Julkisen talouden näkymiä

Talouden tila hyvä, mutta ilmassa on monia riskejä 

Kehyskauden loppupuolelle ennustetaan vaimeampaa kasvua, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousukauden loppu häämöttää jo. Jotta voidaan tehdä uskottava pidemmän aikavälin talouden katsaus, täytyy asiat laittaa oikeaan kontekstiin.

Mitkä vaikutukset talouteen on Euroopan keskuspankin toimilla, kun osto-ohjelman kasvattaminen päättyy vuoden vaihteessa? Entä mitä vaikuttaa USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu? Miten puolestaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa kansantalouksiin? Velallisia luonnollisesti kiinnostaa inflaatio ja sen vaikutukset lainoihin.

Kaikki nämä seikat vaikuttavat talouskehitykseemme. Näitä asioita käsitellään kuitenkin hyvin suppeasti hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa.

Kotitalouksien velkaantumiseen syytä kiinnittää huomiota – ostovoimaa lisää keskiluokalle 

Kotitalouksien velkaantuneisuus on huolestuttavaa, ja se on ennätyksellisellä tasolla. Velka on myös hyvin keskittynyttä, pieni osa kotitalouksista on hyvin velkaantuneita. Oma vaikutuksensa on myös taloyhtiölainojen kasvulla. Asialle on tehtävä jotain, lisää sääntelyä, mutta pienin askelin. Asumista on kaikkinensa halpuutettava. 

Olisi myös syytä kasvattaa asteittain keskiluokan ostovoimaa, ja sitoa ostovoiman kasvatus työllisyysasteen nousuun. Ostovoiman kasvatus antaa mahdollisuuden kotitalouksille lyhentää syntyneitä velkoja, tai vaihtoehtoisesti säästää tai kuluttaa. 

Tosiasia on se, että kotitaloudet ovat työntäneet Suomen talouden kuopasta, mutta ovat jääneet sinne itse. Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös, muuten kansantaloutemme on liian haavoittuva. 

”Kansalaisten osallisuutta lisättävä” 

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä puolueet voivat esittää laajempia monivuotisia uudistusohjelmiaan. Näin ollen perussuomalaiset laativat vaihtoehdon, jossa on useita uudistusohjelmia ja lukuisia lausumia niihin pääsemiseksi. 

Keskushallintoa tulee edelleen uudistaa. Näemme sen välttämättömänä. Edessämme olevat haasteet ovat mittaamattomia, mutta edistyksellisillä hallintotavoilla pystymme luovimaan Suomen selkeimmille vesille. Siiloja hallinnonalojen väliltä on edelleen poistettava. 

Monimutkaisten ilmiöiden hallinnoimiseksi tulee mennä ilmiöpohjaiseen budjetointiin. Näin pystymme havaitsemaan muun muassa ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia, tai lapsivaikutuksia.

Kansalaisten osallisuutta täytyy edelleen lisätä. 

Elinikäinen oppiminen tavoitteeksi 

Koulutusta on uudistettava. Elinikäisen oppimisen tulisi olla tulevan hallituksen keskeisiä hankkeita. Miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uudelleen tulevan vuosikymmenen aikana. 

Koulutukseen on saatava skaalautuvuutta, muuten tehtävä on mahdoton. Kaikkinensa koulutusta tulisi tiivistää, ja hyödyntää digitalisaation avulla kaikki mahdollinen aika. 

Sosiaaliturvauudistus on välttämätön 

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä myös sotu-uudistus. Työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen täytyy tehdä älykkäästi. Lisätään kannustavia elementtejä ottaa työtä kaikissa tapauksissa vastaan.

Olisiko syytä tehdä sotu-uudistus vaiheittain, yhdistelemällä ensin joitain tiettyjä samankaltaisia etuuksia? 

Lähellä –uudistus Suomeen 

Keskeisintä näissä kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa on päästä lähelle ihmistä. Hallinnon ja palveluiden täytyy olla kansalaisia lähellä. Näin ollen olisi hyvä, että hallinto tekisi ’lähellä’ –uudistuksen.

 Ja miten päästään lähelle ihmistä? Tiedolla ja sen hyötykäytöllä. Lähellä –uudistus on itse asiassa ihmislähtöistä tietotaloutta.  Se tieto, mikä Kelalla ja julkishallinnolla on ihmisistä, täytyy saada hyödyttämään kansakuntaa. 

Sillä tiedolla löydetään aikaisin ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa, jota voidaan käyttää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Samoin samaa tietoa voidaan käyttää työkyvyttömyyden ehkäisyyn, tai vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen. 

Keskeinen julkisen talouden haaste onkin siis se, miten tulevaisuudessa käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet ja miten hallintomme pystyy uudistumaan ja pääsemään lähelle ihmistä. 

Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, tapahtui muualla maailmassa sitten sama mitä.