Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:314495 kpl

Hankintalakia muutettava - lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset saatava tietää kilpailutuksessa

Torstai 25.10.2018

Lehdistötiedote 24.10.2018

- On kummallista, että julkishallinnolle palveluja tarjoavien taloussotkut kyllä selvitetään, mutta esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosta ei saa edes kysyä, toteavat perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Kansaneläkelaitoksen valtuutettu Leena Meri ja kansanedustaja, Kansaneläkelaitoksen valtuutettu Ritva ”Kike” Elomaa.

- Lakiin julkisista hankinnoista pitää lisätä, että jos lasten ja nuorten, vammaisten tai muiden toimintakykynsä kanssa vajaakuntoisten hoitoon ja palveluihin osallistuva palvelun tarjoaja on syyllistynyt vakavaan henkeen, terveyteen tai seksuaaliseen koskemattomuuteen kohdistuvaan rikokseen, se voitaisiin ottaa huomioon jo kilpailutusmenettelyssä.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettuina Elomaa ja Meri käsittelevät mm. Kelan kilpailutuksia palvelujen hankinnoissa. Tällä hetkellä kilpailutuksessa on vireillä Kelan kuntoutuksen terapiapalvelut, joita tarjotaan mm. lapsille ja nuorille.

Tällä hetkellä hankintalaki on sellainen, että vaikka palvelun tarjoaja olisi syyllistynyt vakaviin lapsiin koskeviin seksuaalirikoksiin, se ei ole peruste sulkea tarjoajaa pois kilpailutuksesta. Tällaista tietoa ei saa tarjoajalta edes kysyä.

- Siksi hankintalakiin on lisättävä pykälä, että rikos voitaisiin ottaa huomioon jo kilpailutusmenettelyssä ainakin niin kauan, kuin rikos näkyy rikos- ja sakkorekisterissä. Jätimmekin tänään hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen, Elomaa ja Meri toteavat lopuksi.

Kirjallinen kysymys

Kommentoi kirjoitusta.

Suomenhevosen rahoitus ja asema turvattava

Tiistai 23.10.2018 - Leena Meri

Jätin tänään hallitukselle seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen:

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu ja se on EU:n hyväksymä alkuperäisrotu. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena suomenhevonen täytti 110-vuotta. Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Hevostalous työllistää noin 15 000 henkilöä osa- tai kokoaikaisesti, työllistäviä aloja ovat mm. ratsastustallit, ravihevosten valmennus, eläinlääkäripalvelut ja välillisesti mm. tapahtuma-ala, lääketeollisuus ja varusteiden valmistajat. Suomenhevonen on palvellut sekä Suomen sodissa että jälleenrakentamisessa. On vain yksi suomenhevonen, jota emme saa menettää.

Tänä päivänä suomenhevosia on Suomen hevoskannasta noin kolmannes eli 20 000 yksilöä. Varsoja syntyy vuosittain noin 1300. Suomenhevosten astutusmäärät ovat kääntyneet laskuun kolmen vuoden nousun jälkeen. Tammoja on astutettu tänä vuonna tähän mennessä 1 692. Viime vuonna vastaavaan aikaan astutuksia oli 1 744. Suomenhevosen kannan säilymisestä on syytä olla huolissaan etenkin, kun uusien käyttömuotojen nopea kasvu aiheuttaa paineita ja haasteita kasvattajille.

Suomen maineikkaimman ja vanhimman hevosopiston, Hevosopisto Oy Ypäjällä, opetustoimintaan tuleva opetusministeriön tuki on pudonnut kymmeniä prosentteja toisen asteen opetuksen reformiuudistuksen vuoksi. Hevosopiston ammatillisen koulutuksen rahoitus on reformin myötä leikkaantunut vuositasolla yli 2 miljoonaa euroa (vuonna 2015 opetuksen vuosittainen rahoitus oli 6.4 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ennakoitu rahoitus on 4.3 miljoonaa euroa).

Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Hevosopisto saa tuloja kolmella tavalla, eli tukena opetusministeriöltä koulutukseen, tapahtumien järjestämisestä ja huippu-urheilun kehittämisestä. Hevosopiston toimintaan ei tule tuloja Veikkausvoittovaroista.

Opetusministeriön tuen pienentymisen johdosta talouden sopeutumistoimia on tehty ja päädytty valitettavaan päätökseen, jossa nimenomaan suomenhevosia vähennetään, joka on mielestäni väärä päätös. Asia on aiheuttanut sosiaalisessa mediassa valtavasti keskustelua eri ryhmissä ja myös Hevosurheilu- lehti on asiaa kommentoinut. Lisäksi Suomenhevosliitto ry on ollut asiasta järkyttynyt ja todennut, että verovaroin tuettu opisto päätyy talouden kulukuurille suomenhevosen kustannuksella.

Olet itse ollut yhteydessä sekä Hevosopistoon ja Hippoksen toimitusjohtajaan ja vedonnut ettei suomenhevosen rotua vaaranneta huonoilla päätöksillä.

Vastauksena Hevosopiston toimitusjohtaja, rehtori Pauliina Mansikkamäki on todennut taloudellisen tuen leikkausten johtavan mahdottomaan yhtälöön pitää toimintaa laajasti yllä. Toki valinta nimenomaan suomenhevosen vähentämisestä opiston hevosmäärässä on nimenomaan heidän. Hevosopisto on toivonut, että valtio tukisi suomenhevosen kasvatukseen ja jalostukseen liittyviä asioita, mutta tällä hetkellä näin ei ole.

Rahoituksen painopisteen ja rahoituskertoimen tulee muodostua siten, että sotiemme arvokkaalle avulle ja jälleenrakennuksen sankarille eli suomenhevoselle, annetaan sen kasvatus ja monipuolisen geeniperimän säilyttämistyölle erityisrahaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, jotta suomenhevosen asema turvataan hevosopistojen kasvatus- ja koulutustoiminnassa ja samalla turvataan myös suomenhevosen kannan säilyminen elinvoimaisena ja perimältään monipuolisena?

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalaiset haastavat kaikki kohtuullistamaan perintöverotusta

Perjantai 19.10.2018 - Leena Meri

Perussuomalaiset haluavat merkittävästi kohtuullistaa perintöverotusta. Eduskuntaryhmämme on tänään jättänyt lakialoitteen, jossa vaaditaan parantamaan lesken asemaa sekä perittävän lapsen asemaa tapauksessa, jossa esimerkiksi leski jää hallitsemaan yhteistä kotia.

Perintöveron kohtuullistamisen puolesta ovat puhuneet poliitikot yli puoluerajojen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on nyt tehnyt aloitteen, jotta voimme yhdessä ryhtyä eduskunnassa sanoista tekoihin.

Haastankin jokaisen kansanedustajan allekirjoittamaan ja äänestäjät patistamaan edustajiaan, sillä suuri osa kansastakin kohtuullistamista vaatii.

 Lesken asema kuntoon: yhteisen asunnon arvoa ei saa huomioida

Ensimmäinen lakialoitteessa korjattava epäkohta koskee lesken asemaa. Lesken periessä puolison jää lesken verosta tehtävän vähennyksen jälkeen usein vielä maksettavaa, vaikka omaisuutena olisi vain yhteinen asunto.

 On kohtuutonta, että leski maksaa veroa yhteisestä asunnosta, joka on yhteisellä työllä ansaittu ja maksettu puolisoiden kesken. Esitämmekin, että kun leski perii puolisonsa, yhteisen asunnon arvoa ei tule huomioida perintöverotuksessa.  

Kohtuutonta maksaa veroa omaisuudesta, jota ei hallitse

Toiseksi perussuomalaiset korjaisivat perittävän lasten aseman tilanteessa, jossa leski jää hallitsemaan puolisoiden yhteistä kotia. Tällaisessa tilanteessa perillisen asemassa oleva lapsi joutuu joskus ottamaan velkaa perintöverojen maksuun tai pahimmassa tapauksessa jopa luopumaan perinnöstä.

Ei ole oikein joutua maksamaan veroa sellaisesta omaisuudesta, jota ei todellisuudessa saa haltuunsa. Tällaisessa tilanteessa lesken hallinta-aika tulee rauhoittaa verotukselta ja siirtää verotusta siihen ajankohtaan, kun omaisuus siirtyy perintöä saavan lapsen vapaaseen hallintaan.

Lakialoite

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalaisten lakialoite parantaa lesken ja lasten asemaa perintöverotuksessa

Perjantai 12.10.2018 - Leena Meri

Jos haluaa vain kerätä rahaa, olla kateellinen eikä välitä ihmisten taloudellisesta ahdingosta, niin silloin nykyisessä perintöverotuksessa ei ole ongelmaa.

Perintöveroa koskevissa puheissa esiintyy perusteluja, että kyllähän kaikkea rahaliikennettä verotetaan.  Mutta perintövero poikkeaa normaalista ihmisten verotustilanteesta siinä, että se laukeaa maksettavaksi läheisen kuollessa, jolloin omaisilla on elämässään raskas vaihe. Lapset ja leski joutuvat usein miettimään, pitääkö puolisoiden kotina käytetty asunto myydä tai ottaa lainaa, jotta perintöveron saa maksettua.

Usein luullaan, että perintövero kohdistuu erityisesti varakkaisiin. Tämä luulo ei pidä paikkaansa. Veronmaksajain keskusliiton johtavan lakimiehen Juha Koposen vuoden 2017 koulutusmateriaalin mukaan perintövero kohdistuu suurimmaksi osaksi keskituloisiin. Esimerkiksi perinnön arvon ollessa enintään 200.000 euroa, eli tyypillisen omistusasunnon ja edullisen mökin verran, peräti 94 % perintöveroa maksavista on tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä.

SDP:n kansanedustaja Harakka on hehkuttanut perintöveroa. Harakka on todennut, että
”Perintö- ja lahjavero on markkinatalouden paras vero. Se ei kohdistu työhön, vaan ansaitsemattomaan tuloon. Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava vero.” Harakka on myös todennut, että SDP ei halua sääty-yhteiskuntaa, jossa varallisuus kasautuu vauraiden sukujen holveihin.

Itse en näe sääty-yhteiskunnan häivääkään siinä, jos leski asuu puolisoiden yhteisessä kodissa yksin tai alaikäisten lasten kanssa. On huomattava, että puolisot ovat palkkatuloistaan säästäneet asuntoaan, maksaneet veroja ja ottaneet lainaa, kyse ei todellakaan ole ansaitsemattomasta tulosta.

Nykyinen verosta tehtävä vähennys, jonka leski ja alaikäiset lapset saavat, ei useinkaan riitä poistamaan sitä, ettei perintöveroa tulisi maksettavaksi. 

Perussuomalaiset tulevat tekemään lakialoitteen perintöveron muuttamiseksi. Lakialoitteen keskeisenä sisältönä on lesken ja lasten aseman parantaminen.

Perintöveron maksuunpanoa tulee siirtää siten, että vero maksetaan vasta lesken kotina käyttämän asunnon asumisoikeuden lakattua.

Lisäksi perussuomalaiset haluavat lakialoitteessaan estää sen, että tilanteessa, joissa puolisoilla ei ole lapsia ja puoliso perii toisen puolison osuuden yhteisestä kotina käytetystä asunnosta, niin siitä lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa.  Asunto on maksettu yhdessä vuosien varrella ja lesken verottaminen asunnon perimisestä on kohtuutonta.

