Heräsikö kysymyksiä?

Ota rohkeasti yhteyttä

leena.meri@eduskunta.fi

p. 09-432 3165 (Leena)

Avustaja:

jessica.vahtera@eduskunta.fi

p. 050 476 9019 (Jessica)

twiittaa: @leena_meri

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:560947 kpl

Äänestäminen on jokaisen oikeus - myös perustuslakivaliokunnassa

Tiistai 27.4.2021 klo 19:24


Osa hallituspuolueiden edustajista ja ministereistä ovat kummaksuneet, että perustuslakivaliokunnan päätös EU-elpymispaketin suhteen perustui äänestykseen. On totta, että perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisyyteen ja usein näin tapahtuukin, mutta joskus asioista joutuu äänestämään. Yksimielisyys on hyvä tavoite.

Oikeudellisessa harkinnassa ei ole mielestäni mitenkään yllätyksellistä, että laintulkitsijat päätyvät niin vahvasti erimielisiin kantoihin, että yksimielisyyttä ei kerta kaikkiaan löydy. Silloin joudutaan äänestämään. Eihän korkeimmat oikeudetkaan aina ole ratkaisuissaan yksimielisiä.

Julkisuudessa on jopa väheksytty asiantuntijakantaa, jossa puollettiin 2/3 määräenemmistön vaatimusta, koska se edusti vähemmistön kantaa asiassa. Ihmettelen tätä väheksyntää. Lähdetäänkö tässä siitä ajatuksesta, että asiantuntijoiden enemmistö tekee päätöksen valiokunnan jäsenten puolesta?

Esimerkiksi arvostettu eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg esitti, että määräenemmistölle on vahvat perustelut, jotka liittyvät huomattavan ongelmalliseen suhteeseen EU:n perussopimuksien kanssa. Hän myös pitää siitä aiheutuvia seurauksia epävarmoina ja että sen vaikutukset täysvaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan voivat olla todella merkittäviä.

Yhdyn Leino-Sandbergin lausuntoon ja lisään, että perustuslain 94 § 2 momentti toteaa, että jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai sisältää Suomen täysvaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, päätös on hyväksyttävä 2/3 määräenemmistöllä.

Koska asia on poikkeuksellisen laajakantoinen ja juridisesti vaikea sekä ennakkoratkaisutyyppinen, en ihmettele, että se on jakanut perustuslakivaliokunnan jäseniä, kuten asiantuntijoitakin. Tässä voi perustellusta syystä päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen. Ihmettelijöiltä kysyn, että pitäisikö perustuslakivaliokunnan oikeudelliset ratkaisut perustaa aina yksimielisyyteen, vaikka sitten istuttamalla jäseniä kokouksessa niin kauan, että kaikki ovat alistuneet?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini