Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

topi.anttila@eduskunta.fi

p. 050 401 8107 (Topi)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:674672 kpl

Eurooppaan annetuille miljardeille olisi ollut omaakin käyttöä

Perjantai 13.5.2022 klo 8:43


13.5. Aamupostissa julkaistu kolumni:

Eduskunnassa on taas keskusteltu EU:n elpymisrahoista ja siitä, miten Suomi osaltaan toteuttaa ja valvoo rahojen käyttämistä. Kyse on siis EU:n yhteisvelasta, jossa Suomi ottaa lainaa noin 5,3 miljardia euroa lisät-tynä korkokuluilla, ja saa siitä summasta takaisin noin 2 miljardia euroa. Eli maksamme vähintään 3 miljardia euroa enemmän kuin saamme. Elpymisrahojen käyttöä tulee valvomaan EU- komissio, jolle Suomi tunnollisesti raportoi omasta rahan käytöstään. Raportoinnista ja toimeenpanosta aiheutuu Suomelle arviolta 74,7 miljoonan euron kustannukset.

Tiivistetysti Suomen osuus elpymispaketissa: maksetaan korkokulut huomioiden EU:lle 5–7 miljardia, josta Suomi saa 2 miljardia omia rahoja takaisin. Näiden rahojen käyttö alistetaan komission valvonnalle, josta aiheutuu Suomelle 75 miljoonan euron byrokratia kulut. Yhteisiä elpymisrahoja käytetään nyt esimerkiksi Italiassa, joka sai 200 miljardin euron osuuden 750 miljardin paketista.

Yksi Italian käyttämä keino on kotitalouksien remonttiavustus, jossa valtio maksaa kotien remontteja kokonaisuudessaan, jopa yli sadalla tuhannella eurolla per kotitalous. Remonttiavustusta saa, mikäli esimerkiksi kodin energiatehokkuus paranee. Tähän tarkoitukseen Italiassa on käytetty nyt noin 20 miljardia euroa. Suomessa energiaremontteihin myönnettävä tuki on vähäistä, pari tuhatta euroa esimerkiksi öljylämmityksestä luovuttaessa.

Lukuisissa EU-maissa kotitalouksia on tänä keväänä tuettu energian- ja polttoaineiden hintoja laskemalla, tätä on tehty myös elpymisrahoin. Suomessa sen sijaan veronkevennyksiä ei ole tehty, vaikka polttoaineet ja sähkö on ennätyskallista. Hallitus tyytyy viikosta toiseen toteamaan, että hinnat nousevat ja tilanne on suomalaisille hankala, mutta kun rahaa auttamiseen ei ole. Silti samaan aikaan kehdataan kirkkain silmin väittää, että elpymispakettiin osallistuminen oli hyvä juttu, ja että Suomella on rikkaana maana varaa siihen osallistua. Pois annetuilla miljardeilla olisi voinut toteuttaa paljon toimia suomalaisten arjen helpottamiseksi.

EU kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Jokainen kriisi tuntuu antavan tekosyyn laajentaa toimivaltaa ja lisätä tulonsiirtoja. Yhteisvelkaa ja yhteistä budjettia paisutetaan, ja toista ”kertaluonteista” tukipakettia suunnitellaan jo kovaa kyytiä. Perussuomalaiset vastusti jo ensimmäistä pakettia, mutta hallitus kuitenkin hyväksyi paketin kokoomuksen tuella.

Elpymispakettia ei enää tekemättömäksi saa, mutta Suomen tulee jatkossa pitää tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että jokainen maa vastaa omista veloistaan ja taloudestaan. Viimeisimpänä hullutuksena pienten jäsenmaiden tallomiseksi on ehdotettu perussopimusten avaamista ja määräenemmistöpäätöksien lisäämistä. Tällöin unionissa edettäisiin isojen maiden sanelupolitiikkaan myös niillä sektoreilla, joissa nykyään tarvitaan kaikkien valtioiden suostumus.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini