Kysyin hallitukselta kirjallisesti rikosten paljousalennuksista - ei toimenpiteitä

Viime aikoina esimerkiksi katujengien rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa on tuomittu yhteiseen rangaistukseen kahdesta tai useammasta vakavasta rikoksesta samanaikaisesti. Näissä tapauksissa nykyisen oikeuskäytännön ongelmallisuus on noussut jälleen esiin.

Yhteisen rangaistuksen mittaamiskäytännön takia on mahdollista, että rikollinen saa suhteellisesti lyhyemmän tuomion eikä kaikkia tehtyjä rikoksia huomioida rangaistuksen kestossa ollenkaan, tai esimerkiksi lapsenraiskauksen tuomiota allennetaan aiemman rikoksen perusteella.

Kysyin hallitukselta (Löydät koko kysymyksen täältä), miten he aikovat tähän epäkohtaan puuttua. Vastauksen perusteella ei ilmeisesti mitenkään. Tässä osa oikeusministerin vastauksesta:

" On huomattava, että rangaistusajat muodostuisivat mekaanisella laskentatavalla helposti kohtuuttoman pitkiksi. Mikäli jokaisesta käsillä olevasta rikoksesta tulisi tuomittavaksi erillinen oma rangaistuksensa, voidaan toisaalta ajatella, että etenkin lievemmät rikokset tulisivat yksittäin arvioituina sovitettavaksi ehdottoman vankeuden sijasta sakolla, ehdollisella vankeudella tai ehdottoman vankeuden sijaan tuomitulla yhdyskuntaseuraamuksella. Mekaaninen laskutapa ei näin ollen yhteistä ehdotonta vankeusrangaistusta tuomittaessa olisi kovinkaan toimiva ratkaisu.

Rangaistusjärjestelmän lähtökohtana on ajatus, että annettu tuomio toimii yhteiskunnan moitteena rikoksentekijälle. Jos tuomittu jatkaa tuomion saatuaan edelleen rikosten tekemistä, voidaan aiempi rikollisuus ottaa huomioon rangaistuksen koventamisperusteena uutta rangaistusta määrättäessä. Rangaistuksen koventaminen on seurausta siitä, että henkilö ei ole ojentunut yhteiskunnan hänelle osoittamasta moitteesta, eli rangaistuksesta.

Jos henkilölle taas tuomitaan uutta rangaistusta teosta, johon hän on syyllistynyt jo ennen aiemmin saamaansa tuomiota, voidaan aiempi tuomio ottaa huomioon uutta rangaistusta alentavana. Tämä johtuu siitä, että kyseisestä rikoksesta olisi voitu tuomita rangaistus jo aiemmin yhdessä muiden rikosten kanssa. Se, että yksittäinen rikos tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi sattumanvaraisten seikkojen vuoksi vasta myöhemmin, ei saa vaikuttaa henkilön suorittamaan kokonaisrangaistukseen.

Vankeusrangaistuksen käytön lisäämisestä aiheutuvat hyödyt ja haitat tulisi punnita tarkkaan.
Vankeusrangaistusten käyttö on yksi monesta tavoista vaikuttaa rikollisuuteen. Suomen aiemmin muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin korkea vankiluku on tällä hetkellä Islannin jälkeen Euroopan toiseksi alhaisin. Neljässä vuosikymmenessä Suomen vankiluku on laskenut noin kolmannekseen aiemmasta. Samaan aikaan rikollisuuskehitys on Suomessa ollut muiden Pohjoismaiden kanssa samansuuntaista. Vankeuden käytön vähentäminen ei siis ole aiheuttanut rikollisuuden kasvua."

Nykyisen käytännön toimivuutta pitäisi kysyä esimerkiksi raiskauksien uhreilta ja heidän perheiltään. Omasta mielestäni ja tuskin uhrienkaan mielestä on kohtuullista lyhentää raiskaustuomioita sen vuoksi, että tekijä on tuomittu myös muista rikoksista. Uhrin oikeusturva on unohdettu Suomessa.