Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:505880 kpl

Kirjallinen kysymys kuntien työttömyysturvan kuntaosuuden poistosta

Tiistai 15.9.2020 klo 15:06 - Leena Meri


Työttömyys lisääntyy järkyttävää vauhtia, ja kunnat joutuvat entisten taloudellisten ongelmiensa lisäksi maksamaan valtiolle miljoonia euroja työttömyysturvan kuntaosuutta eli niin sanottuja sakkomaksuja pitkittyvästä työttömyydestä. Esimerkiksi Hyvinkäällä sakkomaksujen euromäärä on noussut lähes 30 % viime vuodesta (tammi—heinäkuu summa oli 2,2 miljoonaa euroa). Työttömien määrä on kasvanut Hyvinkäällä viime vuodesta yli 46 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä 40 %.

Työttömyyden kasvun kulut — mukaan lukien koronasta aiheutuva työttömyyden kasvu — on tästä syystä kuntien vastuulla, vaikka toisaalta hallituksen työllisyystoimet antavat odottaa itseään. Puhumattakaan siitä, että sakkomaksuista luovuttaisiin toistaiseksi.

Kunnille sälytetään koko ajan lisää tehtäviä ja menot kasvavat kasvamistaan, vaikka korona on aiheuttanut lisäkuluja monilla sektoreilla. Kun valtio ei tule hätiin, kunnat joutuvat korottamaan kuntaveroa, mikä näkyy suoraan kuntalaisen kukkarolla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Aikooko hallitus poistaa työttömyyden sakkomaksut kunnilta edes väliaikaisesti ja
mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä auttaakseen kuntia nousevien sakkomaksujen kanssa?

VASTAUS:



Covid-19 –epidemian vaikutus julkiseen talouteen muun muassa alentuneiden verotulojen vuoksi
on merkittävä, ja tämä koskee myös kuntien taloutta. Palkkatyössä työllistymisen vähentyminen
ja alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen kasvu keväällä 2020 oli poikkeuksellisen nopeaa,
eikä toimijoilla ollut mahdollisuutta ennakolta varautua muutokseen. Syksyn kuukausina, yhteiskunnan ja sen toimintojen avautumisen myötä, sekä työttömien että lomautettujen määrä on laskenut. Työttömyysturvan saajien määrä on kuitenkin edelleen korkea. Tämä koskee myös työmarkkinatuen saajien määrää.

Monille kunnille on aiheutunut suuria haasteita, erityisesti muutoksen yhdistyessä usean kunnan
jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen. Hallitus reagoi kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen jo kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa mittavalla tukikokonaisuudella, jota on tarkoitus edelleen korottaa syksyllä annettavassa lisätalousarvioesityksessä.
Hallitus on tehnyt työttömyysturvalakiin poikkeuksia, joiden tarkoitus on helpottaa työttömyyspäivärahalle pääsyä ja turvata työttömyyspäivärahan saantia käsillä olevassa haastavassa tilanteessa. Samalla muutokset vähentävät työmarkkinatuen saajien määrää.

Työttömyysturvalaissa kunnille säädettyyn, valtion kanssa jaettuun rahoitusvastuuseen näistä poikkeuksista erityisesti tavanomaista lyhyempi työssäoloehto ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan kulumisen väliaikainen jäädyttäminen voivat vaikuttaa työmarkkinatukimenoon. Työssäoloehdon väliaikainen lyhentäminen mahdollistaa siirtymiä työmarkkinatuelta työttömyyspäivärahalle. Työttömyyspäivärahan enimmäisajan 1. heinäkuuta 2020 alkanut jäädyttäminen kaikilta työttömyyspäivärahaa saavilta vähentää työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtymistä enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Näin muutos voi siirtää sitä hetkeä, jolloin työmarkkinatuelle siirtyminen tapahtuu, jollei työtön täytä uudelleen työssäoloehtoa, ja näin se samalla voi myöhentää kuntien rahoitusvastuun alkamisen ajankohtaa.

Hallitus ei ole esittänyt poikkeuksia kuntien työmarkkinatukea koskevaan rahoitusvastuuseen covid 19-epidemian vuoksi. Sen sijaan hallitus on edellä todetusti neljännessä lisätalousarviossa
osoittanut kunnille merkittävää taloudellista tukea, jota lisätään syksyllä annettavassa seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä. Peruspalvelujen valtionosuuksien määräaikaiset korotukset vuodelle 2020 ovat yhteensä 1 mrd. euroa, minkä lisäksi kuntataloutta tuetaan veroperustemuutoksilla ja määräaikaisella 172 milj. euron lisäyksellä iäkkäiden henkilöiden sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tämän lisäksi hallitus tulee vuoden 2021 talousarvioesityksessä tukemaan kuntataloutta mittavalla kokonaisuudella, josta on tiedotettu vuoden 2021 budjettiriihen yhteydessä. Tuki pitää sisällään mm. valtionosuuksien 300 milj. euron korotuksen jolla kompensoidaan kuntien verotulojen alenemista.

Keskeistä kysymyksessä esitetyn kannalta on myös se, että muun muassa hoivaa ja opetusta vahvistavat sekä perheiden menoja pienentävät päätösperäiset pysyvät toimet, kysymyksessä tarkoitetut kuntien uudet tehtävät, kompensoidaan 100 prosenttisesti valtionosuuksin kunnille siltä osin, kuin ne lisäävät kuntatalouden menoja. Samoin koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021.

Helsingissä 29.9.2020
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini