Eduskunnan täysistunnossa käytiin keskiviikkona 13.11. ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Keskustelun pohjalta jätin kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.
12.11. uutisoitiin lapsen pahoinpitelytapaukseen, jota käsitellään parhaillaan Oulun käräjäoikeudessa. Tapauksessa noin kolmikuukautinen vauva tuli pahoinpidellyksi ensikodissa saaden aivovamman. Teosta epäiltynä ja syytettynä on lapsen toinen vanhempi, joka on itse ollut tekohetkellä alaikäinen.
Keskustelussa nostettiin esiin, että perhe on lapsen ainoa tai ainakin ensisijainen turva. On kuitenkin niin, että toisinaan joudumme julkisuudesta lukemaan, että se ainoa turva, eli oma perhe, onkin pahin vihollinen. Kaikki vanhemmat eivät ymmärrä kuinka oikeutettuja ovat, kun ovat saaneet lapsia. Lisäksi on järkyttävää, että ensikodissa, joka on yksi lastensuojelun toimenpiteistä, pääsi käymään näin.
Kysyin ministeriltä, että millaisia toimenpiteitä hallitus on toteuttamassa lastensuojelun osalta lasten suojelemiseksi fyysiseltä väkivallalta varmistaakseen, ettei tällaista voi enää tapahtua, etenkään sen jälkeen, kun lastensuojelutyö on jo aloitettu. Lisäksi kysyin, onko ministeri huomioinut tapauksen, ja pyytänyt selvityksen, että täyttääkö viranomaisten toiminta lastensuojelun kriteerit. Syyttäjä vaatii asiassa ehdollista vankeusrangaistusta.
Tämä jos mikä, on sellainen teko, jossa tuomion tulisi olla ehdoton. Edes tekijän alaikäisyys ei pitäisi olla peruste näin vakavissa väkivaltarikoksissa ehdonalaiselle. Syyttäjänkin mukaan teko oli erityisen raaka ja julma ja teko kohdistui puolustuskyvyttömään vauvaan.
Ensi- ja turvakotiliiton mukaan ensikotitoiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Sen tavoitteena on luoda varhain hyvä pohja vanhempien ja lasten yhteiselle elämälle, tukea äitejä ja isiä kasvussa vanhemmuuteen ja hyvään vuorovaikutukseen lapsensa kanssa sekä arjen hallintaan.
Ensikotityö perustuu aina yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen edustajia.
Ministerin vastaus kysymykseen:
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 322/2019 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lastensuojelusta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Meren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 322/2019 vp:
Millaisia toimenpiteitä hallitus on tekemässä lastensuojelun osalta lasten suojelemiseksi
fyysiseltä väkivallata ja ettei tällaista voi enää tapahtua, etenkään kun lastensuojelutyö on
jo aloitettu ja onko ministeri huomioinut perusteluissa mainitun tapauksen ja pyytänyt selvityksen siitä, täyttääkö viranomaisten toiminta lastensuojelun kriteerit?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on hänen huoltajillaan. Viranomaisten tehtävänä on
lapsen oikeuksia turvaten tarvittaessa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä omilla toimillaan suojata lasta. Ensi- ja turvakodit ovat tärkeitä toimijoita lasten väkivallalta suojaamisessa.
Lapsi voidaan sijoittaa lastensuojelun toimesta ensikotiin yhdessä vanhempansa kanssa,
mutta muitakin keinoja lasten väkivallalta suojaamiseksi on, eikä lasten suojaaminen ole vain
lastensuojelun tehtävä. Eri toimijoiden yhteinen, kansallinen Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2020-2025 onkin juuri julkaistu.
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja
valvonta. Tämä sisältää erityisesti lainsäädännön, myös lastensuojelulain, valmistelun ja sen toimeenpanon ohjauksen. 1.1.2020 voimaantulevien lastensuojelulain muutosten tavoitteena on
muun muassa sijaishuollossa olevien lasten hyvän kohtelun ja perusoikeuksien vahvistaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin ei sisälly yksittäisten tapausten tutkiminen vaan lastensuojelussa esiin tulleita epäkohtia tutkivat valvontaviranomaiset, kuten aluehallintoviranomaiset omalla alueellaan. Ministeriöllä ei ole tietoa, onko kyseisen lapsen asia valvontaviranomaisen tutkittavana. Lain muutoksen myötä aluehallintovirastojen tulee kuulla lapsia henkilökohtaisesti valvontakäynneillä, ja tämän mahdollistamiseksi aluehallintovirastoihin on lisätty tämän vuoden alusta kuusi henkilötyövuotta lastensuojelun valvontaan. Ministeriö on yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistellut lastensuojelun laatusuositusten päivitykset. Suositukseen on lisätty sijaishuollon laatukriteerit, jotka tukevat myös valvontatyötä. Valvontaa kehitetään lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa, parhaillaan käynnissä olevassa Kysy ja kuuntele –hankkeessa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 322/2019 vp
Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja. Hallitusohjelman mukaan
lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi lain mukaisesti olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset arvioida ja tukea perheitä, sekä ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa.
Helsingissä 11.12.2019
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
