Ministerin vastaus sähkön siirtohinnoittelusta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Meren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 165/2018 vp:

Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään pitämään kohtuullisena sekä aikooko ministeri toteuttaa perussuomalaisten ehdotuksen 4,5 %:n tuottokatosta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sähkömarkkinalaki ja sitä koskevat hallituksen esityksen perustelut ja eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä sähkömarkkinadirektiivi 2009/72/EY säätävät puitteet sähköverkkojen hinnoittelun kohtuullisuudelle sekä valvontamenettelylle.

Sähkömarkkinalain 24 §:n mukaan sähköverkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista. Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 20/2013 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa määritellään, mitä kohtuullisella hinnoittelulla laissa tarkoitetaan. Verkonhaltijan tulot saavat kattaa verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuulliseksi katsottavan tuoton. Kohtuullisen tuoton tulee puolestaan heijastaa sitä taloudellisen riskin tasoa, joka sähköverkon omistajan verkkotoimintaan sijoittamaan pääomaan kohdistuu toiminnan harjoittamisesta sekä ottaa huomioon alhaiset vieraan pääoman rahoituskulut ja laitteistojen pitkä käyttöikä. Edelleen hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan verkonhaltijalle tulee turvata kohtuullinen korvaus verkkopalveluista omaisuuden kohtuullisen käyttömahdollisuuden säilymiseksi. Verkkopalveluiden hinnoittelun tulee myös turvata verkonhaltijalle kuuluvien tehtävien edellyttämä kohtuullinen tulorahoitus ja vakavaraisuus. Myös sähkömarkkinadirektiivi edellyttää, että tariffien laskentamenetelmät mahdollistavat sähköverkkojen toimivuuden varmistavat investoinnit.

Sähköverkkojen hinnoittelua valvotaan etukäteisvalvontaan perustuvalla menetelmällä. Valvontaviranomaisena toimii Energiavirasto, jonka toimivaltuudet perustuvat sähkömarkkinadirektiiviin. Direktiivissä korostetaan erityisesti sääntelyviranomaisen itsenäistä roolia muusta hallin-nosta ja poliittisesta päätöksenteosta.

 Energiavirasto vahvistaa kullekin verkonhaltijalle verkkomaksujen laskentaperusteet valvonta-jakson ajaksi. Energiavirasto tarkastelee maksujen kohtuullisuutta valvontamallilla, jonka pohjana on sijoitetun pääoman tuotto. Kunkin verkkoyhtiön sijoitettu pääoma määritellään sähköverkon komponenttien jälleenhankinta-arvon ja iän perusteella. Tuotto puolestaan perustuu Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorkoon ja riskipreemioon. Valvontamalli vaatii myös verkkoyhtiöitä tehostamaan toimintaansa operatiivisia kustannuksia alentamalla.

Valvonta tapahtuu neljän vuoden valvontajaksoissa. Mikäli Energiavirasto havaitsee verkkoyhtiön ottaneen sallittua suurempaa tuottoa valvontajakson aikana, joutuu yhtiö ottamaan vastaavasti pienempää tuottoa seuraavalla valvontajaksolla. Vastaavasti jos yhtiö on ottanut sallittua pienempää tuottoa, sallii valvontamalli seuraavalle kaudelle vastaavan ylituoton. Yksittäisinä vuosina tuotto voi siis ylittää mallin salliman tuoton, mutta tämä ylijäämä tulee hyvittää viimeistään seuraavalla valvontajaksolla. Neljän vuoden valvontajaksoon perustuva tarkastelu ehkäisee siirtohintojen edestakaista nostoa ja laskua, sillä vuotta pidemmän tarkastelujakson puitteissa voidaan paremmin eliminoida lämpötilan vaihteluiden aiheuttamat vaihtelut siirretyn sähkön mää-rässä ja siten verkkoyhtiön tuloissa. Energiavirasto voi tarvittaessa määrätä yhtiöille myös seu-raamusmaksuja, mikäli ne eivät palauta ylijäämää asiakkailleen.

Sähkön kokonaishinta ja siirtohinta ovat Suomessa kotitalouksille verrattain edullisia muuhun Eurooppaan verrattaessa. Energiavirasto on esittänyt vertailun, jonka mukaan sen omistajalle hyväksymä kohtuullinen tuotto ei poikkea vertailuryhmän sääntelyviranomaisten hyväksymistä tasoista. Asiantuntijat ovat varsin tyytyväisiä sähkömarkkinalain ja Energiaviraston valvontamalliin menetelmätasolla. Sen voi myös katsoa täyttävän lainsäädännölle asetetut tavoitteet varsin hyvin. Mallilla pystytään torjumaan hyväksyttävän rajan ylittävä hinnoittelu valvontajaksoihin perustuvalla tarkastelujaksolla. Malli myös turvaa riittävät investoinnit verkkojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Malli toimii varsin hyvin suhteessa sääntelyjärjestelmien tyypillisiin sudenkuoppiin. Malli on toisaalta torjunut liian korkean hintatason, toisaalta se ei ole johtanut myöskään liian vähäisten investointien aiheuttamaan verkkojen kunnon heikkenemiseen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi vuoden 1995 sähkömarkkinalakia koskeneen hallituksen esityksen käsittelyyn liittyvässä lausunnossaan (PeVL 19/1994 vp), että omaisuuden kohtuullisen käyttömahdollisuuden säilymiseksi verkonhaltijalle tulee turvata kohtuullinen korvaus siirtopalveluista. Perustuslakivaliokunnan mukaan näin tulkittuna lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Energiavirasto on puolestaan tariffien laskentamenetelmiä koskevissa vahvistuspäätöksissään määrittänyt omistajalle tulevan kohtuullisen tuottotason rahoitusteorian perusteisiin kuuluvan pääoman painotetun keskiarvon mukaisen kustannuksen menetelmän (WACC) perusteella. Siirtomaksuja koskevan sääntelymallin tulee täyttää perustuslain vaatimukset. Vastaavasti haluttaessa poiketa yleisen rahoitusteorian mukaisista periaatteista, tulisi siihen olla painavat perusteet.

Valvontamallin mukainen hyväksyttävä tuottotaso heijastaa lisäksi markkinakorkojen kehitystä. Jos hyväksyttävälle tuotolle vahvistettaisiin kiinteä tuottokatto, sijoittajat realisoisivat omistuksiaan korkean korkotason aikana. Vastaavasti matalan korkotason aikana sähköverkkojen asiakkaat pitävät tuottokattoa liian korkeana. 

Voimassa olevien menetelmien mukaan pääoman kohtuullinen kustannus on kuluvana vuonna 6,62 %. Nykyisen valvontajakson alkaessa vuonna 2016 pääoman kohtuullinen kustannus oli 7,42 % eli se on laskenut kahdessa vuodessa 0,8 prosenttiyksikköä. Energiaviraston ennusteen mukaan pääoman kohtuullinen kustannus tulee laskemaan tasaisesti nykyisten tariffien laskentamenetelmien soveltamisajasta jäljellä olevan viiden vuoden aikana. Virasto arvioi, että vuonna 2023 pää-oman kohtuullinen kustannus olisi noin 5,21 %. Kun jakeluverkon kustannuksista noin viidennes on rahoituskustannuksia, tulee pääoman kohtuullisen kustannuksen laskeminen vähentämään siirtohintojen nousupaineita lähivuosina.

Sähkön siirron maksuilla on vaikutus kaikkien suomalaisten sähkönkäyttäjien käytössä olevaan rahamäärään. Tämän vuoksi hallitus seuraa niiden kehitystä ja verkkosääntelyn toimivuutta jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna 2017 Sipilän hallituksen esityksestä sähkömarkkinalakiin lisättiin niin sanottu korotuskattosäännös ehkäisemään kohtuuttomia siirtohintojen korotuksia. Sipilän hallituksen esityksestä helpotettiin samassa yhteydessä niiden jakeluverkonhaltijoiden, jotka toimivat kaikkein harvimmin asutuilla alueilla, oikeutta saada lisäaikaa toimitusvarmuustason nostoa koskeviin investointeihin.

Hallituskaudella tehtyjen toimien lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan selvitysmiehen asettamista selvittämään muun muassa sähkön siirtohintojen korotusten taustalla ole-via syitä ja verkonhaltijoiden valitsemien investointitapojen perusteita sekä etsimään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa toimitusvarmuutta parantavia investointeja.

Helsingissä 21.5.2018

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen