Suomalainen ensin - myös aluevaaleissa

Perjantai 5.11.2021 klo 7.46

Noin kolmen kuukauden kuluttua, eli 23.1.2022, on aluevaalit. Tulevat uudet  valtuutetut päättävät monista arjen asioista, kun sote-palvelut ja palo- ja pelastustoimi siirtyvät kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023.

Kyse on keskeisistä peruspalveluista ja kyseessä on mittava hallinnon uudistus, jonka lopullisia vaikutuksia ei tiedä kukaan.  Lopputulos riippuu pitkälti siitä, miten palvelut alueilla järjestetään ja miten alue käyttää sille valtion varoista osoitetut rahat, eli valittavien päättäjien panos ja arvomaailma näissä päätöksissä on merkittävä.

Marinin hallitus väittää, että uudistuksen myötä palvelut parantuvat. Käykö automaattisesti näin ja panostetaanko rahat palveluiden parantamiseen?

Perussuomalaiset haluaa varmistaa, ettei sote-uudistuksesta saa tulla uutta byrokratiakoneistoa, jossa varat kuluvat lähinnä hallintoon ja kavereille järjestettäviin virkoihin.

Lisäksi Perussuomalaiset haluaa turvata suomalaisten lähipalvelut ympäri maata – ihmisten on päästävä hoitoon, ambulanssin tultava ajoissa, neuvolaan pitää päästä ja vanhuspalveluiden pyörittävä.  Kyseeseen ei tule palvelu, jota joutuu odottamaan viikkokausia tai matkustamaan satojen kilometrien päähän saati tilanne, jossa palvelua saa vain auttavasti suomea puhuvan henkilökunnan toimesta.

Sote-palvelut ovat pääasiassa lakisääteisiä ja välttämättömiä palveluita. Ihmisten on päästävä hoitoon ja saatava palveluita. Nämä ovat perusoikeuksia ja palvelut on kaikissa tilanteissa turvattava.

Jos hallituksen kaavailema maakuntavero tulee, pelkona on, että kokonaisveroaste nousee. Jos näin käy, ihmisten ostovoima heikkenee entisestään, joka luo lisää pahoinvointia ja tätä myötä lisääntynyttä tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille ja edelleen uusia kustannuksia. Ostovoimalla on merkitystä jokaisen arkeen, sillä ihmisten ei pidä joutua valitsemaan ruuan ja lääkkeiden ostamisen välillä . Valitettavasti tämä on arkipäivää liian monelle.

Julkisessa keskustelussa usein väitetään, ettei Suomella ole varaa, esimerkiksi veronalennuksiin, hoitajien palkankorotuksiin ja moneen muuhun, jolla parannettaisiin vanhusten hoitoa ja perheiden palveluita.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan varaa olisi, jos haluttaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Marinin punavihreän hallituksen ideologiassa Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto, kaikkien auttaja ja maa, joka ratkaisee koko maailman ilmastokysymykset sekä toimii EU:n ikuisena nettomaksajana. Edellä mainitun sijasta Suomessa tulee keskittyä arjen realiteetteihin ja muistaa, että julkisen vallan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia suomalaisten palveluista ja arjen sujumisesta.

Jokaisen tulee lähteä äänestämään tammikuun aluevaaleissa, sillä kyse on Sinun palveluistasi ja verovaroistasi. Valitse suomalainen ensin!

 

Leena Meri huolissaan maakuntauudistuksen kansanvaltaisuudesta erityisesti Uudellamaalla

Torstai 6.4.2017 klo 14.26 - Tiedote, julkaisuvapaa

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Uudenmaan maakuntien kuntajohtajat ovat 21.2.2017 antaneet yhteisen julkilausuman maakuntalakiluonnokseen.

Kuntajohtajat toteavat, että nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan maakunnan määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi maakuntavaltuuston vaaleissa johtaa demokratiavajeeseen. Tilanne on ratkaisevasti huonompi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien äänestäjien ja ehdokkaiden kannalta eduskuntavaaleihin nähden.

Kuntajohtajien mukaan: ”Maakuntauudistuksessa lähdetään siitä, että jokainen 18 maakunnasta muodostaa yhden vaalipiirin. Uudellamaalla se merkitsee sitä, että maakunnan yksi vaalipiiri muodostuu nykyisistä jo suomalaisittain hyvin suurista Helsingin (noin 650 000 asukasta) ja Uudenmaan (noin 1 000 000 asukasta) vaalipiireistä. Tämä johtaa siihen, että kynnys päästä maakuntavaltuuston jäseneksi on poikkeuksellisen korkea pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ehdokkaiden kohdalla. Myös ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakustannukset nousevat merkittävästi nykyiseen verrattuna. On selvää, että se näin ollen lisää eri väestöryhmiin kuuluvien ehdokkaiden epätasa-arvoisuutta maakuntavaltuustopaikan saamisessa, koska todennäköisesti ehdokkaat kustantavat lähinnä itse vaalikampanjakustannuksensa. Tutkimukset osoittavat, että nuorimmat ehdokkaat kärsivät eniten vaalipiirien koon suurentuessa. On havaintoja myös siitä, että naisehdokkaat ovat miespuolisia ehdokkaita huonommassa asemassa läpipääsyn suhteen. Tämä olisi tietenkin Uudenmaan maakunnan kannalta epätoivottava vaalien lopputulema.

Asia ei ole kuntalaisdemokratian ja läheisyysperiaatteen näkökulmasta vähäpätöinen. Maakuntalakiin tulisikin tehdä tältä osin korjaus ennen sen hyväksymistä eduskunnassa.”

Tähän huoleen on helppo yhtyä. Hyvinkääläinen kansanedustaja Meri korostaa, että eduskuntakäsittelyssä asiaa tulee tarkastella huolella. Erityisesti perustuslakivaliokunnan tulee varmistaa, että säännökset täyttävät perustuslaissa taatut oikeudet, kuten kansanvaltaisuuden ja yksilön osallistumisoikeuden.

Leena Meri (ps)

Kansanedustaja 

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

Perustuslakivaliokunnan jäsen