Termien tulkinnanvaraisuus ja EU:n laajeneva toimivalta avaavat vaarallisia kehityskulkuja

Lakivaliokunta on tänään antanut eduskunnan suurelle valiokunnalle lausuntonsa valtioneuvoston EU-selonteosta, EU:n demokratiatoimintasuunnitelmasta ja HLBTIQ-henkilöiden tasa-arvoa koskevasta strategiasta.

EU-selonteossa korostetaan oikeusvaltioperiaatteen merkitystä unionin toiminnan perustana. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen muistuttavat, että ”oikeusvaltio” on käsite, joka on epäselvä ja tulkinnanvarainen.

- Olemme viimeksi elpymisvälineen käsittelyn yhteydessä nähneet, kuinka EU:n vakiintuneita periaatteita voidaan poliittisista syistä hyvin yllättäenkin muuttaa tai niistä voidaan etääntyä. Poliittisen paineen alla perussopimuksista runnotaan ulos sellaisiakin tulkintoja, jotka ovat räikeästi alkuperäisen tarkoituksen vastaisia. Myös ymmärrys oikeusvaltioperiaatteen sisällöstä voi tulevaisuudessa muuttua EU:ssa arvaamattomasti ja tavalla, jolla on haitallisia vaikutuksia jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen. Hallituskin usein korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tärkeyttä, mutta tärkeys vaikuttaa unohtuvan, kun periaate on hallitukselle itselleen mieluisten hankkeiden tiellä. Valtioneuvoston selonteossa annetaan nimittäin ymmärtää, että Suomi olisi antanut hyväksyntänsä elpymisvälineelle, vaikka perustuslain mukaan sen hyväksymisestä päättää eduskunta, jossa sen käsittely on edelleen kesken. Oikeusvaltiossa hallitus ei voi tällä tavalla sivuuttaa eduskunnan toimivaltaa asiassa, huomauttavat Meri, Rantanen ja Tynkkynen.

Vihapuheen kitkemisessä EU on ottamassa roolia jäsenvaltioilta itselleen tavoitellessaan näille yhtenäisempää rikoslainsäädäntöä. Komissio tulee kuluvan vuoden aikana tekemään aloitteen, joka lisäisi niin kutsuttujen eurorikosten listalle vihapuheen ja viharikokset. Kyse olisi merkittävästä perussopimuksen muuttamisesta ja EU:n toimivallan laajentamisesta, jossa perussuomalaiset näkevät ongelmakohtia.

- ”Vihapuhe”-käsitettä ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä, joten sen tulkinta voi muodostua mielivaltaiseksi. Vihapuhetta koskevassa keskustelussa usein sekoitetaankin keskenään sekä laiton että täysin laillinen sisältö. Suomen rikoslaissa on säädetty laittomasta sisällöstä, mutta muut ilmaisut kuuluvat meillä sananvapauden piiriin. Vaikka ne olisivatkin vihaisia tai kriittisiä kommentteja, ei niitä tule lähteä EU:n toimesta vaientamaan. EU-tasoisessa sääntelyssä tulisikin keskittyä esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisiin kokonaisuuksiin, joiden tehokas torjunta edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Viharikosten torjunnassa taas tulisi huomioida aivan kaikkien kansalaisten oikeudet. Viharikoksia ei tulisi pitää yksinomaan erilaisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvina rikoksina, sillä myös enemmistöryhmiin kuuluvat joutuvat vähemmistöön kuuluvien henkilöiden tekemien viharikosten uhreiksi. Vähemmistöjen suojelu ei saa johtaa enemmistön syrjintään Meri, Rantanen ja Tynkkynen toteavat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat jättivät lakivaliokunnan lausuntoihin eriävät mielipiteet.

Julkaistu Suomen Uutisissa 23.4.2021