tämä johtuu siitä, että kotitaloustehtävissä toimiminen tai lapsista huolehtiminen terroristijärjestön hallitsemalla alueella ei lain mukaan merkitse terroristiryhmän toimintaan osallistumista. Toisin on esimerkiksi Saksassa ja Norjassa, missä tällainen terroristiryhmän rikollisia tavoitteita palveleva toiminta on johtanut rikostuomioihin, kertovat lakivaliokunnan kansanedustajat Leena Meri, Sanna Antikainen ja Jukka Mäkynen. Muitakin aukkoja sääntelyssä perussuomalaisten mukaan on. Terroristiryhmään kuuluminen ei ole Suomen lain mukaan lainkaan rikos, ja matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskeva rikoslain pykälä on sekin soveltamisalaltaan niin suppea, että sen käytännön merkitys vierastaistelijailmiöön puuttumisen keinona on hyvin rajallinen. Muista maista esimerkkiä – Muiden maiden lainsäädännöstä löytyy esimerkkejä siitä, miten terrorismilainsäädännön porsaanreiät olisi mahdollista saada tukittua. Olisikin äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntömme ei jää jälkeen muiden valtioiden vastaavasta sääntelystä. Muussa tapauksessa Suomesta muodostuu terroristien turvasatama Euroopassa, toteavat edustajat. Sisäministeriö totesikin lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa, ”ettei suomalainen oikeusjärjestelmä tällä hetkellä pysty puuttumaan terroristiseen toimintaan kovinkaan kattavasti”. – Terrorismirikoksia koskevaa sääntelyä on välittömästi ryhdyttävä muuttamaan, jotta lainsäädännössä on kattavasti säädetty rangaistavaksi kaikki terroristinen toiminta, vaativat edustajat. |
Nähdään lauantaina 18.2 Vantaalla!Tiistai 14.2.2023 klo 12.37 |
Viikonloppuna tavattavissa Hämeessä ja Uudellamaalla!Keskiviikko 8.2.2023 klo 12.48 |
Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula, vaikka Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt.Tiistai 7.2.2023 klo 14.51 Julkaistu suomen uutisissa 7.2.2023
Kokoomus haluaa Suomeen aina vain lisää ja lisää työperäistä maahanmuuttoa, joka kokoomuksen visioissa ratkaisee samalla matalan syntyvyyden ongelmat. Perussuomalaiset sen sijaan katsoo, että Suomeen tulisi voida tulla työperusteisesti EU:n ulkopuolelta vain korkean osaamisen työpaikkoihin, jolloin työtulot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa. Työperäinen maahanmuutto oli aiheena myös maanantain A-studiossa, jossa vieraina olivat oppositiokansanedustajat perussuomalaisten Leena Meri ja kokoomuksen Elina Valtonen. Valtonen esitti kokoomukselta usein kuultua työvoimapulapuhetta, jolla kokoomus perustelee tavoitettaan haalia Suomeen lisää matalapalkkamaahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Valtonen pohjusti puhettaan esittämällä, että Suomessa olisi ”huutava työvoimapula” paitsi yksityissektorilla, myös julkisella puolella. Kun Suomi myönsi viime vuonna noin 16 000 työlupaa EU:n ulkopuolelta tulijoille, olisi tämä määrä Valtosen mukaan jatkossa vähintään tuplattava. – Lähtökohdan on oltava se, että Suomessa saa tehdä ja teettää töitä, ja tänne ollaan tervetulleita ympäri maailmaa. Meidän on tehtävä tästä sellainen maa, johon halutaan tulla, kokoomuskansanedustaja sanoi. Työvoimaa on saatavilla Suomessa Perussuomalaisten Meri piti Valtosen visiointia erikoisena. Hän painotti kollegalleen, että Suomeen tulee työntekijöitä lähinnä vain matalapalkka-aloille, jolloin kyse on pitkälti sosiaaliturvaan nojaavasta maahanmuutosta. – Kokoomuksen periaate on väärä. Perussuomalaiset katsoo, että Suomeen tulisi voida tulla työperusteisesti EU:n ulkopuolelta vain korkean osaamisen työpaikkoihin, jolloin ja jos tulijat tulevat toimeen palkallaan ja samalla sopeutuvat tänne, Meri sanoi. Hän huomautti Valtoselle myös siitä, että Suomessa ei varsinaisesti ole pulaa työvoimasta. – Tilastojen mukaan meillä on tällä hetkellä 260 000 työtöntä työnhakijaa. On myös yli 30 000 ihmistä vasten tahtoaan osa-aikatöissä, eli he haluaisivat lisää työtunteja. Kokoomus ei koskaan puhu näistä ihmisistä mitään, ja myös kohtaanto-ongelmat ovat tainneet kokoomukselta unohtua. Meri ihmetteli myös kokoomuksen nykylinjaa, jossa työperäistä maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi jopa perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle. – Ilmeisesti kokoomuksessa ei haluta, että suomalaiset voisivat saada haluamansa määrän lapsia perheeseen, vaan tässäkin hoetaan työperäistä maahanmuuttoa. Tukiin nojaava maahanmuutto käy kalliiksi Perussuomalaisten tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta Suomeen tulee rajata korkeakoulutettuihin, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa. Valtosen mielestä PS:n linjaus kuulostaa talouskasvuvihamieliseltä tai ihmisvihamieliseltä, koska mediaanin alle jäisi muun muassa hoiva-alan työntekijöitä, asentajia ja myyjiä. Valtonen siis mainitsi nämä alat esimerkkeinä niistä töistä, joiden tekijöistä olisi hänen mukaansa pulaa Suomessa. Meri huomautti, että puhe ihmisvihamielisyydestä on kokoomusretoriikkaa, jolla pyritään väistämään keskustelu matalapalkkamaahanmuuton kustannuksista julkiselle taloudelle. – Me puhumme tässä nyt taloudesta ja maahanmuuton hinnasta. Jos maahanmuutto perustuu sosiaaliturvaan, niin silloinhan valtio maksaa merkittävän osan tänne tulevien työntekijöiden palkasta. Odotukset irrallaan todellisuudesta Yrityksille matalapalkkamaahanmuutto tietysti kelpaa. Niinpä myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreessa puheenvuorossa väitetään, että Suomen pitäisi vähintään kolminkertaistaa maahanmuuttajien määrä, jotta Suomeen saataisiin lisää työikäistä väestöä. Tämänkaltaisissa avauksissa unohdetaan tyypillisesti aina se, että Suomessa on jo nyt kymmeniä tuhansia työikäisiä maahanmuuttajia, jotka eivät ole töissä. Tältäkin osin löperö maahanmuuttopolitiikka vain lisää veronmaksajan taakkaa, sillä selvityksien mukaan maahanmuuttajat saavat jopa kaksinkertaisen määrän Kelan tulonsiirtoja syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Meri huomauttikin, että Etlan laskelmat lähtevät yltiöpositiivisista odotuksista, jotka kuitenkin yleensä osoittautuvat tyystin erilaisiksi kuin todellisuus. Meri linjasi, että työperäinen maahanmuutto on perussuomalaisille keskeinen teema seuraavaa hallitusta muodostettaessa. Perussuomalaiset myös haluaa pitää kiinni työvoiman saatavuusharkinnasta, jota Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt vesittämään. – Tuollainen löperö politiikka, jossa viis veisataan suomalaisen työntekijän suojelusta ja veronmaksajan rahasta, ei se voi jatkua. |