Kirjallinen kysymys kuntataloudesta ja turvapaikan hakijoiden sijoittamisesta kuntiin

Maahanmuuttovirasto ei enää nykyisin tiedustele kuntien mielipiteitä yksityisten vastaanottokeskusten sijoittamisesta kuntiin, vaikka kunta joutuu järjestämään palveluita keskusten asukkaille. Esimerkkeinä ovat koulu- ja päivähoitopalveluiden järjestäminen alaikäisille lapsille.

Esimerkiksi kotikaupungissani Hyvinkäällä ei ole oltu innostuneita kaupungin puolesta perustamaan kaupungin omistamiin tiloihin vastaanottokeskusta. Toisaalta Hyvinkää on jo vuosia ottanut kuntaansa kiintiöpakolaisia. Yhteensä heitä on otettu noin 200 henkilöä ja ensi vuonna on tulossa 20 henkilöä lisää. Näin ollen Hyvinkää tekee osansa jo kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, toisin kuin monet lähikunnat, joissa vastaanottokeskusta ei ole eikä kiintiöpakolaisia ole juuri otettu.

Hyvinkään Kaupunginhallitusta tiedotettiin maanantaina, 02.11.2015, että kaupunkiin on tulossa vastaanottokeskus Luona Oy:n ja maahanmuuttoviraston tekemän sopimuksen perusteella. Asukkaat saapuivat vastaanottokeskukseen samalla viikolla. Keskukseen mahtuu 300 asukasta.

Tiedotustilaisuudessa marraskuussa Luona Oy antoi lupauksen järjestää täysimääräistä kotoutusta kaikille sekä lupauksen myös omasta asunnosta ja työpaikasta. Pidän tällaisia lupauksia aika erikoisina, vaikka kaikki tiedämme, että arviolta 50-70 % heistä tulee saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tämänhetkisessä maamme asunnottomuus - ja työllisyystilanteessa lupaukset tuntuvat erikoisilta.

Luona Oy:n ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Hyvinkäällä on tällä hetkellä ainakin noin 100 henkilöä; Afganistanista, Iranista, Irakista, Somaliasta, Eritreasta ja Syyriasta ja lisää vielä tulossa. Noin puolet heistä ovat nuoria miehiä ja puolet perheitä. Hyvinkään Kaupunginhallituksessa julkistetun tiedon mukaan nykyisten henkilöiden keskuudessa on tällä hetkellä 41 alaikäistä, joille pitää järjestää päiväkoti- sekä koulupaikat.  Nyt perustettuun vastaanottokeskukseen mahtuu yhteensä 300 henkilöä.

Tällä viikolla eli 7.12.2015 Hyvinkään kaupunki tiedotti, että 15.12.2015 Hyvinkäälle avataan toinen vastaanottokeskus maahanmuuttoviraston ja Metsätähden välisellä sopimuksella (Metsätähti kuuluu Mehiläinen-konserniin). Vastaanottokeskuksella on mahdollisuus ottaa vastaan noin 200 asukasta. Keskuksen asukkaista ei vielä ole tietoa.

Lisäksi Hyvinkäällä on vanha Rantasipi-hotelli, joka on lopettelemassa toimintaansa vuodenvaihteessa ja huhuja on liikkunut siitä, että maahanmuuttovirasto suunnittelisi sinne mahdollisesti vastaanottokeskusta. Kaupungin arvion mukaan sinne mahtuisi 800 pakolaista ja se olisi Suomen suurin vastaanottokeskus.

Näin ollen Hyvinkäälle on reilussa kuukaudessa tullut 500 paikkaa pakolaisia varten sekä mahdollisesti 800 paikkaa lisää. Hyvinkää joutuu lyhyessä ajassa ja ilman omaa myötävaikutustaan ottamaan kuntaan pahimmillaan 1300 pakolaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, jotta kunnan itsemääräämisoikeus säilyisi ennallaan, eikä kunnille aiheutettaisi kestämätöntä taloudellista tilaa näiden yksityisten toimijoiden tullessa kuntaan?

Lisäksi kysyn ministeriltä, kuinka taataan kunnan peruspalveluiden toimivuus, jos kunnalle aiheutetaan em toimilla taloudellisesti kestämätön tila?

Ryhtyykö ministeri antamaan ohjeistusta maahanmuuttovirastolle, jotta kunnilla säilyy riittävä itsemääräämisoikeus sekä vaikutusmahdollisuudet kunnan alueelle perustettavien yksityisten vastaanottokeskusten ja kuntaan tulevien turvapaikan hakijoiden määrän suhteen?

Helsingissä, 11.12.2015

 Leena Meri, ps