Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:399966 kpl

Ministerit hokevat toistuvasti lapsen oikeuksista ja lapsen edun tärkeydestä ? Meri: Lapsen etu ei voi oikeuttaa siihen, että samalla kuljetettaisiin terroristeja Suomeen

Tiistai 17.12.2019 klo 12:08 - Suomen Uutiset


Perussuomalaisten kansanedustajan Leena Meren mukaan al-Holin suomalaisia koskevassa päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. – Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen.


Hallitus antaa huomenna tiistaina vastauksen välikysymykseen, jonka jälkeen odotetaan tarkempaa tietoa hallituksen linjasta koskien al-Holin leirillä Syyriassa olevia naisia ja lapsia.

Oppositiopuolueet, ensi sijassa perussuomalaiset ovat jo ainakin puoli vuotta pyrkineet puristamaan vastausta, mitä hallitus aikoo tehdä al-Holissa oleville suomalaisille. Antti Rinteen jo kaatuneen hallituksen linjaa ei saatu selville, eikä juuri aloittaneen Sanna Marinin hallituksen aikeista ole toistaiseksi varmaa tietoa.

Vihreät esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksilla

Hallituksen ministerit ja useat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat syksyn ajan hokeneet sitkeästi ja toistuvasti siitä, kuinka al-Hol-ratkaisu – mikä se sitten onkaan – tulisi tehdä lapsen etu ja lapsen oikeudet edellä. Ratkaisun konkreettinen sisältö on jäänyt hämärän peittoon.

Viime viikkojen aikana lapsen etua ja lapsen oikeuksia on poliittisessa keskustelussa ryhdytty käyttämään huolettomasti siten, että sillä on voitu perustella lähes mitä tahansa näkemyksiä. Vihreät, jotka haluaisivat tuoda al-Holista Suomeen sekä leirillä olevat lapset että heidän vanhempansa, mielellään esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksiin vedoten.

– Äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti, mutta lapsen etu menee oikeusvaltiossa sen edelle, kuului vihreiden vastaus Iltalehden kyselyyn, jossa kysyttiin tulisiko Suomen auttaa al-Holin leiriltä Suomeen vain orpolapset, lapset, lapset ja heidän äitinsä vai ei ketään.

Haavistolta ja Marinilta tyhjiä itsestäänselvyyksiä

Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen heitti MTV:n haastattelussa, että ”kansainväliset sopimukset ja lapsen oikeudet menevät tässä edelle” vastauksena kysymykseen valmisteleeko valtioneuvosto ihmisten kotiuttamista al-Holista.

Ulkoministerinä jatkava Pekka Haavisto (vihr.) puhuu mielellään lapsen edusta sen kummemmin perustelematta, mitä hän tarkoittaa.

– Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu erottamaan lapsia äideistään. Jos tämä ei ole mahdollista, lähtökohta on, että lapsen etu on ratkaiseva, Haavisto lausui monimerkityksellisesti viime viikolla.

Pääministeri Marin puolestaan totesi viime viikolla Brysselissä sen itsestäänselvyyden, että ”Meidän pitää tietenkin noudattaa niin Suomen omaa lainsäädäntöä, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja lasten oikeuksien sopimusta.” Mitään konkreettista sisältöä ei Marininkaan puheesta saatu.

Hallituspuolueilta ja ministereiltä odotetaan erityisesti vastausta kysymykseen mitä tehdään, jos al-Holin leirillä olevia lapsia ei voida erottaa äideistään.

Lapsen etu velvoittaa viranomaisia ja vanhempia

Lapsen etu ja lapsen oikeudet kietoutuvat poliittisessa keskustelussa yhteen. Lapsen etu on hankalasti määrittyvä käsite, joka kuitenkin tosiasiassa viittaa kattavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille turvattuihin oikeuksiin.

Sopimuksen mukaan kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Määräys on kohdistettu ensisijaisesti viranomaisille ja muille julkisen vallan toimijoille, mutta lapsen edun ensisijaisuuden voidaan sopimuksen mukaan katsoa velvoittavan myös lapsen vanhempia.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etua määritettäessä tulisi huomioida lapsen oikeuksien sisältö kokonaisuudessaan. Tällöin tulisi vertailla erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen etu siten viittaa harkittuun ratkaisuun, joka on yksittäisen lapsen kannalta paras vaihtoehto tietyssä tilanteessa.

Lapsen etu on julkiselle vallalle osoitettu, velvoittava oikeusohje jonka sisältö siis määrittyy tapauskohtaisesti. Siksi lapsen edun arvioinnissa on aina huomioitava kunkin tapauksen erityispiirteet sekä myös lapsen persoona, ikä ja kehitystaso.

Lyhyesti todettuna lapsen etu viittaa harkitusti ja perustellusti tehtyyn, yksittäisen lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun tietyssä tilanteessa. Lapsella on aina oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan päätöksenteossa.

Lapsen oma näkemys tulee myös huomioida

Jotta viranomaisen tekemä ratkaisu olisi lapsen edun mukainen, tärkeä periaate on se, että myös lapsen oma näkemys pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Mitä varttuneemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän painoarvoa lapsen näkemykselle tulisi antaa. Kysymys on lapsen osallistumisoikeudesta, jota ei yleensä voida päätöksenteossa sivuuttaa. Osallistumisoikeuteen kuuluu, että lapselle tarjotaan riittävästi tietoa oman näkemyksensä muodostamiseksi.

Lapsen oman näkemyksen huomioiminen on perusteltua laajemminkin oikeusvaltion periaatteiden näkökulmasta – jokaisellahan on oikeus tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Tämä oikeus kuuluu myös lapselle, jos hän haluaa tulla kuulluksi.

Lapsen edun mukaisen ratkaisun tulisi aina perustua huolelliseen harkintaan, jossa lapsen yksilöllinen tilanne ja lapsen oma näkemys otetaan huomioon. Lapsen edun arvioiminen siten edellyttää taustatietoa ja yleensä lapsen oman näkemyksen huomioimista ennen kuin tehdään lasta koskevia päätöksiä.

Meri: Selvitykset puuttuvat taustalta

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri tuntee lapsen edun, lapsen oikeudet sekä niiden sisällön suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Meri kuitenkin moittii, että al-Holin leirillä oleviin suomalaisiin liittyvässä poliittisessa keskustelussa lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsen edun käsitettä on ryhdytty käyttämään huolimattomasti.

– Ennen kuin edes keskustelemme lapsen edusta, pitäisi tässä tapauksessa kunnolla selvittää ”pohjat” eli hankkia tietoa taustalle. Jos al-Holin leiriläisiin on tarkoitus kohdistaa viranomaistoimenpiteitä, olisi ensi alkuun syytä selvittää leirillä olevien ihmisten henkilöllisyys: ketä leirillä olevat suomalaisiksi väitetyt ihmiset edes ovat, ovatko he ylipäätään Suomen kansalaisia, vai ovatko he ehkä olleet Suomessa oleskeluluvalla. Hallituksen tähänastisista lausunnoista ei ole saatu selvyyttä näihin kysymyksiin.

Meri huomauttaa, että myös lasten sukulaisuussuhteet pitää selvittää, samoin kuin se, minkä maan kansalaisiksi leirillä olevia lapsia voidaan luokitella.

– Emme ole saaneet selvitystä, miten lapsen kansalaisuus tai siteet Suomeen määräytyvät ja millä perusteella ylipäätään ketään ollaan tuomassa Suomeen. Kaikki on auki.

– Näiden asioiden suhteen olemme olleet hyvin pitkälle vain median tietojen varassa. Käsillä on muitakin sellaisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen tuskin onnistuu Suomesta käsin, Meri huomauttaa.

Turvallisuusuhat huomioitava päätöksenteossa

Al-Holin leirillä olevat, Isis-alueille aiemmin hakeutuneet naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Perussuomalaisten kanta on, että lähtökohtaisesti al-Holista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan tuoda Suomeen vain orpolapsia, mutta ei lasten äitejä.

Meri huomauttaa, että myös muut leirillä olijat kuin suomalaisäidiksi väitetyt henkilöt saattavat olla turvallisuusuhka ja tämä tulisi myös huomioida päätöksenteossa.

– On selvää, että hyvin nuori orpolapsi on erilaisessa tilanteessa kuin jo vanhempi henkilö, jolle on esimerkiksi jo annettu jihadistista koulutusta, Meri sanoo ja viittaa isis-organisaation toimintatapaan, jossa nuoria henkilöitä järjestelmällisesti totutetaan väkivaltaan ja jihadistiseen ideologiaan.

– Päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ikään kuin ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen. Jos pohjakysymykset saadaan selvitettyä, pienen lapsen etu saattaa olla se, että kyseinen lapsi tulee tänne. Se ei voi kuitenkaan oikeuttaa siihen, että samalla otettaisiin terroristeja Suomeen, Meri painottaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini