Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri jätti kirjallisen kysymyksen ministerille lastensuojelun läheisverkoston kartoituksesta.- Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden Kuntien lastensuojeluviranomaiset vastaavat läheisverkostokartoitusten tekemisestä ja lapsen sijaishuoltopaikan valinnasta. He arvioivat myös sijaisperheenä toimimisen edellytykset ja hyväksyvät käyttämänsä sijaishuoltopaikat, joiden valinnan tulee aina perustua lapsen edun huolelliseen arviointiin. Valintaa tehtäessä on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Tässä yhteydessä on selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua hänen tukemiseensa sijoituksen aikana siten kuin lastensuojelulaissa säädetään. Läheisverkoston selvittäminen voidaan jättää tekemättä vain asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn takia. Sijoitettavien lasten tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Joillakin tuen tarve voi olla niin vahva, ettei läheisverkostolla välttämättä ole valmiuksia vastata siihen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei myöskään ole läheisverkostossaan riittävän turvallisia aikuisia. Marraskuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen, jossa ohjeistetaan läheisverkostokartoituksen tekemiseen. Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja. Hallitusohjelman mukaan lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset myös lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukiverkostojen kartoittamiseen ja vahvistamiseen. Lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta pyritään kehittämään myös Lapsi- ja perhepalvelu- Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 50/2020 vp jen muutosohjelmalla, jonka rahoituksesta osa varataan lastensuojelun monialaiselle kehittämistyölle tulevissa maakunnissa. Tavoitteena on parantaa lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Helsingissä 28.2.2020 perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru2020 alusta. Laki sisältää erityisesti lapsen itsemääräämisoikeutta korostavia asioita, ja trendi onkin kääntynyt siihen suuntaan, että lastensuojelussa lähestytään asioita ensisijaisesti lapsen oikeuksien kautta.
- Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut ratkaisukäytännöissään huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä ja että se on lopetettava niin pian kuin mahdollista, ja että tavoite on perheen jälleenyhdistämisessä, Meri taustoittaa.
Kysymyksessä Meri ilmaisee huolensa siitä, että vastaako käytännöt lakia ja ohjeistuksia, kun lapselle etsitään sijoituspaikkaa.
- Lastensuojelulaki lähtee siitä, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisen ihmisen mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ovat varsin selkeät; niissä kerrotaan, että ensisijaisesti on kartoitettava lapsen sijoittamista lapselle läheisen henkilön luokse.
- Olen kuitenkin kuullut useilta tahoilta, ettei tämä käytännössä toteudu. Myös tilastot puhuvat sen puolesta, ettei lain tarkoittamaa läheiskartoitusta joko tehdä tai sitten sitä ei hyödynnetä tarpeeksi, Meri kommentoi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 18 544, joka tarkoittaa, että kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. 31.12.2018 huostassa oli 9 533 lasta, joista noin puolet oli perhehoidossa. Tutkimuksen mukaan perhehoitoon sijoitetuista lapsista vain 13,1 prosenttia (689) oli sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin.
- Lapsen läheisille sijoitettujen määrä on todella alhainen. Onko todella niin, ettei sopivia läheisiä enempää löydy, vai sijoitetaanko lapset liian helposti lähipiirin ulkopuolelle, Meri ihmettelee.
- Kyseessä on tilanne, jossa laki näyttää olevan kunnossa, mutta käytännöt eivät. Siksi kysyin ministeriltä, onko läheisverkostokartoituksen käytännön toteutumisesta tekeillä selvitys. Selvityksessä pitäisi erityisesti tutkia onko esimerkiksi isovanhemmilla tosiasiallinen mahdollisuus päästä sijaisperheeksi, Meri perustelee.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_50+2020.aspx
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lastensuojelusta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Meren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2020 vp:
Onko ministeriössä tehty selvitystä tai ollaanko selvitystä tekemässä siitä, miten läheisverkostokartoitus käytännössä toteutuu ja onko esimerkiksi isovanhemmilla tosiasiallinen
mahdollisuus päästä sijaisperheeksi ja mihin toimiin asianomainen ministeri ryhtyy, jotta lain edellyttämä läheisverkostokartoitus toteutuu käytännössä ja antaa lähisukulaisille paremmin mahdollisuuden toimia sijaisperheinä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kuntien lastensuojeluviranomaiset vastaavat läheisverkostokartoitusten tekemisestä ja lapsen sijaishuoltopaikan valinnasta. He arvioivat myös sijaisperheenä toimimisen edellytykset ja hyväksyvät käyttämänsä sijaishuoltopaikat, joiden valinnan tulee aina perustua lapsen edun huolelliseen arviointiin. Valintaa tehtäessä on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Tässä yhteydessä on selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua hänen tukemiseensa sijoituksen aikana siten kuin lastensuojelulaissa säädetään. Läheisverkoston selvittäminen voidaan jättää tekemättä vain asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn takia.
Sijoitettavien lasten tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Joillakin tuen tarve voi olla niin vahva,
ettei läheisverkostolla välttämättä ole valmiuksia vastata siihen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei
myöskään ole läheisverkostossaan riittävän turvallisia aikuisia.
Marraskuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen, jossa ohjeistetaan läheisverkostokartoituksen tekemiseen. Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja.
Hallitusohjelman mukaan lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset myös lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukiverkostojen kartoittamiseen ja vahvistamiseen. Lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta pyritään kehittämään myös Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmalla, jonka rahoituksesta osa varataan lastensuojelun monialaiselle kehittämistyölle tulevissa maakunnissa. Tavoitteena on parantaa lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.
Helsingissä 28.2.2020
perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
