Suomenhevosen rahoitus ja asema turvattava

Jätin tänään hallitukselle seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen:

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu ja se on EU:n hyväksymä alkuperäisrotu. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena suomenhevonen täytti 110-vuotta. Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Hevostalous työllistää noin 15 000 henkilöä osa- tai kokoaikaisesti, työllistäviä aloja ovat mm. ratsastustallit, ravihevosten valmennus, eläinlääkäripalvelut ja välillisesti mm. tapahtuma-ala, lääketeollisuus ja varusteiden valmistajat. Suomenhevonen on palvellut sekä Suomen sodissa että jälleenrakentamisessa. On vain yksi suomenhevonen, jota emme saa menettää.

Tänä päivänä suomenhevosia on Suomen hevoskannasta noin kolmannes eli 20 000 yksilöä. Varsoja syntyy vuosittain noin 1300. Suomenhevosten astutusmäärät ovat kääntyneet laskuun kolmen vuoden nousun jälkeen. Tammoja on astutettu tänä vuonna tähän mennessä 1 692. Viime vuonna vastaavaan aikaan astutuksia oli 1 744. Suomenhevosen kannan säilymisestä on syytä olla huolissaan etenkin, kun uusien käyttömuotojen nopea kasvu aiheuttaa paineita ja haasteita kasvattajille.

Suomen maineikkaimman ja vanhimman hevosopiston, Hevosopisto Oy Ypäjällä, opetustoimintaan tuleva opetusministeriön tuki on pudonnut kymmeniä prosentteja toisen asteen opetuksen reformiuudistuksen vuoksi. Hevosopiston ammatillisen koulutuksen rahoitus on reformin myötä leikkaantunut vuositasolla yli 2 miljoonaa euroa (vuonna 2015 opetuksen vuosittainen rahoitus oli 6.4 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ennakoitu rahoitus on 4.3 miljoonaa euroa).

Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Hevosopisto saa tuloja kolmella tavalla, eli tukena opetusministeriöltä koulutukseen, tapahtumien järjestämisestä ja huippu-urheilun kehittämisestä. Hevosopiston toimintaan ei tule tuloja Veikkausvoittovaroista.

Opetusministeriön tuen pienentymisen johdosta talouden sopeutumistoimia on tehty ja päädytty valitettavaan päätökseen, jossa nimenomaan suomenhevosia vähennetään, joka on mielestäni väärä päätös. Asia on aiheuttanut sosiaalisessa mediassa valtavasti keskustelua eri ryhmissä ja myös Hevosurheilu- lehti on asiaa kommentoinut. Lisäksi Suomenhevosliitto ry on ollut asiasta järkyttynyt ja todennut, että verovaroin tuettu opisto päätyy talouden kulukuurille suomenhevosen kustannuksella.

Olet itse ollut yhteydessä sekä Hevosopistoon ja Hippoksen toimitusjohtajaan ja vedonnut ettei suomenhevosen rotua vaaranneta huonoilla päätöksillä.

Vastauksena Hevosopiston toimitusjohtaja, rehtori Pauliina Mansikkamäki on todennut taloudellisen tuen leikkausten johtavan mahdottomaan yhtälöön pitää toimintaa laajasti yllä. Toki valinta nimenomaan suomenhevosen vähentämisestä opiston hevosmäärässä on nimenomaan heidän. Hevosopisto on toivonut, että valtio tukisi suomenhevosen kasvatukseen ja jalostukseen liittyviä asioita, mutta tällä hetkellä näin ei ole.

Rahoituksen painopisteen ja rahoituskertoimen tulee muodostua siten, että sotiemme arvokkaalle avulle ja jälleenrakennuksen sankarille eli suomenhevoselle, annetaan sen kasvatus ja monipuolisen geeniperimän säilyttämistyölle erityisrahaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, jotta suomenhevosen asema turvataan hevosopistojen kasvatus- ja koulutustoiminnassa ja samalla turvataan myös suomenhevosen kannan säilyminen elinvoimaisena ja perimältään monipuolisena?