Kommentoi kirjoitusta.

Maapallon väestön räjähdysmäinen kasvu yksi juurisyistä ilmastonmuutokselle

Maanantai 8.10.2018 - Leena Meri

Kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC vaatii tuoreessa raportissaan ihmiskuntaa puuttumaan radikaalein toimin ja pikaisesti ilmaston hälyttävään lämpenemiseen. IPCC:n raportti antaa ihmiskunnalle aikaa 12 vuotta – merkittävät päästövähennykset on saatava aikaan jo vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutoksesta ja päästöistä sekä luonnon monimuotoisuuden menettämisestä puhutaan. Erilaisia kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla.

Jos väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1 miljardilla, ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen että maapallon kantokyky on ylitetty reippaasti. Suurinta väestönkasvu on Afrikassa ja mm. Intiassa.

Tästä asiasta ei paljoa puhuta ja vaadita siihen hillintää maailmanlaajuisesti. Muut puolueet -perussuomalaisia lukuunottamatta - ovat suomalaisen tavallisen ihmisen kimpussa ja syyllistämässä häntä autoilusta, lämmityksestä ja jopa lihan syömisestä.

EU:n päästövähennystavoitteissa Suomelle asetettiin EU:n kolmanneksi suurimmat tavoitteet eli 39 %:n vähennystavoite, vaikka Suomessa kivihiilen osuus energiantuotannosta on noin 7 %.

Vastaavasti Romania, Bulgaria ja Puola saivat vähennystavoitteekseen nollasta muutamaan prosenttiin. Heidän osuutensa kivihiilen käytöstä sähköntuotannossa on yli 90 %.

Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on  maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa.

Suomi on tehnyt paljon ja voimme jatkaa hyvää kehitystä, mutta kyllä päästöjen aiheuttajien pitää tulla tekemään oma osuutensa.  Ei tästä muuten mitään tule. Voimme laittaa Suomen kiinni kokonaan vaikka tänään eikä sillä ole merkitystä, elleivät kaikki tule mukaan. Siis ihan kaikki ja monella rintamalla.

YLE uutinen Afrikan väestöräjähdyksestä: 

Kommentoi kirjoitusta.

Kevytyrittäjät sote-palveluiden tuottajina?

Keskiviikko 3.10.2018 - Leena Meri

Kysyin pari viikkoa sitten hallitukselta seuraavaa:

Eikö olisi tarkoituksenmukaista työllisyydenkin kannalta, että ns. kevytyrittäjät voisivat osallistua palveluntarjoajina sote-palvelujen tuottamiseen erityisesti henkilökohtaisen budjetin avulla hankittavien palveluiden osalta?

Ministeri Saarikon vastaus:

Palvelusetelikokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevaan valmisteluun, ja se on osa valtioneuvoston Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihanketta. Kokeiluissa on kolme eri sisältöosiota: suoranvalinnan vastaanottopalvelut (ns. sote-keskus), suoranvalinnan suun terveydenhuolto ja henkilökohtainen budjetti. Kokeilut toteutetaan vuosina 2016-2018, josta ne voivat jatkua vuonna 2019 erikseen sovittavalla tavalla. 

Kokeilussa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009) ja asiakasmaksulakia (734/1992). Kokeiluissa henkilökohtaista budjettia toteuttavien palveluntuottajien tulee olla kunnassa hyväksytty palvelusetelin tuottajiksi. Koska kokeilussa noudatetaan voimassa olevaa palvelusetelilakia, palveluntuottajaksi voi päästä yritys, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin, täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset, jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta, jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus ja joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset.

Kevytyrittäjyyden käsitettä ei ole määritelty laissa. Sillä tarkoitetaan yleisesti sellaista yksinyrittäjää tai ammatinharjoittajaa, joka hankkii itse toimeksiantonsa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi laskutuspalveluyritykselle. Kaikilla ns. kevytyrittäjillä ei ole yritystunnusta, jolloin y-tunnuksen puuttuminen johtaa mm. siihen ettei henkilölle voida myöntää lupaa yksityisten terveyspalvelujen tuottamiseen eikä ko. kevytyrittäjä esimerkiksi voi käyttää hyväkseen arvonlisäveron alarajahuojennusta tai muiden yritysten tavoin vähentää tekemiään hankintoja.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisen osalta y-tunnusta ei edellytetä, vaan lupaa voidaan hakea tai ilmoitus tehdä henkilötunnuksella. Kunta voi kuitenkin palvelusetelilain 5 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla järjestäjänä asettaa esimerkiksi palvelusetelikokeilun tuottajille erilaisia vaatimuksia, joiden perusteella osa tai kaikki kevytyrittäjät voivat rajautua tuottajakunnan ulkopuolelle. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi alueella käytössä olevat tietojärjestelmät. Sen sijaan kansalliset tietojärjestelmäratkaisut tai niiden kehittäminen eivät rajoita kevytyrittäjien toimimista henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajina sosiaalihuollon palveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palvelusetelilaki on suunniteltu kumottavaksi.Tämän lisäksi osana uudistusta ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (HE 52/2017 vp). Ko. esityksen 13 §:n mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi voi rekisteröityä yrittäjä tai yhteisö, jolla on y-tunnus. Näin ollen jatkossa sosiaalihuollon palveluntuottajaksi rekisteröintiä varten kevytyrittäjät tarvitsevat y-tunnuksen. Kuitenkin, mikäli henkilökohtaisella budjetilla tuotetaan asiakassuunnitelman mukaisesti sosiaalipalveluina muita palveluja, kuten siivous- ja kuljetuspalveluja, palveluntuottajana voi toimia myös y-tunnukseton kevytyrittäjä. Uudistus mahdollistaisi siten jatkossa kevytyrittäjien toimimisen palveluntuottajana myös tältä osin.

Helsingissä 28.9.2018 Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Linkki Saarikon vastaukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi

Tiistai 2.10.2018 - Leena Meri

Sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi. Ehdotukseni, jonka esitin lakialoitteessani kolme vuotta sitten, on mennyt perille.

Nyt sukupuoliyhteys eläimen kanssa on Suomessa rangaistavaa vain, jos toiminta on julmaa tai aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Sukupuoliyhteys eläimeen ei siis ole rangaistavaa pelkkänä tekona.  Rikosoikeudellista vastuuta ei synny, ellei pystyä osoittamaan, että eläin on kokenut kärsimystä, kipua tai tuskaa. Mutta miten tämä edes todettaisiin, koska eläintä ei voi haastatella. Se, että tapahtunutta vahinkoa ei pystytä osoittamaan, ei kuitenkaan tarkoita, että vahinkoa ei olisi tapahtunut.

Tein lakialoitteen vuonna 2015, jossa esitin, että sukupuoliyhteys eläimen kanssa olisi aina rangaistavaa. Tämä vastaisi ihmisten moraali- ja oikeustajua. Se olisi myös viesti yhteiskunnalta, millainen toiminta on hyväksyttävää. Eläimillä pitää olla itseisarvo ja eläimiä pitää kohdella kunnioittavasti.

Sain tuolloin palautetta Suomen Eläintenystävät foorumilta, että minun pitäisi kunnioittaa ihmisten seksuaalisia taipumuksia. Mutta kyse ei ole pelkästään ihmisten taipumuksista, koska toinen osapuoli on eläin.

Foorumilta myös kerrottiin, että eläimetkin pitävät seksistä ja etteivät tutkijat tai lääkärit ole kyenneet osoittamaan, että eläin kärsisi. Mielestäni he eivät ymmärrä sitä, ettei eläintä saa alistaa ihmisen seksuaalisille mielihaluille. EU-maista vain Suomi, Unkari ja Romania sallivat sukupuoliyhteyden eläimen kanssa, ellei siitä aiheudu kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Hallituksen lakiesitys uudeksi eläinsuojelulaiksi pitää sisällään nyt pykälän, jossa todetaan, että Ihminen ei saa olla sukupuoliyhteydessä eläimen kanssa. Tekijä tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta.

Olen erittäin iloinen, että eläimet saavat itselleen vihdoinkin oikeutta ja kunnioittavaa kohtelua ja Suomi pääsee normaalille eurooppalaiselle tasolle mm. Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

 Lakialoitteeni 2015

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ministerin valan uudistuksessa piilee ongelmia

Maanantai 1.10.2018 - Meri ja Immonen

Lehdistötiedote 1.10.2018

Perussuomalaisten perustuslakivaliokunnan jäsen Leena Meri ja varajäsen Olli Immonen pitävät outona perustuslakivaliokunnan käsittelyssä olevaa ministerin valan ja vakuutuksen muutosta.

Hallituksen esityksen mukaan ministerin valaa ja vakuutusta uudistettaessa on hallituksen esityksessä lakiin valtioneuvostosta kirjoitettu sanamuoto, jossa ministeri voi vannoa ministerin valassa noudattavansa ”..toimin Jumalan ja Suomen valtakunnan lain ja laillisten sääntöjen mukaan..”

Tämän lisäksi ministeri voisi antaa neutraalin vakuutuksen ilman ”Jumalan lain” noudattamista.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus harjoittaa uskontoa. Ministerin tehtävä on kuitenkin maallinen virkatehtävä eikä uskonnon harjoittamista.

Lakiteksti on sanamuotonsa vuoksi epäselvä. Kenen Jumalan lakia tulee noudattaa ja kumpi on etusijalla - maallinen laki vai Jumalan laki?

Hallituksen esityksessä korostetaan evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon asemaa valan antamisessa. Länsimaiset kristilliset arvot ovat sinänsä hyvä arvopohja ja ohjenuora hyvään elämään, mutta lakitekstissä piilee ongelmia.

Esimerkkeinä ongelmista mainittu Jumalan lain ja maallisen lain etusijan epäselvyys sekä perustuslaissa taattu yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen tuomat haasteet pykälän tulkinnassa. Ajan myötä ehdotettu sanamuoto tulee johtamaan siihen, että ministerillä olisi oikeus yhdenvertaisen kohtelun perusteella vannoa valansa oman Jumalansa tai Jumalien nimiin. Se on omiaan sekoittamaan, minkä lain mukaan ministerin tulee toimia ja mikä uskontokunta tai Jumala häntä ohjaa.

Viime vuosien kehitys muualla lainsäädännössä on ollut päinvastainen. Tuomarien ja todistajien vala on modernisoitu ja uskonnollisuus on poistettu siten, että nämä antavat vakuutuksen ilman uskonnollisuutta.

Asetelma on outo. Miksi ministerin valaan halutaan tuoda ongelma etusijasta Suomen lakien ja Jumalan lain välillä.

Myös muut korkeat valtion edustajat, kuten presidentti ja puhemies antavat vakuutuksensa ilman uskonnottomuutta ja Jumalan lain korostamista.

Puhemiehen vakuutus kuuluu seuraavasti: ”Minä N.N. vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan."

Presidentin vakuutus taas toteaa, että: ”.., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä.”

YLE uutisoi kesäkuussa, että valtioneuvosto oli lainvalmistelussa huomannut valan sanamuodosta käydyn keskustelun ja ilmoitti, että lakiesityksessä ilmenneet virheet korjataan ennen kuin eduskunta käsittelee asiaa. Eduskuntaan tuodussa hallituksen esityksessä ei virheitä ole kuitenkaan poistettu.

Meri ja Immonen näkevät Jumalan lain nostamisen maallisen lain rinnalle ongelmana eivätkä ole valmiita avaamaan Pandoran lipasta tuleville tulkintaepäselvyyksille siitä, että minkä jumalan lakia noudatettaisiin ministerin toimessa.

Meri ja Immonen näkevät, että lain sanamuotoa on muutettava. Joko niin, että ministeri antaa vain uskonnottoman vakuutuksen tai niin, että Jumalan lain noudattaminen poistetaan valan kaavasta.

 

Leena Meri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pj

Perustuslakivaliokunnan jäsen, varatuomari

 

Olli Immonen

Kansanedustaja

Perustuslakivaliokunnan varajäsen

Linkki ylen uutiseen 1.6.2018, jossa valtioneuvoston kanslia kertoo muuttavansa lakitekstiä

https://yle.fi/uutiset/3-10234696

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalainen Suomi syksyn talousarviossa

Perjantai 28.9.2018 - Leena Meri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee kuluvana syksynä jälleen oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa he esittävät merkittäviä vaihtoehtoja ja rahoitusratkaisuja hallituksen budjettiehdotukseen vuodelle 2019.

Eduskuntaryhmä jätti perjantaina ryhmän yhteisiä talousarvioaloitteita ensi vuoden budjettiin. Seuraavassa joitakin poimintoja aloitteista.  

Työllisyyden hoitoon ehdotetaan muuttoavustuksen käyttöönoton pilotointia työn perässä muuttaville. Työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintaa saadaan parannettua ja työvoiman kohtaanto-ongelmia pienennettyä. Tämä onnistuu työvoiman edistävillä toimenpiteillä, kuten alueellista liikkuvuutta parantamalla. Samoin polttoaineveroa ehdotetaan laskettavaksi, jotta ihmisillä on varaa liikkua.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus esitetään peruttavaksi. Korotus vaikuttaa asumiskustannuksiin, jotka vievät monilta ihmisiltä yli kolmanneksen tuloista. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Perussuomalaiset eivät halua korottaa asumisen kuluja, kuten hallitus on tekemässä.

Ansiotuloverotusta esitetään alennettavaksi erityisesti keskituloisilla. Palkansaajan käteen jäävän tulon määrällä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen.

Perintöverotusta pitää kohtuullistaa. Perintövero aiheuttaa monille ihmisille taloudellisia vaikeuksia sen lisäksi että läheinen ihminen on kuollut. Verotus kaipaa uudistusta erityisesti lesken ja lasten aseman parantamiseksi sekä lesken hallinta-ajan rauhoittamiseksi verotukselta. Perintövero kohdistuu raskaiten keskituloisiin.

Eläkkeiden verotusta pitää kohtuullistaa. Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä.  Niiltä osin, kun eläkkeiden verotus ylittää työtulon verotuksen tason, on verotuksen oltava oikeudenmukaista.

Perussuomalaiset ehdottavat määrärahaa ruoka-apuun, jonka tuen hallitus on jättänyt pois. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään valitettavan matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta.

Lisäksi olen jättämilläni talousarvioaloitteilla hakenut lisärahoitusta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa Hyvinkään tiehankkeisiin, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta.

Valtatie 25 ja Hyvinkään Kalevankadun risteys olisi muutettava eritasoliittymäksi. Tämä liittymä on liikennemääriltään suurin Hyvinkään sisääntuloväylistä. Liittymässä on vakavia liikenneturvallisuusongelmia.

Valtatie 25 eteläpuolella olevan maantien 130 ramppi ehdotetaan muutettavaksi liikennöitäväksi kahteen suuntaan, jolloin raskas liikenne voi kääntyä risteyksessä turvallisesti vain oikealle.

Näiden lisäksi ehdotin määrärahoja kahteen, sydäntäni lähellä oleviin kohteisiin, joita ei ole lainkaan huomioitu hallituksen budjettiehdotuksessa.

Suomenhevosliitto ry:n toiminnan tukemiseen ja liiton jakamiin avustuksiin ehdotin 100 000 euroa. Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu ja se on EU:n hyväksymä alkuperäisrotu. Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa ja se työllistää noin 15 000 henkilöä osa- tai kokoaikaisesti. Suomenhevonen on palvellut sekä Suomen sodissa että jälleenrakentamisessa.

Avustajakoirien hankintaan ja käyttäjille aiheutuvien kustannusten tukemiseen ehdotin 2 miljoonaa euroa.  Avustajakoira koulutetaan avustamaan liikuntavammaista henkilöä monissa päivittäisissä toimissa. Avustajakoira toimii liikkumisrajoitteisen henkilön liikkumisen tukena avustaen käyttäjän tarpeen mukaan itsenäisessä seisomisessa, kävelyssä, nousemisessa tai pyörätuolin liikuttamisessa. Avustajakoira toimii käyttäjänsä apuna monessa, kuten avaa ja sulkee ovia, noutaa käyttäjän ulottuville tavaroita esim. lompakon, puhelimen, tekee hoitajakutsun sekä avustaa riisumisessa ja pukeutumisessa. Avustajakoira osaa myös erikseen koulutettuna muistuttaa lääkkeiden otosta ja hakea avustettavalle lääkkeet sekä ulkopuolista apua, jos avustettavalle tulee hätätilanne.

Kommentoi kirjoitusta.

Eroja perussuomalaisten ja hallituksen arvovalinnoissa

Tiistai 25.9.2018 - Leena Meri

Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.

Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Esimerkki arvovalinnasta

Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.

Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.

Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.

Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja

Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot.  Nostettavat ”haittaverot” ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.

Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko

Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.

Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.  Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta.

Tapaamisiin Pornaisissa ja Hyrylässä

Torstai 20.9.2018 klo 10:44

Pornainen_2.png

Hyryla_23092018.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Tavataan

Perjantai 14.9.2018 klo 18:37

received_369930236880656.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteisiin talkoisiin maataloustuottajien puolesta

Torstai 6.9.2018 - Leena Meri

Tarvitsemme kaikkien yhteistä ponnistusta, jota tuottajien taloudellista ahdinkoa voidaan helpottaa. Tuottajien kulut ovat kasvaneet viidessätoista vuodessa 50 prosenttia, mutta tuottajahinnat van 17 prosenttia. Suomalaiset ovat valmiita tukemaan tuottajia.

Heinäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Lisäksi 66 % suomalaista kannattaa maataloustukien lisäämistä, koska satovahingot ovat heikentäneet maatalouden kannattavuutta. Suomalaiset ovat ilmaisseet tahtotilansa tässäkin asiassa.

Jopa 90 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan esimerkiksi maidosta enemmän, jos raha menisi suoraan tuottajan kukkaroon. On syytä myös huomata, että leivän hinnasta vain kolme prosenttia menee viljelijälle.

Maatalouden ahdinko johtuu mm. viime kesän kylmyydestä ja sateista sekä tämän kesän kuivuudesta. Tuottajilla ei ole riittäviä neuvotteluasemia, heitä viedään kuin pässiä narussa elintarviketeollisuuden ja kaupan välissä.

Hallituksen kriisipaketin vaikutus maataloudelle jää vähäiseksi. Tämänkaltainen tekohengitys maataloustuottajien suuntaan, jota hallitus harrastaa, on kestämätöntä. Perussuomalaiset näkevät, että tarvitaan selvä suunnanmuutos, jotta maataloustuottajien asema pystytään jatkossa turvaamaan. Ei voi olla niin, että vain lisäbudjeteilla tai budjettiriihen välityksellä annetaan heille jotakin. Kaikki pitää nyt saada talkoisiin mukaan ja lisäksi hallituksen pitää olla myös tiukkana EU-pöydissä ja pitää suomalaisen maatalouden puolia.

Nyt tarvitaan yhteisiä talkoita. Esimerkiksi kauppa voisi ostaa suomalaisia maataloustuotteita ja pitää niitä paremmin esillä, jos haluaisi. Kyllähän Ruotsin Lidlkin on ilmoittanut suosivansa ruotsalaista lihaa tukeakseen maan omia lihantuottajia ankaran kuivuuden aiheuttamissa vaikeuksissa.

Suomalainen ruoka perheen pöydässä on kansallisesti tärkeää omavaraisuudenkin näkökulmasta. Se on myös ympäristö- ja työllisyysteko, johon kannattaa satsata, jos haluamme, että suomalalaista maataloutta ylipäänsä on olemassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Miten Suomen verovarat jaetaan?

Perjantai 31.8.2018 - Leena Meri

YLE aamutv 31.8

YLE_aamutv.png

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus lisää halpatyövoiman vetovoimatekijöitä

Maanantai 27.8.2018 - Leena Meri

Perussuomalaiset vastustavat hallituksen suunnitelmia poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta neljän kuukauden työskentelyvaatimus sosiaaliturvan edellytyksenä.

Hallituksen suunnitelmien mukaan jatkossa Suomen sosiaalieduista pääsisi nauttimaan, jos tienaa työttömyysturvan peruspäivärahan suuruisen ansion, eli 696,60 euroa kuukaudessa. Lisäksi muut Suomeen pysyvästi asumaan tulevat ihmiset olisivat välittömästi oikeutettuja sosiaaliturvaan. Tämä koskisi muun muassa opiskelijoita ja oleskeluluvan saaneita.

Emme tätä uudistusta hyväksy. Hallitus toivottaa päätöksellään ulkomaisen halpatyövoiman tervetulleeksi ja pyrkii vahvistamaan Suomen asemaa koko maailman sosiaalitoimistona.

Suomi ei tarvitse enää yhtään uutta maahanmuuton vetovoimatekijää lisää. Päinvastoin vetovoimatekijöitä tulee karsia. Hallitus on ajamassa päätöksellä suomalaisen duunariveronmaksajan entistä ahtaamalle.

Hallitus pyrkii rahtaamaan Suomeen ulkomaista halpatyövoimaa valtion kompensaatiolla. Tämä tietää suomalaisille duunareille kylmää kyytiä.  Tämä on yksi nykyisen hallituksen huonoimmista päätöksistä.

 

Linkki Helsingin Uutisiin

Kommentoi kirjoitusta.

Nähdään ja kuullaan

Maanantai 20.8.2018 - Leena Meri

Linkki: Leena Meri kyselytunnilla

Rajamaki_2.jpg

 

Vihti_25.8.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen veronalennuslupaukset ovat pelkkä bluffi

Torstai 9.8.2018 - Leena Meri

Hallitus on valtiovarainministeri Orpon suulla ilmoittanut alentavansa tuloverotusta Kiky-sopimuksen mukaisesti, mutta samalla kiristävänsä ”haittaveroja” eli suomeksi sanottuna mm. autoilun ja energian ja sitä kautta asumisen verotusta. Nämä verot ovat tasaveroja ja iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Veronalennuslupaukset ovat siis pelkkä bluffi.

Perussuomalaiset vastustavat näitä korotuksia ja ovat jo aiemmin vaatineet polttoaineveron ja sähköveron alentamista.

Nyt on myös paljastunut, miksi hallitus edelleen nousukauden aikana ottaa uutta velkaa 1,5 miljardia euroa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan EU:ssa on ”salainen” sopimus siitä, että Suomi varautuu 100.000 uuden turvapaikanhakijan vastaanottamiseen.

Käsittämätöntä varautumista. Eikö tällainen invaasio pitäisi estää eikä ruveta varautumaan 100.000 ihmisen vastaanottamiseen. Muun muassa Aamulehden (6.8) jutun perusteella on jopa valitettavaa, että varautuminen ei ole onnistunut. Kun pyytää varoja pieniin asioihin niin vastaus hallitukselta on, että jakovaraa ei ole. Toiset menot ovat kuitenkin sellaisia, että rahaa vaan on. Vuoden 2015 vyöry maksoi pelkkinä vastaanottokeskusten menoina yli 500 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset tulevat pitämään suomalaisten etua esillä ja etusijalla, kun valtion budjettia taas laaditaan. Suomalaisille on muun muassa tärkeää, että asumista halpuutetaan. Jotta suomalaisilla on jatkossakin varaa asua, tarvitaan muun muassa kohtuuhintaista energiaa, asumista sekä mahdollisuutta kulkea autolla.  

Samoin pienituloisille olisi merkittävää, että lääkkeiden 50 euron omavastuu poistetaan.  Nämä ovat vain pari esimerkkiä viime syksyn vaihtoehtobudjetistamme.

Saamme budjettiin tuloja esimerkiksi laittamalla suursäätiöt ja –yhdistykset verolle oikeudenmukaisen veropohjan laajentamiseksi.  Samoin kehitysyhteistyömallimme säästää suoraa valtion tukea, mutta antaa veronmaksajille vaikutusmahdollisuuden valita avun kohde.

On selvää, että jos otamme Suomeen satatuhatta uutta turvapaikanhakijaa, seuraa siitä se, että keskituloisten verotusta kiristetään ja sosiaalitukia pienituloisilta karsitaan. Toinen vaihtoehto tietysti on velan roima kasvattaminen. En usko, että suomalaiset haluavat kumpaakaan vaihtoehtoa.

Kommentoi kirjoitusta.

Pakkopalautukset ovat normaali osa turvapaikkaprosessia

Keskiviikko 8.8.2018 - Leena Meri

Mediassa käydään paljon keskustelua pakolaisten pakkopalautuksista. On myös hyvä muistaa, että palautuksia tehdään lisäksi rikoksiin syyllistyneille. 

Suomessa on vastaanottokeskuksissa yli 10.000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä, joista merkittävä osa on valittanut päätöksistä.

Monet  puolueet rientävät - Perussuomalaisia lukuunottamatta- kilpaa vaatimaan lisää selvityksiä siitä, onko kaikki mennyt eri käsittelyn vaiheissa täydellisesti. Pienintäkään virhettä tai sinne päinkään viittaavaa ei saa ilmaantua missään menettelyn vaiheessa tai asenne on heti, että Suomi rikkoo ihmisoikeuksia ja perustuslakia.

Turvapaikkaturismi on kohdannut koko Eurooppaa. Satojatuhansia Ihmisiä liikkuu paremman elämän perässä. Se ei kuitenkaan ole peruste turvapaikkaan minkään kansainvälisen sopimuksen tai Suomen perustuslain mukaan. Henkilö, joka ei saa turvapaikkaa joutuu poistumaan Suomesta. Näin sen tulee ollakin. Palautukset perustuvat lakiin. Laitonta maassaoloa ei tule pitää oikeusvaltiossa normaalina ilmiönä, jonka kustannukset maksetaan yhteisesti kerätyistä verovaroista.

Pakkopalautukseen joudutaan, jos maasta ei poistuta vapaaehtoisesti. Ei kai vaihtoehto voi olla, että tänne saa jäädä, jos vain haluaa. Koko järjestelmä menettää pohjansa, jos näin olisi.

Suomen turvapaikkaprosessissa henkilön asiat selvitetään maahanmuuttovirastossa ja kielteiset päätökset käsitellään valituksen johdosta hallinto-oikeudessa ja viime kädessä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeusprosessiin saa myös oikeusavustajan valtion varoista. Monet hakevat turvapaikkaa useaan kertaan ja prosessi pyörii aina uuden kierroksen. Tämä voi kestää vuosia.

Mikä muu ihmisryhmä saa näin paljon apua ja tukea valtion varoin ja siten, että perusteet tutkitaan monessa käsittelyssä? Myös laillisuusvalvonta, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun valvonta, kohdistuu maasta poistamisen toteutukseen. Eipä tule heti mieleen moista koneistoa, esimerkiksi vanhustenhuollon osalta, vaikka jatkuvasti saamme lukea vanhustenhuollon epäkohdista. Sitten vielä pitäisi erikseen eri puolueiden vaatimuksista  pikaisest selvittää erityisen selvitysmiehen avulla onko kaikki mennyt täydellisesti turvapaikkahakemusten osalta. On selvää, että täydellistä maailmaa ei ole eikä tule. 

Suomi ei myöskään voi taata, että Suomesta poistetun ihmisen elintaso ja elämä vastaisi Suomen olosuhteita hänen kotimaassaan. Kaikille turvapaikkaa ei voida antaa vain ihmisen oman tahdon  perusteella. Edes tilanteessa, jossa oikeus turvapaikkaan on olemassa, ei se oikeuta henkilöä valitsemaan maata,  jonne haluaa asettua.

Selvitysmiesten sijaan tulisi panostaa tehokkaaseen palautukseen kielteisen päätöksen saaneille sekä siihen, että oikeutta hakea turvapaikkaa useaan kertaan rajoitettaisiin.

Julkisuudessa on esitetty Suomen varautuvan lähivuosina jopa 100.000 turvapaikanhakijan tulemiseen. Ellei toimenpiteitä maastapoistamisen tehostamiseen tehdä eikä uusintahakemuksia rajoiteta, me emme tule selviämään tuollaisesta määrästä hakijoita. Joskin ensisijainen tehtävä olisi estää ylipäätään tällaisen ihmismassan saapuminen. 

Kommentoi kirjoitusta.

Leena Meri ja Riikka Purra

Torstai 28.6.2018

purra_ja_leena.jpg

Tänään keskustelua Riikka Purran kanssa ajankohtaisista aiheista ja vähän muustakin.
Alla linkki videoon.

https://youtu.be/rcM4-G-y2EY

Kommentoi kirjoitusta.

Julkisen talouden näkymiä

Maanantai 25.6.2018 - Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Talouden tila hyvä, mutta ilmassa on monia riskejä 

Kehyskauden loppupuolelle ennustetaan vaimeampaa kasvua, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousukauden loppu häämöttää jo. Jotta voidaan tehdä uskottava pidemmän aikavälin talouden katsaus, täytyy asiat laittaa oikeaan kontekstiin.

Mitkä vaikutukset talouteen on Euroopan keskuspankin toimilla, kun osto-ohjelman kasvattaminen päättyy vuoden vaihteessa? Entä mitä vaikuttaa USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu? Miten puolestaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa kansantalouksiin? Velallisia luonnollisesti kiinnostaa inflaatio ja sen vaikutukset lainoihin.

Kaikki nämä seikat vaikuttavat talouskehitykseemme. Näitä asioita käsitellään kuitenkin hyvin suppeasti hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa.

Kotitalouksien velkaantumiseen syytä kiinnittää huomiota – ostovoimaa lisää keskiluokalle 

Kotitalouksien velkaantuneisuus on huolestuttavaa, ja se on ennätyksellisellä tasolla. Velka on myös hyvin keskittynyttä, pieni osa kotitalouksista on hyvin velkaantuneita. Oma vaikutuksensa on myös taloyhtiölainojen kasvulla. Asialle on tehtävä jotain, lisää sääntelyä, mutta pienin askelin. Asumista on kaikkinensa halpuutettava. 

Olisi myös syytä kasvattaa asteittain keskiluokan ostovoimaa, ja sitoa ostovoiman kasvatus työllisyysasteen nousuun. Ostovoiman kasvatus antaa mahdollisuuden kotitalouksille lyhentää syntyneitä velkoja, tai vaihtoehtoisesti säästää tai kuluttaa. 

Tosiasia on se, että kotitaloudet ovat työntäneet Suomen talouden kuopasta, mutta ovat jääneet sinne itse. Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös, muuten kansantaloutemme on liian haavoittuva. 

”Kansalaisten osallisuutta lisättävä” 

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä puolueet voivat esittää laajempia monivuotisia uudistusohjelmiaan. Näin ollen perussuomalaiset laativat vaihtoehdon, jossa on useita uudistusohjelmia ja lukuisia lausumia niihin pääsemiseksi. 

Keskushallintoa tulee edelleen uudistaa. Näemme sen välttämättömänä. Edessämme olevat haasteet ovat mittaamattomia, mutta edistyksellisillä hallintotavoilla pystymme luovimaan Suomen selkeimmille vesille. Siiloja hallinnonalojen väliltä on edelleen poistettava. 

Monimutkaisten ilmiöiden hallinnoimiseksi tulee mennä ilmiöpohjaiseen budjetointiin. Näin pystymme havaitsemaan muun muassa ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia, tai lapsivaikutuksia.

Kansalaisten osallisuutta täytyy edelleen lisätä. 

Elinikäinen oppiminen tavoitteeksi 

Koulutusta on uudistettava. Elinikäisen oppimisen tulisi olla tulevan hallituksen keskeisiä hankkeita. Miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uudelleen tulevan vuosikymmenen aikana. 

Koulutukseen on saatava skaalautuvuutta, muuten tehtävä on mahdoton. Kaikkinensa koulutusta tulisi tiivistää, ja hyödyntää digitalisaation avulla kaikki mahdollinen aika. 

Sosiaaliturvauudistus on välttämätön 

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä myös sotu-uudistus. Työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen täytyy tehdä älykkäästi. Lisätään kannustavia elementtejä ottaa työtä kaikissa tapauksissa vastaan.

Olisiko syytä tehdä sotu-uudistus vaiheittain, yhdistelemällä ensin joitain tiettyjä samankaltaisia etuuksia? 

Lähellä –uudistus Suomeen 

Keskeisintä näissä kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa on päästä lähelle ihmistä. Hallinnon ja palveluiden täytyy olla kansalaisia lähellä. Näin ollen olisi hyvä, että hallinto tekisi ’lähellä’ –uudistuksen.

 Ja miten päästään lähelle ihmistä? Tiedolla ja sen hyötykäytöllä. Lähellä –uudistus on itse asiassa ihmislähtöistä tietotaloutta.  Se tieto, mikä Kelalla ja julkishallinnolla on ihmisistä, täytyy saada hyödyttämään kansakuntaa. 

Sillä tiedolla löydetään aikaisin ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa, jota voidaan käyttää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Samoin samaa tietoa voidaan käyttää työkyvyttömyyden ehkäisyyn, tai vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen. 

Keskeinen julkisen talouden haaste onkin siis se, miten tulevaisuudessa käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet ja miten hallintomme pystyy uudistumaan ja pääsemään lähelle ihmistä. 

Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, tapahtui muualla maailmassa sitten sama mitä.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »