Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:478268 kpl

Perussuomalaiset peruuttavat yleisötilaisuutensa maaliskuussa

Torstai 12.3.2020 klo 12:34 - Leena Meri

Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti eilen, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi. On mahdollista, että tartuntojen määrä kasvaa lähiaikoina voimakkaasti myös Suomessa.

Yhteiskunta ei voi pysähtyä epidemian vuoksi. Ihmisten on käytävä kaupassa, samoin töissä ja koulussa, kunnes viranomaiset toisin ohjeistavat. On kuitenkin tärkeää, että viruksen leviämistä rajoitetaan tai ainakin hidastetaan. Jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään myös läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Tästä johtuen Perussuomalainen puolue ja Perussuomalainen eduskuntaryhmä peruuttavat kaikki yleisötapahtumansa tästä päivästä alkaen maaliskuun loppuun asti. Sen jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.


Jussi Halla-aho, puolueen puheenjohtaja
Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Simo Grönroos, puoluesihteeri

Kommentoi kirjoitusta.

Naistenpäivänä 8.3. Järvenpäässä

Perjantai 6.3.2020 klo 12:39 - Leena Meri

2020_03_Naistenpaiva_FB.png

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen estettävä pakolaisaalto

Keskiviikko 4.3.2020 klo 15:36 - Leena Meri

Olin MTV:n aamuohjelmassa (3.3.) keskustelemassa Eurooppaa kohtaavasta pakolaiskriisistä. Toistaiseksi Kreikka on pystynyt pitämään pakolaiset Turkin puolella, mutta tilanne on herkkä ja voi muuttua nopeastikin.

Suomen on valmistauduttava kriisin leviämiseen ja olen huolissani siitä, ettei hallituksella ole konkreettisia keinoja estää pakolaisaallon saapumista Suomeen. Sisäministeri Ohisalo on julkisuudessa esittänyt, että Suomi panostaa mahdollisten turvapaikanhakijoiden laadukkaaseen vastaanottoon. Mielestäni Suomen pitäisi keskittyä ennemmin siihen, ettei ihmisiä ylipäätään oteta vastaan.

Keskustelussa vihreiden Saara Hyrköltä kysyttiin, miten hallitus on varautunut mahdolliseen vuoden 2015 turvapaikka-aallon kaltaisen tilanteen toistumiseen. Hyrkön mielestä Suomi oli jo silloin hyvin varautunut ja on sitä edelleen. En voi olla ihmettelemättä, miten vihreät voivat sanoa toimenpiteiden onnistuneen, kun meillä on edelleen hallinto-oikeudet ruuhkautuneita turvapaikanhakijoiden valitusten vuoksi ja maassa oleskelee laittomasti tuhansia ihmisiä.

Meidän pitää toimia heti. Suomen ja muiden EU-maiden tulee antaa Turkille apua rajavalvontaan. EU-maissa tulee ottaa sisärajatarkastukset käyttöön siltä varalta, että ihmisiä saapuu rajavalvonnasta huolimatta Eurooppaan. Näin varmistetaan, ettei muuttovirta pääse valumaan pikkuhiljaa Euroopan läpi aina Suomeen asti.

Suomen tulee myös valmistautua pikakäännytyksiin turvallisista maista mahdollisesti saapuvien ihmisten varalta. Esimerkiksi Ruotsista ei tule ottaa ketään vastaan. Mikäli henkilöä ei ole mahdollista palauttaa heti rajanylitysmaahan, pitää henkilö ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaahansa. On hyvä muistaa, että suuri osa liikkeellä olevista ihmisistä on oleskellut pitkään Turkissa eikä heillä pitäisi olla mitään tarvetta yhtäkkiä pyrkiä Eurooppaan. Taustalla onkin Turkin halu aiheuttaa sekasortoa ja rahastaa aina vain enemmän.

Olen samaa mieltä Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan, evp. prikaatikenraali Koskelan kanssa, että suomalaiset ovat liian sinisilmäisiä. Hänen mukaansa Kreikkaan pyrkivät pakolaiset ovat paljolti nuoria miehiä ja heistä monet ovat radikalisoituneita. Hän tuo lisäksi esille, että jopa lapsia on koulutettu sotimaan ja uskomaan Isis-propagandaan.

Punavihreä hallitus puhuu perus- ja ihmisoikeuksista, vapaasta liikkuvuudesta ja eurooppalaisista arvoista, joita meidän tulisi hallituksen mielestä ennen kaikkea suojella. Hallituspuolueiden edustajat ovat unohtaneet oman kansan, jonka taloudellisen ja fyysisen turvallisuuden takaamiseksi heidät on kuitenkin valittu.

Ohjelma on katsottavissa: https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/miten-pakolaistilanteen-pahenemiseen-pitaisi-varautua-1224005

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi ministeri ei tiedota koronaviruksesta enemmän?

Tiistai 25.2.2020 - Leena Meri

Kansanedustaja Leena Meri (PS) jätti ministerille kirjallisen kysymyksen vastattavaksi koskien koronavirukselle altistuneita suomalaisia ja virukseen liittyvää tiedottamisesta. Meri myös vertasi kysymyksessään Suomea muihin maihin, jotka ovat kotiuttaneet kansalaisiaan epidemia-alueilta.

- Julkisuudessa on uutisoitu, että Kiinan Wuhanista on evakuoitu koronavirustilanteen takia eri maiden kansalaisia. Suomalaisia on evakuoitu ainakin kahdesti. Lehtitietojen mukaan suomalaisia olisi ollut ensimmäisellä evakuointilennolla kolme, mutta etenkään jälkimmäisten evakuoitujen määrää tai sitä, ovatko ihmiset karanteenissa, ulkoministeriö ei ole suostunut kommentoimaan.

Meri myös vertasi kysymyksessään Suomea muihin maihin, jotka ovat kotiuttaneet kansalaisiaan epidemia-alueilta.

- Useat muut maat ovat tuoneet julkisuuteen avoimesti kansalaistensa sairastuneiden ja menehtyneiden määrän sekä toimenpiteet leviämisen ehkäisemiseksi ja karanteenien järjestämiseksi. Esimerkiksi Ranskassa julkisuudessa on avoimesti kerrottu, että evakuoidut ovat asetettu Ranskassa välittömästi saapumisen jälkeen kahdeksi viikoksi karanteeniin. Vastaavasti Suomessa ei ole tiedossa, mihin päin Suomeen evakuoidut ovat Ranskan jälkeen saapuneet ja jatkuuko karanteeni Suomessa, Meri kirjoittaa kysymyksessään.

Meri korosti kysymyksessään, että pitää tiedonsaantia tällaisissa epidemioissa kansalaisten oikeutena, koska osa kansalaisista saattaa sairastua vakavastikin, mikäli epidemia leviää Suomeen.

- On kansalaisten oikeus saada mahdollisimman paljon tietoa tartuntojen määrästä sekä taudin leviämisestä ja riskeistä. Yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan ja erityisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vanhuksia ja pitkäaikaissairaita, Meri muistuttaa.

- Miksi kukaan ministereistä ei tiedota ihmisille epidemia-alueilta kotiutettujen suomalaisten määrästä ja siitä, ovatko he karanteenissa sekä yleisesti koronaviruksen tilanteesta Suomessa? Entä onko ministeriöllä tietoa siitä, voiko tauti aiheuttaa parantumattomia sairauksia? Ainakin minua kiinnostaa, millaisessa vaarassa suomalaiset ovat ja kuinka iso riski ihmisillä on saada virus. Tätähän ei voi tietää, kun tietoa ei jaeta ihmisille, Meri ihmettelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Toteutuuko lapsen oikeus kartoitettaessa sijaisperhettä?

Lauantai 15.2.2020 klo 13:00 - Leena Meri

2020_02_15_lastensuojelu.png

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri jätti kirjallisen kysymyksen ministerille lastensuojelun läheisverkoston kartoituksesta.- Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden Kuntien lastensuojeluviranomaiset vastaavat läheisverkostokartoitusten tekemisestä ja lapsen sijaishuoltopaikan valinnasta. He arvioivat myös sijaisperheenä toimimisen edellytykset ja hyväksyvät käyttämänsä sijaishuoltopaikat, joiden valinnan tulee aina perustua lapsen edun huolelliseen arviointiin. Valintaa tehtäessä on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Tässä yhteydessä on selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua hänen tukemiseensa sijoituksen aikana siten kuin lastensuojelulaissa säädetään. Läheisverkoston selvittäminen voidaan jättää tekemättä vain asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn takia. Sijoitettavien lasten tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Joillakin tuen tarve voi olla niin vahva, ettei läheisverkostolla välttämättä ole valmiuksia vastata siihen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei myöskään ole läheisverkostossaan riittävän turvallisia aikuisia. Marraskuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen, jossa ohjeistetaan läheisverkostokartoituksen tekemiseen. Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja. Hallitusohjelman mukaan lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset myös lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukiverkostojen kartoittamiseen ja vahvistamiseen. Lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta pyritään kehittämään myös Lapsi- ja perhepalvelu- Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 50/2020 vp jen muutosohjelmalla, jonka rahoituksesta osa varataan lastensuojelun monialaiselle kehittämistyölle tulevissa maakunnissa. Tavoitteena on parantaa lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Helsingissä 28.2.2020 perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru2020 alusta. Laki sisältää erityisesti lapsen itsemääräämisoikeutta korostavia asioita, ja trendi onkin kääntynyt siihen suuntaan, että lastensuojelussa lähestytään asioita ensisijaisesti lapsen oikeuksien kautta.


- Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut ratkaisukäytännöissään huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä ja että se on lopetettava niin pian kuin mahdollista, ja että tavoite on perheen jälleenyhdistämisessä, Meri taustoittaa.

Kysymyksessä Meri ilmaisee huolensa siitä, että vastaako käytännöt lakia ja ohjeistuksia, kun lapselle etsitään sijoituspaikkaa.

- Lastensuojelulaki lähtee siitä, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisen ihmisen mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ovat varsin selkeät; niissä kerrotaan, että ensisijaisesti on kartoitettava lapsen sijoittamista lapselle läheisen henkilön luokse.

- Olen kuitenkin kuullut useilta tahoilta, ettei tämä käytännössä toteudu. Myös tilastot puhuvat sen puolesta, ettei lain tarkoittamaa läheiskartoitusta joko tehdä tai sitten sitä ei hyödynnetä tarpeeksi, Meri kommentoi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 18 544, joka tarkoittaa, että kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. 31.12.2018 huostassa oli 9 533 lasta, joista noin puolet oli perhehoidossa. Tutkimuksen mukaan perhehoitoon sijoitetuista lapsista vain 13,1 prosenttia (689) oli sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin.

- Lapsen läheisille sijoitettujen määrä on todella alhainen. Onko todella niin, ettei sopivia läheisiä enempää löydy, vai sijoitetaanko lapset liian helposti lähipiirin ulkopuolelle, Meri ihmettelee.

- Kyseessä on tilanne, jossa laki näyttää olevan kunnossa, mutta käytännöt eivät. Siksi kysyin ministeriltä, onko läheisverkostokartoituksen käytännön toteutumisesta tekeillä selvitys. Selvityksessä pitäisi erityisesti tutkia onko esimerkiksi isovanhemmilla tosiasiallinen mahdollisuus päästä sijaisperheeksi, Meri perustelee.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_50+2020.aspx

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Meri ja Rantanen: Vaaralliset vangit pidettävä lukkojen takana

Perjantai 31.1.2020 klo 14:48 - Leena Meri


Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsen Mari Rantanen vaativat kiristyksiä vaarallisia vankeja koskevaan lainsäädäntöön ja vapauttamismenettelyyn.

Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämiseksi.

Meri ja Rantanen ovat tyytymättömiä siihen, että muistiossa ei esitetä väkivaltariskiarvion lisäämistä rikoslakiin. Lisäksi he vaativat, että riskiarvio tehdään elinkautisvankien lisäksi kaikille vaarallisille väkivaltarikollisille ja että riskiarvion painoarvoa lisätään hovioikeuden päätöksenteossa.

- Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että rikoksen tehnyt henkilö ei ole vapautuessaan vaaraksi kenenkään hengelle tai terveydelle. Tällä hetkellä väkivaltariskiarvio on ainoastaan eräänlaista vapauttamisharkinnan tausta-aineistoa. Riskiarvion pitäisi kuitenkin olla aivan keskeisessä asemassa vapauttamista harkittaessa, jotta muiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu, Rantanen toteaa.

- Riskiarvio tehdään vain elinkautisvangeille, vaikka heidän rikoksen uusimisriskinsä on muihin väkivaltarikollisiin verrattuna matala. Siksi arvio tulisi laajentaa myös määräaikaisen tuomion saaneille vangeille, Rantanen jatkaa.

Erityisen huolissaan kansanedustajat ovat sellaisten henkilöiden vapauttamisesta, joiden osalta väkivaltariski on arvioitu korkeaksi. Useissa tällaisissa tapauksissa Rikosseuraamuslaitos ei ole puoltanut vangin vapauttamista, mutta hovioikeus on siitä huolimatta päätynyt vapauttavaan ratkaisuun.

Vaarallisiksi arvioitujen vankien vapauttaminen vastoin Rikosseuraamuslaitoksen kantaa ihmetyttää edustajia.

- Hovioikeudella ei voi olla yhtä hyvää käsitystä näiden henkilöiden vaarallisuudesta kuin niillä ihmisillä, jotka ovat heidän kanssaan päivittäin tekemisissä. Hovioikeuden tulisi antaa vankilan ja RISE:n lausunnoille selvästi enemmän painoarvoa. Esimerkiksi julkisuudessa esillä ollut sarjakuristaja, joka ei ole saanut elinkautista, on jatkuvasti uusinut rikoksensa. Voisiko riskiarvion tekeminen myös muista kuin elinkautisvangeista ennaltaehkäistä näitä rikoksia, kysyy Meri.

Myös hovioikeuden perustelut vapauttamispäätöksissä aiheuttavat usein kummastusta.

- Rikosoikeuden emerita professori Terttu Utriainen on ottanut useasti kantaa näihin asioihin. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla siinä, että vapauttamispäätökset perustuvat usein vääriin seikkoihin, kuten parisuhteeseen, päihteettömyyteen tai opiskeluun ja työntekoon. Ei näillä asioilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka vaarallinen henkilö on! Siksi painopistettä on siirrettävä väkivaltariskiarvioon, Meri perustelee.

Kommentoi kirjoitusta.

Ihmisen aiheuttama ympäristönmuutos

Perjantai 10.1.2020 klo 13:55 - Leena Meri

Jussi Halla-aho kirjoitti Facebookiin päivityksen liittyen Australian maastopaloihin. Li Andersson reagoi päivitykseen syyttämällä Halla-ahoa väärän ja harhaanjohtavan tiedon levittämisestä. 

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, kuin Andersson väittää.

Ensinnäkin asiantuntijat puhuvat ihmisen vaikutuksesta ilmastoon ja ympäristöön. Ihmisen vaikutus ympäristöön on päivänselvää, kun esimerkiksi hakataan sademetsiä viljelyyn tai jätetään metsien huoltotiet tekemättä.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston professori Markku Kanninen, joka kommentoi viime vuonna paljon puhututtaneista maastopaloista Afrikassa ja Amazoniassa, että palojen taustalla on maatalous ja ihmisen toiminta. 

Hyvä esimerkki ihmisen aikaansaamasta ympäristönmuutoksesta on Indonesiassa sijaitseva Jaavan saari, jolla sijaitsee maan pääkaupunki Jakarta. Indonesia on päättänyt siirtää maan pääkaupungin, koska saari vajoaa kovaa vauhtia. Uutistietojen mukaan vajoaminen johtuu pääosin liiallisesta pohjaveden käytöstä. Jakartassa asuu noin 10 miljoonaa ihmistä. 

Kerrataan. Alueella asuu niin paljon ihmisiä pienellä alueella, ettei puhdas vesi riitä. Kyse ei ole ilmastosta, vaan siitä, että alueella on liikaa ihmisiä ympäristön kestokyvyn nähden. 

Ympäristöä ylikäytetään maissa, joissa väestöä on enemmän kuin luonto kestää. Veden saanti, viljelysmaiden tarve, jätteiden heittäminen luontoon, jäteveden laskeminen vesistöön ja niin edelleen. Ilmiön taustalla on ihminen ja ihmisen toiminta, ei muuttunut ilmasto. Kun ympäristö muuttuu, koska luonto ei kestä ylikulutusta, on kyse ympäristönmuutoksesta.

En kiistä, etteikö ilmasto olisi lämmennyt tai muuttunut, mutta metsäpalojen ja muiden ympäristökatastrofien taustalla on monimutkainen vyyhti, johon ei ole näin yksinkertaista selitystä, kuin Andersson väittää. Myös Australian hallitus on sitä mieltä, että palot eivät johdu ilmastonmuutoksesta, vaikkakin lämpimät kelit vaikeuttavat niiden hallintaa. 

Se, että suomalainen lopettaa autoilun tai lihan syömisen, ei vaikuta mitenkään suurimpaan ympäristöongelmaan eli räjähdysmäiseen väestönkasvuun, eikä se korjaa saastuttajamaiden huonosti järjestettyjä vesi- ja jätehuoltoa tai huonosti hoidettua metsien suojelua tai huoltoteiden puutetta. 

Halla-aho ei johda ketään harhaan, vaan avaa ongelman syitä ja seurauksia. Hallitus haluaa kurjistaa suomalaisten elämää, vaikka ympäristönmuutoksen aiheuttajat ovat aivan muualla. Jos muutosta ympäristönsuojeluun halutaan aikaiseksi, se pitää keskittää sinne missä ongelmatkin ovat.

3 kommenttia .

Kotimaani on itsenäinen Suomi, jonka luonto saa minut aina hyvälle tuulelle

Tiistai 7.1.2020 klo 0:05 - Leena Meri

Katselin Yleltä dokumenttisarjaa presidentti Koivistosta.

Ottamatta enemmälti kantaa siihen oliko Koivisto niin suuri ja mahtava kuin ohjelman juontaja Jari Tervo antoi ymmärtää, huomasin, että Tervo kertoi Koiviston jälkeen alkaneen uuden ajan.

Ei enää ollut Tervon mielestä suurta demokratian puolustajaa ja kiihkokansallismielisyys ja populismi nosti päätään. Siis muka vuonna 1994, kun Koiviston kausi päättyi? En muista edes sanaa populismi juuri käytetyn.

Eikö Koiviston aikana meidät myös viety EU-jäsenyyteen, josta on sittemmin tullut kasvava liittovaltio.

Taisi Tervo pistellä hieman omia tulkintojaan Koiviston agendaan ja ajan henkeen.

Suomessa jahdataan ihmisiä, jotka puolustavat isänmaan perintöä ja itsenäistä Suomea sekä arvostavat omaa maataan. Samaan aikaan Yhdysvalloissa jahdataan maan presidenttiä, joka ei syytösten mukaan ole toiminut kaikissa tilanteissa riittävän isänmaallisesti. Mielenkiintoista, kun tätä pysähtyy ajattelemaan.

Katson TVstä Tuntematonta sotilasta ja mietin miten rankan sekä suuren uhrauksen kansamme antoi itsenäisen Suomen eteen. Sen jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltio. Nyt näiden tekojen ”liiallinen” arvostaminen on kiihkoilua.

Olenko minä täysin seonnut vai milloin kaikki on kääntynyt päälaelleen?

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys vanginvartijoiden työturvallisuudesta

Lauantai 4.1.2020 klo 14:37 - Leena Meri

Eduskunnan puhemiehelle
Vankilavirkailijoiden liiton edustajisto ilmaisi joulukuun alussa huolensa vanginvartijoiden työturvallisuudesta. Poliisihallitus julkaisi marraskuussa selvityksen poliisien kokemasta uhkailusta virkansa vuoksi. Vastaajista 31 prosenttia on kokenut jonkinlaista uhkailua. Kyse on ollut tyypillisesti halventamisesta, mustamaalaamisesta sekä suorasta tai epäsuorasta uhkailusta. Turvallisuudesta vastaavien virkamiesten ketju on kuitenkin pitkä; akuutissa vaiheessa toimiva poliisi ja muut pelastusyksiköt, tutkijat, tuomioistuimet ja sitten ketjun häntäpäässä vanginvartijat ja muu vankilahenkilökunta.  
Vanginvartijaliiton mukaan monet vanginvartijat kokevat paljon huolta työturvallisuudestaan, mutta tutkimuksia asiasta ei ole. Politiikassa on korostettu vankien oikeuksia niin paljon, että esimerkiksi lääkärillä pitää saada olla yksin, mikä taas vaarantaa työskentelevän lääkärin. Vankiloissa tapahtuvasta väkivallasta on puhuttu paljon, mutta silti asiasta vastuussa olevasta ministeriöstä ei ole tullut selkeää viestiä keinoista, joilla asiaan puututaan. Tai että asiaan puututtaisiin ylipäätään.  
Vanginvartijat ovat myös huolissaan rehottavasta huumeongelmasta. Lomilla olevien päihteiden käyttöä on käytännössä mahdotonta valvoa, vaikka päihteettömyys olisi rikoksen uusimisen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää. Huumeongelma aiheuttaa uhkailua, väkivaltaa, kiristystä sekä vanginvartijoita että heidän perheitään kohtaan.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä toimia ja millä aikavälillä ministeri on tekemässä vanginvartijoiden turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä huumeongelman kitkemiseksi?  

Helsingissä 3.12.2019 
Leena Meri, PS
Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen:

Oikeusministeriö suhtautuu kaikkiin vankilahenkilökuntaa koskeviin turvallisuusuhkiin erittäin vakavasti ja tilanteesta on saatu Rikosseuraamuslaitoksen selvitys, jonka mukaisesti Rikos-seuraamuslaitoksessa on ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen tuottaman puolivuotiskatsauksen mukaan henkilökuntaan kohdistuvia uhka ja väkivaltatapauksia on ollut 23-53 kpl vuosina 2014-2019. Tämän ja edellisen vuoden määrät ovat samalla tasolla (50 tapausta).

Henkilökunnan työturvallisuuden ja vangin turvallisen tuomion täytäntöönpanon takaamiseksi Rikosseuraamuslaitos on tehnyt useita toimenpiteitä. Kaikkia toimenpiteitä ei voida turvalli-suussyistä kuvata yksityiskohtaisesti. Järjestäytyneen rikollisuuden (JR) toiminnan seurantaa ja analysointia varten perustettiin asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia vankiloista, alueilta ja kes-kushallinnosta. Työryhmä tuottaa mm. järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyviä raportteja Rikosseuraamuslaitoksen sisäiseen käyttöön. Ensisijaisesti vankiloiden käytäntöjä pyritään yhtenäistämään JR– ja muiden vaikuttajavankien osalta. Tällä tavoin menettelemällä vähenne-tään yksittäisiin vankeihin ja virkamiehiin kohdistuvaa painetta edellä mainituilta tahoilta.
Samoin JR –vankien sijoitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta heidän vaikuttamismahdol-lisuutensa muuhun vankiväestöön saadaan minimoitua. Yhtenä toimenpiteenä on toisen var-muusosaston perustaminen suljettuun vankilaan.

Henkilökuntaa on kehotettu valppauteen kohonneen väkivallan uhkan osalta, henkilökuntaa on kehotettu tekemään uhkailmoitukset jokaisesta virkamieheen kohdistetusta uhkauksesta ja var-muusosastojen lukumäärää kasvatetaan. Henkilökunnan turvatarkastusten käyttöönottamiseksi tullaan kehittämään menetelmät, mikä osaltaan vähentää vankien henkilökuntaan kohdistamaa painetta tuoda vankilaan kiellettyjä esineitä tai aineita. Lisäksi keskushallinnon turvallisuuden tehtäväalue on järjestänyt JR-linjausten toimeenpanemiseen liittyvää koulutusta Rikosseuraa-musalan koulutuskeskuksessa ja kiertänyt yksiköitä JR-linjausten jalkauttamiseksi.

Vankiloiden tekemissä huumausainetesteissä on löytynyt vuodesta 2015 lähtien positiivisia löy-döksiä huumeitten käytöstä 8-9 prosentissa tapauksista, vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla 6 prosentissa.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 370/2019 vp

Helsingissä 20.12.2019
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Perjantai 20.12.2019 klo 11:16 - Leena Meri

Kiitos kuluneesta vuodesta. Toivotan kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!Copy_of_Kiitos_kuluneesta_vuodesta.png

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä Suomessa tapahtuu ja kenen etua ajetaan?

Keskiviikko 18.12.2019 klo 10:18 - Leena Meri

Korkein oikeus on useammassa ennakkopäätöksessä todennut, että pienen poikalapsen ympärileikkaus veitsellä esinahkaa leikkaamalla, voidaan suorittaa laillisesti uskonnollisesta ja kulttuurisesta syystä - jopa kotioloissa. Sitä on perusteltu verraten pienenä puuttumisena lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen.

Tänä jouluna koululaiset eivät enää pidä joulujuhlaa kirkossa, sillä eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että joulujuhlia ei saa järjestää enää kirkkorakennuksessa - perinteinen suomalainen kristillinen kirkko ei siis ole hyväksi lapselle?

Minun on vaikea ymmärtää, miksi pienen lapsen fyysinen vahingoittaminen uskonnollisesta ja meille vieraan kulttuurin oikeuttamasta syystä, on yhteiskunnassamme hyväksytty, mutta suomalainen perinteinen kirkkorakennus ja joulujuhlat taas ovat kiellettyä uskonnonharjoittamista.

Isis-leireille on lähtenyt vapaaehtoisesti naisia väkivaltaisten jihadististen terroristitaistelijoiden rinnalle tavoitteena saada luotua ääri-islamilainen valtio ja laajentaa se kaikkialle. Ideologiana on ollut tuhota länsimainen kulttuuri ja vääräuskoiset sekä ajaa sharia-lakia. Suojelupoliisin mukaan naiset ovat vakava turvallisuusuhka.

Silti hallitus haluaa tuoda Isis-naisten lapsia Suomeen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös äiti pääsee mukana, jos se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Äiti, joka on vapaasta tahdostaan lähtenyt Isiksen hallinnoimaan kalifaattiin.

On hyvä huomata, että myös lapsia on koulutettu äärimmäiseen väkivaltaan ja aivopesty nuoresta asti tarkoituksena käyttää lapsia aikuisten tavoin sotilaina. Brittiläisen mediatalo Sky Newsin toimittaja vieraili al-Holin leirillä (sky news 11.11.2019) ja tapasi noin 10-vuotiaan pojan, joka kertoi, että ”hän teurastaa teidät.”

Ennen kuin edes keskustelemme Suomessa al-Holin lasten eduista, meidän pitäisi tietää äitien ja lasten henkilöllisyys sekä se, minkä maan kansalaisiksi heidät ylipäätään luetaan ja millä perusteella ketään ollaan tuomassa Suomeen. Ovatko alueella olevat lapset ylipäätään ”suomalaisia lapsia”. Kaikki tämä on auki ja silti päätöksiä tehdään vauhdilla. Eikö ensin pidä selvittää, onko Suomella edes mitään velvollisuutta toimia vieraassa valtiossa, jonka tehtävänä on itse huolehtia maansa alueella vapaaehtoisesti olevista naisista ja heidän lapsistaan?

Mitä maamme hallitus sitten tekee, kun ihmiset ovat vihastuneet näistä epäoikeudenmukaisiksi kokemistaan ja kulttuurillemme vieraista päätöksistä ja antavat palautetta?

Hallitus on huolissaan siitä, miten ihmisiä voi hillitä ja hallita paremmin. Puhetta halutaan suitsia tehokkaammin rikosoikeuden keinoin ja päätöksentekijöihin kohdistuva arvostelu halutaan vaientaa. Se on kuitenkin kansalaisten ainoa keino yrittää vaikuttaa päättäjiin.

Eikö ongelmia enää ratkotakaan puhumalla? Ihmisen elämään kuuluvat tunteet laidasta laitaan. Puhumattomuus ja tunteiden kieltäminen eivät edistä mitään päämäärää.

Jos ihmisiä vihastuttaa jokin asia, niin silloin päättäjien tulee kuulla heitä ja tehdä kansan oikeustajun mukaisia päätöksiä - eikä pyrkiä hiljentämään ihmisiä. Yhdenkään päättäjän ei tule unohtaa, että Suomen perustuslaki ja päättäjille suotu valta nojaa kansanvaltaan ja kansan tahtoon.

Toin kirjoituksessani esiin muutaman hullutuksen, koska haluan kertoa, miten ymmälläni olen siitä, miten nopeasti Suomessa asiat ovat kääntyneet täysin päälaelleen.

Oma kulttuurimme ja sisäiset asiamme vaatisivat huomiota, rahaa ja lisäresursseja. Silti liian monet keskittyvät meille vieraiden kulttuurien suosimiseen, oman kulttuurin polkemiseen ja ajavat yhteiskuntaamme vain joitakin ryhmiä koskevia -meille vieraita- rinnakkaisia oikeuksia. Oikeuksia, joiden osalta tavallisesti joutuisi rikosvastuuseen lapseen kohdistuvasta väkivallasta ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi.

Eikö siis pitäisi keskittyä Suomessa olevien lasten yhdenvertaiseen ja hyvään kohteluun eikä keskittyä Isis-vaimojen ja heidän lastensa asioihin, vaikka varmuutta heidän suomalaisuudestaan tai mahdollisista todellisista siteistään Suomeen ei edes ole.

Kommentoi kirjoitusta.

Ministerit hokevat toistuvasti lapsen oikeuksista ja lapsen edun tärkeydestä ? Meri: Lapsen etu ei voi oikeuttaa siihen, että samalla kuljetettaisiin terroristeja Suomeen

Tiistai 17.12.2019 klo 12:08 - Suomen Uutiset

Perussuomalaisten kansanedustajan Leena Meren mukaan al-Holin suomalaisia koskevassa päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. – Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen.


Hallitus antaa huomenna tiistaina vastauksen välikysymykseen, jonka jälkeen odotetaan tarkempaa tietoa hallituksen linjasta koskien al-Holin leirillä Syyriassa olevia naisia ja lapsia.

Oppositiopuolueet, ensi sijassa perussuomalaiset ovat jo ainakin puoli vuotta pyrkineet puristamaan vastausta, mitä hallitus aikoo tehdä al-Holissa oleville suomalaisille. Antti Rinteen jo kaatuneen hallituksen linjaa ei saatu selville, eikä juuri aloittaneen Sanna Marinin hallituksen aikeista ole toistaiseksi varmaa tietoa.

Vihreät esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksilla

Hallituksen ministerit ja useat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat syksyn ajan hokeneet sitkeästi ja toistuvasti siitä, kuinka al-Hol-ratkaisu – mikä se sitten onkaan – tulisi tehdä lapsen etu ja lapsen oikeudet edellä. Ratkaisun konkreettinen sisältö on jäänyt hämärän peittoon.

Viime viikkojen aikana lapsen etua ja lapsen oikeuksia on poliittisessa keskustelussa ryhdytty käyttämään huolettomasti siten, että sillä on voitu perustella lähes mitä tahansa näkemyksiä. Vihreät, jotka haluaisivat tuoda al-Holista Suomeen sekä leirillä olevat lapset että heidän vanhempansa, mielellään esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksiin vedoten.

– Äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti, mutta lapsen etu menee oikeusvaltiossa sen edelle, kuului vihreiden vastaus Iltalehden kyselyyn, jossa kysyttiin tulisiko Suomen auttaa al-Holin leiriltä Suomeen vain orpolapset, lapset, lapset ja heidän äitinsä vai ei ketään.

Haavistolta ja Marinilta tyhjiä itsestäänselvyyksiä

Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen heitti MTV:n haastattelussa, että ”kansainväliset sopimukset ja lapsen oikeudet menevät tässä edelle” vastauksena kysymykseen valmisteleeko valtioneuvosto ihmisten kotiuttamista al-Holista.

Ulkoministerinä jatkava Pekka Haavisto (vihr.) puhuu mielellään lapsen edusta sen kummemmin perustelematta, mitä hän tarkoittaa.

– Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu erottamaan lapsia äideistään. Jos tämä ei ole mahdollista, lähtökohta on, että lapsen etu on ratkaiseva, Haavisto lausui monimerkityksellisesti viime viikolla.

Pääministeri Marin puolestaan totesi viime viikolla Brysselissä sen itsestäänselvyyden, että ”Meidän pitää tietenkin noudattaa niin Suomen omaa lainsäädäntöä, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja lasten oikeuksien sopimusta.” Mitään konkreettista sisältöä ei Marininkaan puheesta saatu.

Hallituspuolueilta ja ministereiltä odotetaan erityisesti vastausta kysymykseen mitä tehdään, jos al-Holin leirillä olevia lapsia ei voida erottaa äideistään.

Lapsen etu velvoittaa viranomaisia ja vanhempia

Lapsen etu ja lapsen oikeudet kietoutuvat poliittisessa keskustelussa yhteen. Lapsen etu on hankalasti määrittyvä käsite, joka kuitenkin tosiasiassa viittaa kattavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille turvattuihin oikeuksiin.

Sopimuksen mukaan kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Määräys on kohdistettu ensisijaisesti viranomaisille ja muille julkisen vallan toimijoille, mutta lapsen edun ensisijaisuuden voidaan sopimuksen mukaan katsoa velvoittavan myös lapsen vanhempia.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etua määritettäessä tulisi huomioida lapsen oikeuksien sisältö kokonaisuudessaan. Tällöin tulisi vertailla erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen etu siten viittaa harkittuun ratkaisuun, joka on yksittäisen lapsen kannalta paras vaihtoehto tietyssä tilanteessa.

Lapsen etu on julkiselle vallalle osoitettu, velvoittava oikeusohje jonka sisältö siis määrittyy tapauskohtaisesti. Siksi lapsen edun arvioinnissa on aina huomioitava kunkin tapauksen erityispiirteet sekä myös lapsen persoona, ikä ja kehitystaso.

Lyhyesti todettuna lapsen etu viittaa harkitusti ja perustellusti tehtyyn, yksittäisen lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun tietyssä tilanteessa. Lapsella on aina oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan päätöksenteossa.

Lapsen oma näkemys tulee myös huomioida

Jotta viranomaisen tekemä ratkaisu olisi lapsen edun mukainen, tärkeä periaate on se, että myös lapsen oma näkemys pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Mitä varttuneemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän painoarvoa lapsen näkemykselle tulisi antaa. Kysymys on lapsen osallistumisoikeudesta, jota ei yleensä voida päätöksenteossa sivuuttaa. Osallistumisoikeuteen kuuluu, että lapselle tarjotaan riittävästi tietoa oman näkemyksensä muodostamiseksi.

Lapsen oman näkemyksen huomioiminen on perusteltua laajemminkin oikeusvaltion periaatteiden näkökulmasta – jokaisellahan on oikeus tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Tämä oikeus kuuluu myös lapselle, jos hän haluaa tulla kuulluksi.

Lapsen edun mukaisen ratkaisun tulisi aina perustua huolelliseen harkintaan, jossa lapsen yksilöllinen tilanne ja lapsen oma näkemys otetaan huomioon. Lapsen edun arvioiminen siten edellyttää taustatietoa ja yleensä lapsen oman näkemyksen huomioimista ennen kuin tehdään lasta koskevia päätöksiä.

Meri: Selvitykset puuttuvat taustalta

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri tuntee lapsen edun, lapsen oikeudet sekä niiden sisällön suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Meri kuitenkin moittii, että al-Holin leirillä oleviin suomalaisiin liittyvässä poliittisessa keskustelussa lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsen edun käsitettä on ryhdytty käyttämään huolimattomasti.

– Ennen kuin edes keskustelemme lapsen edusta, pitäisi tässä tapauksessa kunnolla selvittää ”pohjat” eli hankkia tietoa taustalle. Jos al-Holin leiriläisiin on tarkoitus kohdistaa viranomaistoimenpiteitä, olisi ensi alkuun syytä selvittää leirillä olevien ihmisten henkilöllisyys: ketä leirillä olevat suomalaisiksi väitetyt ihmiset edes ovat, ovatko he ylipäätään Suomen kansalaisia, vai ovatko he ehkä olleet Suomessa oleskeluluvalla. Hallituksen tähänastisista lausunnoista ei ole saatu selvyyttä näihin kysymyksiin.

Meri huomauttaa, että myös lasten sukulaisuussuhteet pitää selvittää, samoin kuin se, minkä maan kansalaisiksi leirillä olevia lapsia voidaan luokitella.

– Emme ole saaneet selvitystä, miten lapsen kansalaisuus tai siteet Suomeen määräytyvät ja millä perusteella ylipäätään ketään ollaan tuomassa Suomeen. Kaikki on auki.

– Näiden asioiden suhteen olemme olleet hyvin pitkälle vain median tietojen varassa. Käsillä on muitakin sellaisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen tuskin onnistuu Suomesta käsin, Meri huomauttaa.

Turvallisuusuhat huomioitava päätöksenteossa

Al-Holin leirillä olevat, Isis-alueille aiemmin hakeutuneet naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Perussuomalaisten kanta on, että lähtökohtaisesti al-Holista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan tuoda Suomeen vain orpolapsia, mutta ei lasten äitejä.

Meri huomauttaa, että myös muut leirillä olijat kuin suomalaisäidiksi väitetyt henkilöt saattavat olla turvallisuusuhka ja tämä tulisi myös huomioida päätöksenteossa.

– On selvää, että hyvin nuori orpolapsi on erilaisessa tilanteessa kuin jo vanhempi henkilö, jolle on esimerkiksi jo annettu jihadistista koulutusta, Meri sanoo ja viittaa isis-organisaation toimintatapaan, jossa nuoria henkilöitä järjestelmällisesti totutetaan väkivaltaan ja jihadistiseen ideologiaan.

– Päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ikään kuin ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen. Jos pohjakysymykset saadaan selvitettyä, pienen lapsen etu saattaa olla se, että kyseinen lapsi tulee tänne. Se ei voi kuitenkaan oikeuttaa siihen, että samalla otettaisiin terroristeja Suomeen, Meri painottaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi Ahvenanmaan rahoitusta halutaan nostaa ja nostaa?

Perjantai 13.12.2019 klo 13:59 - Leena Meri

Eduskunnassa käsiteltiin lakia Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta. Lakiesitys liittyy viime hallituskaudella vireillä olleeseen sote-uudistukseen ja siihen, että sote-uudistuksen kustannukset oli tarkoitus kompensoida Ahvenanmaalle.

Hallituksen esityksessä todettiin, että taso, jossa Ahvenanmaalle saadaan kompensoitua uudistuksesta aiheutuvat tulonmenetykset, olisi 0,42%. Sipilän hallitus esitti kuitenkin perusteeksi 0,45 %, koska Ahvenanmaan maakunta ei suostuisi pienempään prosenttiin. Viime eduskuntakaudella annetun hallituksen esityksen mukaan uudistus toisi noin 17 miljoonaa euroa lisää vuosittain Ahvenanmaalle. Arviointitilanne on osin muuttunut, joten taloudellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä.

Päätösehdotus on edelleen 0,45 % ja samalla perustuslakivaliokunta esittää lausumassaan, että perustetta pitäisi jatkossa jopa nostaa 0,47 %:iin.

- Kerrataan vielä. Viime kaudella selvitettiin, että kustannusneutraali määrä olisi 0,42 % kompensoimaan sote-uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia Ahvenanmaalle. Ahvenanmaan maakunta ei tähän suostunut ja luku nostettiin siksi silloin 0,45 %:iin. Nyt lukua ehdotetaan taas nostettavaksi, vaikka koko sotea ei edes tullut! Kyse ei ole mistään pienistä rahoista, Meri sanoi täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa.
Meri kummasteli SDP:n edustaja Kimmo Kiljusen puheita.

- Kimmo Kiljunen puhui lahjasta Ahvenanmaan itsehallinnon kunniaksi. Moni kunta varmaan haluaisi lahjoja, sillä kunnissa ollaan todellisessa pulassa ja korotuspaine kuntaverolle on useita prosentteja. Meillä ei ole varaa antaa lahjoja eikä ainakaan niin, että vain jollekin taholle taataan hyvä rahoitus ja muille ei. Hyviä ja huonoja aikoja pitää jakaa tasapuolisesti.

- Edustajien puheenvuoroista kävi selväksi, että Ahvenanmaan talous on hyvässä kunnossa ja maakunta on velaton. Näin ei ole valtion ja kuntien kassojen osalta, missä velka vain kasvaa.

- Miksi Ahvenanmaalle ei riitä, että jaamme oikeudenmukaisesti yhteiset verovarat, vaan vaaditaan aina vain lisää ja lisää, Meri kysyy.

Eduskunta äänesti lakiehdotuksesta perjantain täysistunnossa. Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka äänesti lakimuutosta vastaan. Eduskunnan enemmistö siis päätti korottaa Ahvenanmaan rahoitusta.

2 kommenttia .

Itsenäisyyspäivän tervetulopuhe

Tiistai 10.12.2019 klo 9:22 - Leena Meri

Kunnioitetut sotiemme veteraanit sekä Hyvät Hyvinkään itsenäisyyspäiväjuhlan vieraat

Suomi on ollut itsenäinen valtio reilut 100 vuotta. Itsenäisyytemme oli vakavasti uhattuna noin 80 vuotta sitten eli 30.11.1939 kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Alkoi talvisota. Raskaan talvisodan jälkeen käytiin vielä jatkosota.

Itsenäisyyden puolustaminen vaati raskaan uhrin. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli ja haavoittui vakavasti. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle maa-alueitaan ja satoja tuhansia ihmisiä menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen. Tässä joukossa oli myös äitini perheineen. Sukujuureni ovat siis äitini puolelta Karjalan Hiitolasta. Myös molemmat isoisäni palvelivat rintamalla. Olen kuullut paljon kertomuksia tästä raskaasta elämänvaiheesta.

Sodan sankarit tulivat erilaisista olosuhteista. Oli eri-ikäisiä, erilailla asioista ajattelevia ja erilaisista perheistä tulleita ihmisiä, joita yhdisti yhteinen tavoite: Suomen pelastaminen. Sodan julmuudet käytiin läpi yhdessä. Ystäviä kaatui rintamalla viereltä. Oma terveys ja nuoruuden parhaat vuodet annettiin isänmaalle. Huoli ja ikävä omasta perheestä ja heidän pärjäämisestä kalvoi mielessä. Kaikilla oli varmasti silti ylpeä tunne sydämessä siitä, että isänmaa oli pelastettu tuleville sukupolville. Yhteinen kokemus, jota kukaan meistä muista ei voi täysin koskaan ymmärtää.

Sodanjälkeiset sukupolvet ovat oppineet tuntemaan tätä menneisyyttä. Kirjoista ja omien isovanhempien tarinoista. Veteraanit ja ihmiset kotirintamalla ovat omalla toiminallaan antaneet meille esimerkin miten toimia, kun uhka koettelee isänmaata - uhasta riippumatta. Silloin toimitaan yhdessä rintamassa ja jokainen kantaa kortensa kekoon. Siskoa ja veljeä ei jätetä.

Hyvät kuulijat,

Viime aikoina meitä on kansana koeteltu toisella tavoin ja tämä on johtamassa kansan kahtiajakaantumiseen. On alettu riidellä siitä, mistä saa puhua ja saako olla vihainen. Puhetta on alettu suitsia jopa rikosoikeuden keinoin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että ongelmia ratkotaan puhumalla. Ihmisen elämään kuuluvat tunteet laidasta laitaan. Puhumattomuus ja tunteiden kieltäminen eivät edistä mitään päämäärää. Ei toki myöskään toisen avoin halveksuminen tai tahallaan väärin ymmärtäminen.

Jos ihmisiä vihastuttaa joku asia niin silloin päättäjien tulee kuulla heitä ja tehdä kansan oikeustajun mukaisia päätöksiä - eikä pyrkiä hiljentämään ihmisiä.

Yhdenkään päättäjän ei tule unohtaa, että Suomen itsenäisyys ja perustuslaki nojaa kansanvaltaan ja kansan tahtoon.

Hyvät juhlavieraat,

Rakastan Suomea, sen luontoa, sen ihmisiä ja tunnen kiitollisuutta saadessani elää itsenäisessä Suomessa ja olla suomalainen. Me olemme Se sisukas ja katajainen kansa, jota ei nujerreta.

Haluan jatkaa työtäni sekä kunnallisissa luottamustehtävissä että kansanedustajana, suomalaisten ja Suomen eteen sekä vaalia itsenäisyyttämme, demokratiaa ja kansanvaltaa kaikkine vivahteineen.

Kiitän omasta puolestani ja Hyvinkään kaupungin hallituksen varapuheenjohtajana, kaikkia kunnioitettuja sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeisiä sukupolvia korvaamattomasta työstä itsenäisen eteen.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalainen vaihtoehto laittaa suomalaisen etusijalle

Torstai 28.11.2019 klo 12:55 - Leena Meri

Hallituksen talousarvion ja perussuomalaisten budjettiesitysten suurin ero on siinä, että perussuomalaiset asettavat suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle. Siinä missä hallitus on syönyt vaalilupauksiaan yksi toisensa perään, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on juuri ne asiat, joista olemme puhuneet jo vuosia.

Perussuomalaisessa vaihtoehdossa kotimaiseen ostovoimaan ja yritysten toiminnan parantamiseen satsataan 700 miljoonaa. Me leikkaisimme nämä varat maahanmuutosta, kehitysavusta, yritystuista ja poliittisesta hallinnosta – Rinteen hallitus kahmii halpatyövoimaa, korottaa polttoaineverotusta, leikkaa kotitalousvähennyksistä ja lisää valtion hallinnon kuluja lisäämällä ministereitä, erityisavustajia ja valtiosihteereitä. Siinä missä hallitus lisää valtionvelkaa, perussuomalaisten vaihtoehdossa velkaa otettaisiin noin 200 miljoonaa euroa hallitusta vähemmän.

Ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit ovat todellisuutta, mutta hallituksen tulisi tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa ja kaikissa kansainvälisissä pöydissä sen sijaan, että se keskittyy vain suomalaisten arjen kurjistamiseen. Hallituksen tulisi EU:ssa vaatia ilmastotulleja niille EU:n ulkopuolisille tuotteille, joita valmistetaan ympäristöstä välittämättä. Kiina, Yhdysvallat ja Intia kasvattavat päästöjä samaan aikaan kun Suomen hallitus haluaa, että Suomi tekee näidenkin maiden osuuden, joka on käytännössä mahdotonta, koska Suomen osuus koko maailman päästöistä on promilleluokkaa.

Perussuomalaiset arvostavat suomalaista työntekijää ja työnantajaa. Talouspolitiikan täytyy lähteä suomalaisesta työstä ja yrittämisestä, joita tulee tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Laittomasti maassa olevien työllistäminen ja halpatyövoimalla suomalaisen työvoiman korvaaminen ei ole mitenkään perusteltavissa. Tehdystä työstä pitää maksaa asianmukainen palkka, jolla on tultava toimeen. Yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja uusimalla yhteisöveromalli pk-yrityksille. Mallissa pk-yritys vapautuisi yhteisöverosta edellyttäen, että se palkkaa säännöllisesti uusia työntekijöitä eikä maksa omistajilleen osinkoa. Uusien yrityksien perustamista kannustetaan myös nostamalla pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa. Tätä Suomen Yrittäjätkin ovat esittäneet.

Perussuomalaisia syytetään sydämettömiksi, kun haluamme panostaa ensi sijassa omiin kansalaisiin. Onko sydämetöntä ajatella vähävaraisia vanhuksia, lapsiperheitä, työssäkäyvien jaksamista, omaishoitajien tukemista, asumiskulujen laskemista ja edullisen liikkumisen tukemista?

Politiikka on arvovalintoja ja perussuomalaiset huolehtivat ensin niistä, joilta verovarat on kerätty ja jotka ovat meidät eduskuntaan edustajikseen valinneet – tavallisista suomen kansalaisista.

Kommentoi kirjoitusta.

PS-kansanedustajat: Joulujuhlat saatava järjestää kirkossa jatkossakin ? ?Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle?

Torstai 21.11.2019 klo 14:17 - Leena Meri

Yleisradion kouluviranomaisille tekemän tuoreen kyselyn mukaan erityisesti pienillä paikkakunnilla koulujen joulujuhlia siirretään pois kirkoista.

Joulujuhlien siirtäminen pois kirkosta on seurausta apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jossa kritisoitiin erään koulun joulujuhlan järjestämistä kirkossa.

Kirkkoa ei voi kieltää juhlapaikkana

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Sakari Puisto sekä lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri eivät apulaisoikeusasiamiehen päätökseen yhdy. Heidän mukaansa koulujen joulujuhlat tulee voida järjestää kirkossa myös jatkossa.

– Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antaman linjauksen mukaan kirkkoa voidaan käyttää joulujuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämispaikkana. Kirkossa voidaan järjestää kaikille oppilaille suunnattuja juhlia, konsertteja ja muita tapahtumia. Tätä perustuslakivaliokunnan kantaa on syytä kunnioittaa, Immonen ja Puisto sanovat.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt aiemmin lausunnossaan huomiota juhlan sisältöön, eikä valiokunta ole kieltänyt kirkkoa juhlan järjestämispaikkana. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksetkaan eivät puolla sitä, että kirkossa käynti joulujuhlan yhteydessä ja muiden kansallisten kulttuuriperinteiden vaaliminen loukkaisivat perusoikeuksia.

Aikaisemmin perinteitä kunnioitettiin

Leena Meren mielestä ei ole oikein, että historiallinen länsimainen ja suomalaiskansallinen kulttuuriperintö joutuvat jatkuvasti väistymään yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysoikeuksien tieltä mitä kummallisimmissa asioissa.

– Aikaisemmin Suomessa oli itsestään selvää, että kulttuuriperinteitä kunnioitettiin. Nykyinen uusi perusoikeuksien tulkintasuuntaus on johtamassa siihen, että perinteitämme pyritään perusteettomasti häivyttämään. Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle. Meidän on pidettävä puolemme, Meri toteaa.

Kansanedustajakolmikko pitää erikoisena sitä, että apulaisoikeusasiamies ottaa päinvastaisen kannan kuin perustuslakivaliokunta, joka on jo aiemmin linjannut asiasta.

– Perustuslakivaliokunta on se elin, joka tulkitsee perustuslainmukaisuutta esimerkiksi uskonnonvapausasioissa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys lastensuojelusta

Keskiviikko 13.11.2019 klo 18:06 - Leena Meri

Eduskunnan täysistunnossa käytiin keskiviikkona 13.11. ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Keskustelun pohjalta jätin kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

12.11. uutisoitiin lapsen pahoinpitelytapaukseen, jota käsitellään parhaillaan Oulun käräjäoikeudessa. Tapauksessa noin kolmikuukautinen vauva tuli pahoinpidellyksi ensikodissa saaden aivovamman. Teosta epäiltynä ja syytettynä on lapsen toinen vanhempi, joka on itse ollut tekohetkellä alaikäinen.

Keskustelussa nostettiin esiin, että perhe on lapsen ainoa tai ainakin ensisijainen turva. On kuitenkin niin, että toisinaan joudumme julkisuudesta lukemaan, että se ainoa turva, eli oma perhe, onkin pahin vihollinen. Kaikki vanhemmat eivät ymmärrä kuinka oikeutettuja ovat, kun ovat saaneet lapsia. Lisäksi on järkyttävää, että ensikodissa, joka on yksi lastensuojelun toimenpiteistä, pääsi käymään näin.

Kysyin ministeriltä, että millaisia toimenpiteitä hallitus on toteuttamassa lastensuojelun osalta lasten suojelemiseksi fyysiseltä väkivallalta varmistaakseen, ettei tällaista voi enää tapahtua, etenkään sen jälkeen, kun lastensuojelutyö on jo aloitettu. Lisäksi kysyin, onko ministeri huomioinut tapauksen, ja pyytänyt selvityksen, että täyttääkö viranomaisten toiminta lastensuojelun kriteerit. Syyttäjä vaatii asiassa ehdollista vankeusrangaistusta.

Tämä jos mikä, on sellainen teko, jossa tuomion tulisi olla ehdoton. Edes tekijän alaikäisyys ei pitäisi olla peruste näin vakavissa väkivaltarikoksissa ehdonalaiselle. Syyttäjänkin mukaan teko oli erityisen raaka ja julma ja teko kohdistui puolustuskyvyttömään vauvaan.

Ensi- ja turvakotiliiton mukaan ensikotitoiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Sen tavoitteena on luoda varhain hyvä pohja vanhempien ja lasten yhteiselle elämälle, tukea äitejä ja isiä kasvussa vanhemmuuteen ja hyvään vuorovaikutukseen lapsensa kanssa sekä arjen hallintaan.

Ensikotityö perustuu aina yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen edustajia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tiedote: Kirjallinen kysymys sisäilmakodittomien tilanteesta

Lauantai 19.10.2019 klo 14:10 - Leena Meri

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri jätti perjantaina 18.10. kirjallisen kysymyksen ministerille liittyen sisäilmaongelmista sairastuneiden asunnottomuudesta (sisäilmakodittomien). Hallitusohjelmassa luvataan käynnistää selvitys siitä, että millaista apua ja tukea valtio voi asiassa ihmisille antaa.

- Hyvä, että sisäilmaongelmiin puututaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että selvityksessä kuullaan erityisesti niitä ihmisiä, joilla on asiasta kokemusta ja joita se koskettaa. Eli epäterveestä sisäilmasta sairastuneita, sillä parhaiten sisäilmakodittomuuden syyt, seuraukset ja ratkaisut tuntevat asunnottomat itse ja heidän lähipiirinsä, Meri kommentoi.

Meri kysyi myös, että milloin hallitusohjelmassa mainitut selvitykset on tarkoitus aloittaa ja millainen aikataulu valmistumiselle varataan. Lisäksi hän mainitsee asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) ja kysyy, miten se huomioidaan selvityksissä.
- Selvitys tulee aloittaa nopealla aikataululla. Ei voi olla niin, että sairastuneet ihmiset joutuvat jatkuvaan muuttokierteeseen tai kokonaan asunnottomiksi, ja heidät jätetään oman onnensa nojaan.
 
- Selvityksessä pitää huomioida myös asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Puuttumalla ajoissa huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin vähennämme sairastuneiden määrää tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisyn lisäksi meidän täytyy auttaa jo sairastuneita, Meri kertoo.

Kommentoi kirjoitusta.

YLE:n politiikkaradiossa vieraana

Keskiviikko 9.10.2019 klo 10:57 - Leena Meri

Olin YLE:n vieraana politiikkaradiossa tiistaiaamuna keskustelemassa hallituksen ensi vuoden budjetista. Keskustelussa olivat mukana Sari Essayah (KD), Piia Viitanen (SDP) sekä Paavo Arhinmäki (Vas).

Minulta kysyttiin, onko mielestäni hallituksen talousbudjetti hyvä. Pidän huolestuttavana sitä, että menojen rahoitus pohjautuu työllisyyden kasvuun - tosin kaikki toimet työllisyyden edistämiseksi tehdään myöhemmin. Jopa valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että tavoitteisiin ei päästä sovituilla päätöksillä. Kakku on syöty vaikka aineksia kakun tekemiseen ei ole.

Hallitus puhuu elvyttävästä talouspolitiikasta. Miten elvytetään työllisyyttä ja kotimaista ostovoimaa kun lisätään 100 miljoonaa kehitysapuun, 100 miljoonaa luonnonsuojeluohjelmiin, 137 miljoonaa EU:n jäsenmaksuihin ja 85 miljonaa ohjelmiin tasa-arvoon? Tämä tekee noin 400 miljoonaa. Autoilijoilta kerätään 250 miljoonaa polttoainekorotuksilla ja hoitajamitoitukseen ei laiteta tarvittavia rahoja. Edellä mainitut 400 miljoonaa olisi voinut käyttää näihin. Nämä ovat arvovalintoja.

Nostin esille, että pidän tärkeänä ratahankkeiden nopeaa edistämistä. Ratahankkeet mahdollistavat ihmisten liikkuvuuden pitkien välimatkojen maassa ja edesauttaa sitä, että pidetään Suomi asutettuna. Lisäksi sillä voimme vaikuttaa kohtaanto-ongelmaan.

Hyvinkään kaupunginhallituksessa nousi vastikään ilmi, että kaikista kaupungin avoimista työpaikoista noin puolet on julkisella rahalla tuettuja. On hyvä, että ihmisiä tuetaan työllistymään, mutta hyvin huolestuttavaa, ettei markkinaehtoisia työpaikkoja synny enemmän.

Kritisoin myös kotitalousvähennyksen leikkausta. Se on erittäin huono asia, sillä vähennys on toiminut hyvänä kannustimena esimerkiksi siihen, että lapset ovat voineet ostaa ikääntyville vanhemmilleen koti- ja siivouspalveluita. Lisäksi vähennyksellä on ollut myös työllistävä vaikutus.

Kiitoksena esitin toimintamenojen lisäystä oikeudenhoitoon niin poliisille, syyttäjille kuin tuomioistuimiin, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet. Budjetin käsittely jatkuu ja myös Perussuomalaiset saavat lähiviikkoina esittää oman vaihtoehtoisen budjettinsa. Vaihtoehdossa esitämme, miten me hoitaisimme valtiontaloutta kestävästi ja suomalaisen etu edellä.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen järjetön lääke työllisyyteen - annetaan laittomasti maassa oleskeleville työlupia

Perjantai 27.9.2019 klo 14:06 - Leena Meri

Hallitus aikoo selvittää yhtenä työllisyyskeinona, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat saada joustavasti oleskeluluvan työn perusteella.

Tässä on taas esimerkki nykyisen hallituksen idioottimaisista keinoista ratkaista työttömyyttä ja talouden ongelmia.

Mistä on siis kyse? Henkilö saa kielteisen turvapaikkapäätöksen ja on laittomasti maassa. Mitä tekee hallitus? Varmistaa, että laittomasti maassa oleskeleva saa kuitenkin oleskeluluvan ja voi jäädä tänne joka tapauksessa.

Saamaan aikaan hallitus sopii vapaaehtoisesta taakanjaosta EU:ssa ja alkaa rahtaamaan ihmisiä suoraan Välimereltä Suomeen.

Milloin suomalainen palkitaan siitä, ettei noudata tuomioistuimen lainvoimaista päätöstä? Jos vaikka joku tuomioistuimen päätöksellä tuomitaan rangaistukseen ja määrätään samalla maksamaan korvauksia, niin voiko henkilö vain sanoa, että ei noudata päätöstä. Sanotaanko hänelle, että ei se mitään haittaa ja annetaan hänelle lisäksi jonkinlainen hyvitys. Eikö kuulostakin täysin järjettömältä?

Sitten vielä jotkut ihmettelevät, miksi tavallista suomalaista veronmaksajaa ottaa tosissaan kupoliin ja miksi hän on vihainen. Lääke tähän hallituksella on, että hänen puheitaan aletaan kytätä vihapuheena ja viedään asia poliisitutkintaan. Miten olisi, jos hallitus lopettaisi yksinkertaisesti idioottimaisten päätösten tekemisen ja asettaisi oman kansan edelle.

Ei voi kuin toivoa, että tämä hallitus kaatuu pian, jotta seuraava perussuomalaisten johtama hallitus pääsee korjaamaan nykyisen hallituksen sekoilut.

Uutinen aiheesta IS 27.9.2019 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työllisyys, hallitus, laittomasti maassa olevat

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »