Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeusministeri Leena Meri toteaa tyytyväisenä, että kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisaan suuntaan.
– Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä. Ministerinä olenkin tyytyväinen, että hallitus haluaa huolehtia Suomen sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä tässäkin vaikeassa taloustilanteessa.
Oikeudenhoidon taloudenpidon pohja vahvistuu
Hallituksen vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa.
– Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Näin oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä.
– Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Hallinonala on vahvasti työvoimariippuvainen, ja vahvuutena on osaava henkilöstö. Jatkuvasti haluankin kiittää koko hallinnonalan hyvää henkilökuntaa, Meri toteaa.
Ensikertalainen voi olla vain kerran
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta.
– Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Esitys on eduskunnan käsittelyssä.
Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha.
Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin.
– Esimerkiksi luvattomien ampuma-aseiden hallussapito julkisella paikalla ankaroituu siten, että rangaistus olisi lähtökohtaisesti ehdotonta vankeutta. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus. Esitys tuodaan eduskuntaan tämän vuoden aikana. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan ensi kevään kehysriihessä, Meri sanoo.
Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn rahoitusta
Rahoitusta on luvassa myös nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
– Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti ensi vuodelle osoitettu osoitettu 2 miljoonaa euroa. Lisäksi esitykseen sisältyy 900 000 euroa nuorten toimintamallin laajentamiseen toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille rikoskierteen katkaisemiseksi.
Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, joilla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
– Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Oikeudenhoidon rahoitusvajetta on korjattu määrätietoisella työllä ja talousarvioesitykseen sisältyy oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa. Se on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja siitä 25 miljoonaa euroa tulee pääministeri Orpon hallitusohjelmasta. Satsaukset oikeudenhoitoon tehdään turvaamaan paitsi kansalaisten oikeuspalveluja myös hallinnonalan henkilöstön tuloksellista työskentelyä ja työhyvinvointia.
- Oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu tämän merkittävän lisäyksen myötä. Olen tyytyväinen, että hallituksena haluamme tässä haastavassa valtiontalouden tilanteessa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Panostuksia vankilaturvallisuuteen
Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin 6,45 miljoonan euron lisärahoitus. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Esimerkiksi ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan vankimääriä ja talousarvioesitykseen sisältyy tähän osoitettu 656 000 euron lisämääräraha. Hallitus aikoo tämän vuoden aikana tehdä esityksen aserikoslainsäädännön epäkohtien korjaamisesta niin, että jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin. Myös tämän arvioidaan lisäävän vankipaikkojen tarvetta. Rahoitus tähän tullaan varaamaan kehyksen yhteydessä.
- Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisista resursseista ja toimintakyvystä tulee huolehtia, kun vankimäärät lisääntyvät. Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri Meri muistuttaa.
Rahoitusta nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn
Nuorisorikollisuutta ehkäisevään ja torjuvaan toimenpideohjelmaan on keväisen kehyspäätöksen mukaisesti osoitettu 2 miljoonaa euroa jaettuna sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön tehtäviin. Nuorisorikollisuutta ehkäisevässä ja torjuvassa toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhemmat ja perheet.
Oikeusvaltion rakenteita vahvistetaan
Osana vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelua julkistettiin tänään myös hallinnonalojen tuottavuusohjelmat, jolla tuetaan hallituksen tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuusohjelman onnistunut toteuttaminen oikeushallinnossa vaatii sekä valtionhallinnon keskitettyjä säästötoimia että hallinnonalan omia tuottavuus- ja sujuvoittamistoimia.
- Oikeusvaltion rakenteita parhaiten turvaava pääoma ovat sujuvat prosessit sekä osaava ja tärkeää työtä tekevä oikeudenhoidon henkilöstö, josta haluamme pitää kiinni, ministeri Meri painottaa.
Osana hallinnonalan tuottavuussäästöjä Tuomioistuinvirasto on esittänyt mahdollisena toimenpiteenä lautamiesjärjestelmän lakkauttamisen. Suomi on saanut Euroopan komission viimeisimmässä oikeusvaltiokertomuksessa suosituksen lautamiesjärjestelmän uudistamisesta, niin että se vastaa tuomareiden riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco on katsonut, että lautamiesten valinnan tulisi tapahtua oikeuslaitoksen itsensä toimesta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksien lautamiesten nykyiselle valintamenettelylle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Lautamiesten valintamenettelyn muutos edellyttäisi kuitenkin merkittävää lisärahoitusta.
Oikeusturvan toteutumisen kannalta myös nopeilla käsittelyajoilla ja sujuvilla prosesseilla on suuri merkitys. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuustoimien sekä oikeusturvan varmistamiseksi lautamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja lakkauttamista selvitetään oikeusministeriössä.
Osana tuottavuusohjelmaa oikeusministeriö on myös pyytänyt hallinnonalansa virastoja arvioimaan keinoja tilatehokkuuden parantamiseksi. Ulosottolaitos on tehnyt ministeriölle ehdotuksen siitä, miten toimipaikkaverkostoa olisi tarkoituksenmukaista karsia säästöjen saamiseksi ja palveluiden edelleen kehittämiseksi. Ehdotus on parhaillaan oikeusministeriössä virkavalmistelussa. Myös hallinnonalan muiden virastojen toimipaikkaverkostojen osalta on odotettavissa kehittämisesityksiä.
Uudessa hallituksen esityksessä aiotaan kumota lapsensurmapykälä rikoslaista. Nykyinen, tavallista lievempi rangaistussäännös ei ole vastasyntyneen lapsen hengen suojaamisen kannalta perusteltavissa, ja lapsensurmaa vastaavaan tekoon sovellettaisiinkin jatkossa rikoslain tahallisia henkirikoksia koskevia yleisiä säännöksiä.
Uudistus on oikeusministeri Leena Meren sydäntä lähellä. Hän on tehnyt aiheesta esimerkiksi Marinin hallituksen aikaan kirjallisen kysymyksen.
– Lapsensurmapykälässä on pohjimmiltaan kyse kevyemmistä seuraamuksista tapolle. Se on historiallinen jäänne ajoilta, jolloin aviottoman lapsen synnyttäminen on ollut naisille suuri häpeä, oikeusministeri Meri kertoo.
Nykyrikoslainsäädäntö ottaa huomioon olosuhteet
Lapsensurmapykälää on perusteltu vielä 90-luvulla muun muassa synnytyksenjälkeisillä olotiloilla, jotka saattavat ajaa äidin tappamaan oman vastasyntyneen lapsensa. Kuitenkin nykyrikoslainsäädäntö pystyy ottamaan huomioon myös henkirikoksen ympärillä vallinneet olosuhteet, kuten mielenterveydelliset häiriöt.
– Vastasyntynyt on aivan yhtä arvokas kuin kuka tahansa muu ihminen. Nyt nostamme vastasyntyneet samaan asemaan kuin varttuneemmat henkirikoksen uhrit, Leena Meri painottaa.
Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jolla naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja sen valmistelu säädetään nykyistä selkeämmin rangaistavaksi rikoslaissa. Uusi rangaistussäännös soveltuisi kattavasti eriasteisiin silpomistekoihin ja selkiyttäisi tällaisten tekojen rangaistavuutta.
– Silvonnasta on ainoastaan terveydellistä haittaa naisille. On käsittämätöntä, kuinka kulttuuriin vedoten tällaista väkivaltaa harjoitetaan naisia kohtaan myös Suomessa, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma
Esityksessä myös säädetään erityisestä syyteoikeuden vanhentumisajasta alaikäiseen kohdistuneessa silvontarikoksessa. Näin ollen nuorena silvonnan uhriksi joutuneella olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyään saattaa asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen.
– Silvonta on erityisesti tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma. Tällaiset barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen, oikeusministeri Meri toteaa.
Hallitus on tyttöjen puolella
UNICEF:in tilastojen mukaan silvontaa esiintyy jopa yli 90-prosenttisesti Somaliassa, Guineassa ja Djiboutissa. Tapa on yleinen monissa afrikkalaisissa ja islamilaisissa maissa. Euroopan maissa silvontaa esiintyy näistä maista tulevissa maahanmuuttajayhteisöissä.
– Tämä hallitus on tyttöjen puolella. Selkeytämme rikoslainsäädäntöä niin naisiin kohdistuvan silvonnan kuin pakkoavioliittojen osalta, jotta tässä maassa jokainen tyttö ja nainen saisi täysivaltaisen oikeuden päättää itsestään ja elämästään.
Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa on hallituksen esitys, jolla on tarkoitus helpottaa etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Esityksen tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa oikeudenkäyntejä sekä lisätä niiden saavutettavuutta.
Etäyhteydet vähentävät matkakustannuksia ja matkustuksesta koituvaa ajanhukkaa. Lisäksi muun muassa todistelun vastaanottamista videon välityksellä helpotetaan ja esityksessä säädetään etäoikeudenkäynneistä.
– Todistajan poissaolo aiheuttaa usein oikeudenkäyntien peruuntumisia. Jatkossa poisjäänyttä todistajaa voitaisiin kuulla puhelimitse, mikä ehkäisisi käsittelyn venymistä, oikeusministeri Leena Meri kertoo.
Jotkut aiheuttavat vaaran istuntosalissa
Uutta olisi myös asianosaisen velvoittaminen etäyhteydellä osallistumiseen läsnäolon sijasta. Etäyhteyspakko tulisi kyseeseen esimerkiksi, kun oikeudenkäynnin turvallisuus on uhattuna.
– Jotkut ihmiset aiheuttaisivat istuntosalissa läsnä ollessaan vaaraa muille ihmisille. Tämä voidaan välttää velvoittamalla asianosainen osallistumaan oikeudenkäyntiin etänä, esimerkiksi vankilasta käsin, ministeri Meri tähdentää.
– Oikeudenkäynnissä kuultavat henkilöt myös luultavasti uskaltaisivat avoimemmin kertoa asioista, kun ei tarvitse pelätä fyysistä uhkaa.
Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jonka mukaan avioliittoon pakottaminen on jatkossa ihmiskauppaa. Esitys selkeyttäisi avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta.
– Avioliitto on kahden ihmisen välinen kaunis asia. Kenenkään ei kuulu painostuksesta ja pakosta avioitua toisen kanssa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Suomessa ketään ei saa naittaa vastoin tahtoaan
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan esityksessä virallisten, väestötietojärjestelmään rekisteröityjen liittojen lisäksi niihin rinnastettavia pakotettuja suhteita, kuten niin sanottuja uskonnollisia avioliittoja. Pakottamiseksi nähtäisiin sekä avioliiton solmimiseen pakottaminen että pakkoavioliitoksi muodostuneesta liitosta irtautumisen estäminen.
– Suomessa toimitaan Suomen lain mukaan. Täällä ei ketään saa naittaa toiselle vastoin naisen tai tytön omaa tahtoa, ei nyt eikä jatkossa.
Oikeusministeri Leena Meri toi tänään eduskuntaan hallituksen esityksen, jolla rikoslakia muutetaan nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ensikertalaisuussäännöksen uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja nyt annettu esitys ankaroittaa suomalaista kriminaalipolitiikkaa tämän hallitusohjelman linjauksen mukaisesti.
Suomessa ensimmäistä vankilatuomiotaan istuvien vankien lisäksi myös rikoksenuusijat vapautetaan vankilasta tavallista aikaisemmin, kunhan edellisestä tuomiosta on kulunut muutama vuosi. Tämä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa aiemmasta rikostaustasta huolimatta rangaistusta suoritetaan vankilassa verraten lyhyen ajan.
– Uusintarikollisten rinnastaminen ensikertalaisiin istuu harvan oikeustajuun. Viimein tämä kansainvälisestikin vertaillen outo käytäntö poistetaan, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Rikoksenuusijoiden ehdonalaiseen pääsy vaikeutuu
Nyt annetun esityksen mukaan vanki, joka on aikaisemmin ollut vankilassa, voi päästä ehdonalaiseen vapauteen vasta istuttuaan nykyistä selvästi pidemmän ajan vankilassa. Näin olisi riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen vankeusrangaistuksen suorittamisesta olisi kulunut.
– Tällaista ratkaisua voidaan perustella järjestelmän selkeyden, ymmärrettävyyden, uskottavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sillä kyllähän seuraamuksen tulee ankaroitua rikosten uusimisen myötä, ministeri kiteyttää.
Oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa oikeusministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta tietomurrosta karmeana esimerkkinä tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua.
– Teemme oikeusministeriössä työtä, jotta arkaluonteisia henkilötietoja pystytään suojaamaan entistä paremmin. Helsingin kaupunkiin kohdistunut tietomurto on karmea esimerkki tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua, oikeusministeri Leena Meri painottaa.
Oikeusministeriössä käynnistyi jo joulukuussa 2023 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuva selvitystyö, joka koskee tietosuojasääntelyn rikkomisesta määrättävien hallinnollisten seuraamusmaksujen ulottamista koskemaan myös viranomaisia. Tällä hetkellä maksuja voidaan määrätä vain yksityisille toimijoille. EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla tätä koskeva harkintavalta on kullakin jäsenvaltiolla.
Vastaavat tapahtumat pyritään estämään
Oikeusministeriö valmistelee valtioneuvostolle esityksen ns. poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan käynnistämisestä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta suuresta tietomurrosta. Tutkinnasta vastaa turvallisuustutkintalain nojalla Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen asetettava tutkintaryhmä, joka suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
– Onnettomuustutkinnan keinoin tehtävässä tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan analysoidaan tapahtumat ja niihin johtaneet tekijät. Sitä kautta tuotetaan tietoa ja suosituksia, joilla vastaavien tapausten toistumisia voidaan estää, Meri kertoo.
Oikeusministeriö ryhtyy myös selvittämään suuriin tietojärjestelmärikoksiin liittyvää asianomistajan aseman parantamista. Tarkoituksena on lisäksi selvittää syyttäjän työtaakan keventämistä niin sanotuissa mammuttijutuissa, kuten Vastaamo-tietomurrossa.
Hallitus ottaa yhä tiukemman otteen jengirikollisuudesta ja rangaistuksia kovennetaan. Se tietää entistä suurempaa tarvetta vankipaikoille, joiden määrä jo nyt on riittämätön. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta maamme sisäiseen turvallisuuteen panostetaan.
– Vankien määrä lähti nousuun vuonna 2021 ja siihen olisi pitänyt reagoida jo edellisen hallituksen aikana, totesi oikeusministeri Leena Meri Ylen A-studiossa tiistaina.
– Tällä hallituskaudella panostetaan 20 miljoonaa euroa lisää Rikosseuraamuslaitoksen rahoitukseen. Ja meillä on vielä rangaistusten kiristämiseen 12 miljoonaa.
200 uutta vankipaikkaa tulossa
Uusia vankipaikkoja tarvitaan jopa 350 eri puolille Suomea. Ilman hallituksen määrätietoisia toimia Suomi voi pian olla siinä tilanteessa, jossa Ruotsi on tänään. Ruotsi on kolminkertaistamassa vankipaikkojen määrän vuoteen 2030 mennessä.
– Meillä on ollut virkamiesarvio, että pois lukien ampuma-aserikosten kiristykset, niin nämä tulisivat mahtumaan nykyiseen vankilaverkkoon, kun meille valmistuu 200 paikkaa tämän ja ensi vuoden aikana, Meri kertoi.
Vankila on seuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitoksella on ollut pulaa myös ammattitaitoisesta työvoimasta. Tilanne on helpottamassa, sillä uusien vanginvartijoiden koulutuspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu 120 opiskelupaikkaan.
– Mikäli Rikosseuraamuslaitoksen resursseja ei saada riittävälle tasolle, niin vankien toimintamahdollisuudet tulevat vähenemään ja sellissä oleskeluaika lisääntyy. Tämähän on kokonaan vastoin sitä kriminaalipoliittista linjausta, mikä on tähän asti ollut, sanoi Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamies Marjatta Kaurala.
– Vankilaan joutuminen on myös valinta, kenenkään ei ole pakko tehdä rikoksia. On kuitenkin muistettava, että vaikka siellä kuntoutetaan ihmisiä, se on myös seuraamuslaitos, Meri huomautti.
Monet rikollisuuteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa samoja kuin muissa Pohjoismaissa. Siksi on perusteltua etsiä myös ratkaisuja rikollisuusongelmiimme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsin tilanne korostaa, että toimiin tulee ryhtyä ajoissa. Yhä nuoremmat ajautuvat rikosten tielle ja siksi esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyn täytyy alkaa aikaisin. Pohjoismainen yhteistyö myös kriminaalipoliittisissa kysymyksissä on nyt konkreettisempaa ja tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Rikollisuus ei tunne rajoja, ja siksi rajat ylittävä yhteistyö myös rikollisuuden torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää. Monet rikollisuuteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa samoja kuin muissa Pohjoismaissa. Olen siksi etsinyt aktiivisesti ratkaisuja rikollisuusongelmiimme myös muiden Pohjoismaiden kokemusten pohjalta.
Olen tavannut Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmerin jo useita kertoja – Helsingissä, Brysselissä ja Tukholmassa. Kun hän viime syksynä vieraili Helsingissä, saimme karun tilannekuvan Ruotsin tilanteesta – esimerkiksi ampuma-aserikosten määrä oli kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut. Ruotsissa on käynnistetty lukuisia uudistuksia sekä lainsäädännön että käytännön tasolla, jotta esimerkiksi poliisilla on riittävät työkalut uudessa, hyvin huolestuttavaan suuntaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Ruotsin kokemuksena on, että ne toimet, joita Ruotsissa nyt tehdään tilanteen korjaamiseksi olisi pitänyt aloittaa jo 15 vuotta sitten.
Puhuimme ruotsalaisen kollegani kanssa myös siitä, miten lasten ajautuminen rikollisen toiminnan piiriin voitaisiin estää. Usein vanhemmilla ja perheellä on tässä ratkaiseva rooli. Ruotsissa toteutetaan nyt rinnakkain kahta toimintalinjaa: yhtäältä lisätään tukea niille perheille, jotka ottavat tätä vastaan, ja toisaalta lisätään vaatimuksia niille, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä.
Ruotsin kokemuksiin kuuluu se, että rikosten ennaltaehkäisyn täytyy alkaa hyvin aikaisin. Olisi jo aiemmin tarvittu enemmän tietoa myös siitä, miten lapset ja nuoret ajautuvat rikollisuuteen. Aikaisemmin ajateltiin, että näin tapahtuu vähitellen. Uusi ruotsalainen todellisuus on kuitenkin se, että tarvitaan ehkä vain muutama tekstiviesti ja hieman rahaa, ja jo nuoren ensimmäinen rikosteko voi olla erittäin vakava. Alle 15-vuotiaiden rikollisuus on Ruotsissa kymmenkertaistunut vain muutamissa vuosissa. Keskeistä on myös maahanmuuton hallinta – onhan tietyillä maahanmuuttajaryhmillä yliedustus rikollisuudessa. Ruotsin esimerkki on opettanut, että ongelmista on uskallettava puhua, jotta niihin voidaan myös puuttua.
Maaliskuussa osallistuin yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson kanssa Tukholmassa pohjoismaiseen pyöreän pöydän keskusteluun nuoriso- ja jengirikollisuudesta. Erityisesti Ruotsissa tilanne on jengirikollisuuden osalta huolestuttava, ja olikin hyödyllistä jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä Pohjoismaiden kesken tähän ilmiöön puuttumiseksi. Totesimmekin yhdessä, että meidän on hyvä oppia toisiltamme. Esimerkkinä oikeusministeri Strömmer kertoi Ruotsissa helmikuussa voimaan tulleesta uudistuksesta, jonka perusteella tietyiltä henkilöiltä voidaan kieltää liikkuminen tietyllä alueella (preventiva vistelseförbud). Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia, ja asia vaikuttaisi selvittämisen arvoiselta Suomessakin.
Ruotsin vierailullani kävin myös Bärbyn suljetussa nuorisokodissa Uppsalassa. Ruotsissa 15–17-vuotiaina tehdyistä vakavistakaan rikoksista tuomittuja ei sijoiteta vankilaan vaan suljettuihin nuorisokoteihin. Ruotsin nykyinen hallitus on kuitenkin muuttamassa suuntaa. Kutsuin kollegat Ruotsista vierailemaan suomalaisissa seuraamuslaitoksissa ja uskon molempia hyödyttävän keskustelun jatkuvan myös tulevien vierailujen yhteydessä.
Ensi vuonna Suomi tulee toimimaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Pohjoismainen yhteistyö myös kriminaalipoliittisissa kysymyksissä on nyt konkreettisempaa ja tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Nuorten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden rikoksia on tullut poliisin tietoon entistä enemmän. Aihetta pikaisiin toimiin antavat tilastoidun väkivaltarikollisuuden jopa satojen prosenttien kasvu ja nuorten aikuisten katujengit. Nyt hallitus puuttuu asiaan pehmein ja myös kovin keinoin.
Hallitus teki torstaina periaatepäätöksen poikkihallinnollisesta toimenpideohjelmasta, jolla ehkäistään sekä torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuutta.
–Hallitus toteuttaa laajan joukon sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuusta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka, kertoi oikeusministeri Leena Meritiedotustilaisuudessa.
Nuorten väkivaltarikollisuus kasvanut
Alle 15-vuotiaiden nuorten väkivaltarikollisuus on Meren mukaan kasvanut vuodesta 2015 yli 300 prosenttia. Vuonna 2023 poliisi kirjasi 12 000 väkivaltarikosta, joissa oli alle 21-vuotias epäilty.
Huhtikuun tietojen mukaan Suomessa on noin kymmenen katujengiksi luokiteltavaa ryhmää. Ryhmiin on tavalla tai toisella yhdistetty noin 300 henkilöä, joista 150 on poliisi arvion mukaan keskeisiä henkilöitä ja johtohahmoja.
– Oikeusministeriössä selvitämme, olisiko pidättäminen ja matkustuskiellon asettamisen mahdollista myös alle 15-vuotiaiden osalta, Meri totesi.
– Syynä on se, että alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäillyt rikokset saataisiin selvitettyä nykyistä tehokkaammin sosiaali- ja poliisiviranomaisten yhteistyönä.
Nuorisorangaistuksen käyttöä lisätään
Ohjelmaan sisältyy myös lainsäädäntötoimia, joilla muun muassa kiristetään katujengeihin liittyvien rikosten rangaistuksia. Nuorten rikosseuraamuksiin lisätään velvoittavuutta ja esimerkiksi nuorisorangaistuksen käyttöä lisätään.
Tarkoituksena on myös ehkäistä yhteisöissä ja alueilla nuorten liittymistä katujengeihin. Lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota tutkimustiedon hyödyntämiseen ja vaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen jakamiseen kunnille ja hyvinvointialueille.
– Pelkät toimenpiteet ja luettelot eivät riitä. Niitä on laitettava nyt tehokkaasti käytäntöön ja seurattava. Vain näin voimme puuttua tähän viheliäiseen ilmiöön, ministeri Meri painotti.
Oikeusministeriön oikeustyöryhmän 15.1.2024 asettama riippumattomuustyöryhmä tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää työryhmän työtä erittäin tärkeänä. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että oikeuslaitoksen resursseja vahvistetaan lisärahoituksella.
Riippumattomuustyöryhmän keskeisenä tehtävänä on arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset. Tämä kattaa muun muassa ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärän, virassapysymisoikeuden sekä tuomareiden nimittämismenettelyn. Työryhmä tuottaa muistion, joka sisältää myös ehdotukset lakimuutoksiksi.
– Työryhmän työ on erittäin tärkeää: se edistää hallituksen tavoitetta suomalaisen oikeusvaltion vahvistamiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut demokraattisen oikeusvaltion edistämiseen. Kehysriihessä hallitus juuri sopi, että uusia sopeutustoimia ei kohdenneta siten, että ne vähentäisivät oikeudenhoidon ydintehtävien kuten syyttäjien, tuomarien ja vanginvartijoiden henkilöstömäärään, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Perustuslain muuttaminen vaatii valmistelua
Oikeusvaltiotyöryhmän toimeksiantoa tarkennettiin lokakuussa 2023, jolloin myös riippumattomuustyöryhmän toimikausi määritettiin jatkumaan vuoden 2026 loppuun asti.
– Perustuslain muuttaminen edellyttää huolellista arviointia ja valmistelua sekä yleensä parlamentaarista ulottuvuutta. Myös perustuslain muuttaminen itsessään on lähtökohtaisesti ylihallituskautinen hanke, osastopäällikkö Johanna Suurpää sanoo.
Rikoslaki muuttuu! Oikeusministeriössä on lukuisia lakimuutoksia vireillä - yksi askel järkevämpään rikosoikeuteen!
Seuraavat asiat muuttuvat:
Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen erillisesti rangaistavaksi
Taposta vanhentumaton rikos
Lapsensurmapykälä kumotaan
Naisten ja tyttöjen sukupuolielimen silpominen ja silpomisen valmistelu on tulossa erikseen rangaistavaksi. Teon valmistelua olisi esimerkiksi uhrin vieminen ulkomaille silvottavaksi ja muu pakottaminen silpomiseen. Alaikäisen uhrin syyteoikeudesta säädetään siten, että hänellä olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyäänkin saada oikeutta.
Tappo ei vanhene koskaan. Tappaja voitaisiin saattaa rikosvastuuseen ajan kulusta huolimatta. Esim. uusi näyttö, uudet teknologiat tai teon tunnustaminen voivat pitkänkin ajan jälkeen mahdollistaa rikoksen selvittämisen. Vanhentumisajat eivät enää olisi syytteen nostamisen tai tekijän tuomitsemisen esteenä.
Lapsensurmapykälä kumotaan. Säännös on historiallinen jäänne. Ennen esim. aviottomiin lapsiin suhtauduttiin ankarasti, mikä ajoi naisia lapsensurmaan vielä 1900-luvun alussa. Rangaistukset lapsensurmasta ovat lievempiä kuin muissa henkirikoksissa. Erilliselle rikosnimikkeelle ei ole enää perusteita. Jatkossa rikoslain tahallisiahenkirikoksia koskevia yleisiä säännöksiä sovellettaisiin lapsensurmapykälän sijasta.
Hallitusohjelma turvallisen Suomen puolesta toteutuu askel askeleelta. Tehdään Suomesta turvallisempi yhdessä.
Kehysriihessä tehtiin monia kiperiä, mutta Suomen pelastamiseksi välttämättömiä päätöksiä.
Tämä hallitus panostaa työllisyyteen, turvallisuuteen ja osaamiseen. Vain näin Suomi nousee.
Sopeutustoimia ei kohdenneta oikeudenhoidon ja sisäisen turvallisuuden henkilöstömääriin, kuten syyttäjiin, tuomareihin, poliiseihin, sotilaisiin, rajavartijoihin ja vanginvartijoihin.
Kestävä talous on hyvinvoinnin edellytys. Pidetään rakkaasta Suomesta huolta myös jälkipolvillemme.
Englannin kielen lisääminen kansalliskieleksi ei ole ratkaisu.
Kansalliskielen opettelu tutustuttaa kulttuuriin ja helpottaa yhteisön sisälle pääsyä. Se myös edistää työllistymisen mahdollisuuksia, sillä juuri kielitaidottomuus on monissa tapauksissa este ulkomaalaisen palkkaamiselle.
Itä-Suomen yliopiston mukaan englannin kieli korvaa suomen kieltä korkeakouluissa joissain toiminnoissa. On hienoa, että suomalaiset osaavat hyvin englantia. On kuitenkin varmistettava, että viranomaisissa saa jatkossakin palvelua suomen kielellä ja suomen kielen asema pysyy vahvana tässä maassa.
Näin ollen englannin lisääminen kansalliskielten joukkoon ei ole kannattavaa. Suomen kieli on kansallisaarre.
Oikeusministeri Leena Meri ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso osallistuvat tänään Tukholmassa lapsia ja nuoria koskevaan kriminaalipoliittiseen pyöreän pöydän keskusteluun.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer ja sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall ovat kutsuneet Pohjoismaiden oikeusministerit ja sosiaaliministerit keskustelemaan rikolliseen toimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista ja etenkin nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisystä.
- On erittäin hyödyllistä saada ajankohtainen koonti pohjoismaissa toteutetuista vaikuttavista keinoista nuorten rikoskierteen katkaisuun. Hallitus on parhaillaan viimeistelemässä toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelma tulee sisältämään sekä kovia että pehmeitä keinoja. Lasten ja nuorten rikollisuuteen puuttumisessa mahdollisimman varhainen reagointi on tärkeää. Jo alkaneen rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan tehokkaita ja oikein kohdennettuja toimia, tiedonvaihtoa ja laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
- Ruotsin tilanne osoittaa, että Suomessa tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä nuorten jengirikollisuuden kitkemiseksi. Keskeinen haaste varhaisen puuttumisen näkökulmasta on varmistaa tiedonkulku koulun, sosiaaliviranomaisten ja poliisin välillä. Moniammatillinen työ on välttämätöntä, jotta esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria voidaan auttaa tehokkaasti. Lastensuojelulakia on uudistettava ja erityisesti avohuoltoon on panostettava nykyistä enemmän. Samalla on otettava lasten ja nuorten vanhemmat mukaan ja varmistettava heidän sitoutumisensa tukitoimiin, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso painottaa.
Vierailun aikana ministerit tutustuvat ruotsalaisten viranomaisten raportteihin rikollisverkostoihin kuuluvista lapsista ja nuorista sekä nuorisorikollisuuden ehkäisymenetelmistä. Tapaamisessa on tarkoitus keskustella nuorten värväämisestä rikollisverkostoihin ja reiteistä pois niistä sekä ryhmäväkivaltainterventioista ja toiminnallisesta perheterapiasta. Ministerit kertovat myös esimerkkejä maidensa onnistuneista toimenpiteistä, joilla ehkäistään lasten ja nuorten rikollisuutta. Matkan lopuksi oikeusministeri Meri vierailee nuorille rikoksentekijöille tarkoitetussa Bärbyn nuorisokodissa Uppsalassa.
Oikeusministeri Meri osallistuu 5. maaliskuuta EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen. Brysselissä kokoontuvat oikeusministerit keskustelevat muun muassa komission viime marraskuussa antamasta ihmissalakuljetusdirektiivistä sekä keinoista vahvistaa oikeusjärjestelmän häiriönsietokykyä.
Kokouksessa EU-maiden oikeusministerit käyvät periaatekeskustelun ihmissalakuljetusdirektiivistä ja sen mukaisesta ihmissalakuljetuksen kriminalisoinnista. Suomi kannattaa lähtökohtaisesti komission direktiiviehdotusta. Tehokas maahanmuuttajien salakuljetukseen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy ovat yhteinen haaste, joka vaatii tehokasta torjuntaa ja kaikkien EU-jäsenvaltioiden yhteistyötä. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että seuraamusten sekä resurssien kohdentamisen osalta säilytetään riittävä kansallinen liikkumavara.
Ministerit keskustelevat oikeusjärjestelmien häiriönsietokyvystä ja riskeistä, joita rikollisjärjestöjen puuttuminen oikeuslaitokseen aiheuttaa oikeusvaltiolle. Viime vuosina järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä pelottelu ja väkivalta ovat lisääntyneet joissakin jäsenvaltioissa ja uhkaavat suoraan tuomareiden ja syyttäjien henkeä.
Ministerit tulevat vaihtamaan näkemyksiä siitä, miten oikeusvaltiota suojataan järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Tuomareiden ja syyttäjien kohtaaman uhkailun ja häirinnän lisäksi esillä on korruption ja rikollisjärjestöjen soluttautumisen riskit. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja pitää myös EU:n rikosoikeudellisten toimenpiteiden ja ajantasaisten instrumenttien roolia tärkeänä vakavan rikollisuuden torjumisessa.
Kokouksen muita aiheita
Kokouksessa saadaan tilannekatsaus rankaisemattomuuden vastaisesta taistelusta liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa paitsi tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän hyökkäykseen myös työtä sen edistämiseksi, että hyökkäyssodan yhteydessä tehdyt vakavat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.
Ministerien on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta komission vuosikertomuksesta, jonka teemana on luottamuksen edistäminen oikeussuojan tehokkuuden ja saatavuuden kautta. Suomi kannattaa neuvoston päätelmien hyväksymistä.
Ministeri Leena Meri tapaa kokouksen yhteydessä EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Unkarin oikeusministeri Bence Tuzsonin.
.jpg/abe4db72-88a9-e02d-b23e-0262f8869e04?t=1708673890203&width=1200)
