Itsenäisyyspäivän tervetulopuhe

Tiistai 10.12.2019 klo 9.22 - Leena Meri


Kunnioitetut sotiemme veteraanit sekä Hyvät Hyvinkään itsenäisyyspäiväjuhlan vieraat

Suomi on ollut itsenäinen valtio reilut 100 vuotta. Itsenäisyytemme oli vakavasti uhattuna noin 80 vuotta sitten eli 30.11.1939 kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Alkoi talvisota. Raskaan talvisodan jälkeen käytiin vielä jatkosota.

Itsenäisyyden puolustaminen vaati raskaan uhrin. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli ja haavoittui vakavasti. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle maa-alueitaan ja satoja tuhansia ihmisiä menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen. Tässä joukossa oli myös äitini perheineen. Sukujuureni ovat siis äitini puolelta Karjalan Hiitolasta. Myös molemmat isoisäni palvelivat rintamalla. Olen kuullut paljon kertomuksia tästä raskaasta elämänvaiheesta.

Sodan sankarit tulivat erilaisista olosuhteista. Oli eri-ikäisiä, erilailla asioista ajattelevia ja erilaisista perheistä tulleita ihmisiä, joita yhdisti yhteinen tavoite: Suomen pelastaminen. Sodan julmuudet käytiin läpi yhdessä. Ystäviä kaatui rintamalla viereltä. Oma terveys ja nuoruuden parhaat vuodet annettiin isänmaalle. Huoli ja ikävä omasta perheestä ja heidän pärjäämisestä kalvoi mielessä. Kaikilla oli varmasti silti ylpeä tunne sydämessä siitä, että isänmaa oli pelastettu tuleville sukupolville. Yhteinen kokemus, jota kukaan meistä muista ei voi täysin koskaan ymmärtää.

Sodanjälkeiset sukupolvet ovat oppineet tuntemaan tätä menneisyyttä. Kirjoista ja omien isovanhempien tarinoista. Veteraanit ja ihmiset kotirintamalla ovat omalla toiminallaan antaneet meille esimerkin miten toimia, kun uhka koettelee isänmaata - uhasta riippumatta. Silloin toimitaan yhdessä rintamassa ja jokainen kantaa kortensa kekoon. Siskoa ja veljeä ei jätetä.

Hyvät kuulijat,

Viime aikoina meitä on kansana koeteltu toisella tavoin ja tämä on johtamassa kansan kahtiajakaantumiseen. On alettu riidellä siitä, mistä saa puhua ja saako olla vihainen. Puhetta on alettu suitsia jopa rikosoikeuden keinoin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että ongelmia ratkotaan puhumalla. Ihmisen elämään kuuluvat tunteet laidasta laitaan. Puhumattomuus ja tunteiden kieltäminen eivät edistä mitään päämäärää. Ei toki myöskään toisen avoin halveksuminen tai tahallaan väärin ymmärtäminen.

Jos ihmisiä vihastuttaa joku asia niin silloin päättäjien tulee kuulla heitä ja tehdä kansan oikeustajun mukaisia päätöksiä - eikä pyrkiä hiljentämään ihmisiä.

Yhdenkään päättäjän ei tule unohtaa, että Suomen itsenäisyys ja perustuslaki nojaa kansanvaltaan ja kansan tahtoon.

Hyvät juhlavieraat,

Rakastan Suomea, sen luontoa, sen ihmisiä ja tunnen kiitollisuutta saadessani elää itsenäisessä Suomessa ja olla suomalainen. Me olemme Se sisukas ja katajainen kansa, jota ei nujerreta.

Haluan jatkaa työtäni sekä kunnallisissa luottamustehtävissä että kansanedustajana, suomalaisten ja Suomen eteen sekä vaalia itsenäisyyttämme, demokratiaa ja kansanvaltaa kaikkine vivahteineen.

Kiitän omasta puolestani ja Hyvinkään kaupungin hallituksen varapuheenjohtajana, kaikkia kunnioitettuja sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeisiä sukupolvia korvaamattomasta työstä itsenäisen eteen.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini