Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Leena Meren linja

Keskiviikko 29.3.2017 klo 19.12 - Tiedote 29.3.2017, julkaisuvapaa


Kuka on kansanedustaja, varatuomari Leena Meri?

Olen työskennellyt nuoresta asti niin tehtaassa, kaupassa kuin lakimiehenäkin. Työurani aikana olen työskennellyt sekä yksityisellä työnantajalla että valtion tehtävissä. Lisäksi olen toiminut yksityisyrittäjänä omassa lakiasiaintoimistossa. Ennen eduskuntaa toimin yhdeksän vuotta maistraatin henkikirjoittajana.

Luonteeltani olen avoin, rehellinen ja jämäkkä. Viihdyn luonnossa ja lähellä sydäntäni ovat eläimet. Itselläni on kaksi rescue-koiraa ja suomenhevonen Tolokun Aukusti, joka on käytössä kuntouttavassa hevostoiminnassa.

Olen Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja myös aktiivinen kunnallispoliitikko. Olen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja. Katso sivuiltani minusta lisää   www.leenameri.fi.

1) Perussuomalaisten ”Jalanjäljet tulevaisuuteen”

Mitä tavoittelemme, mihin olemme menossa? Kutsun ajatuksiani Perussuomalaisiksi jalanjäljiksi.
Peukalonjäljet saavutuksistamme hallituskaudella on jo tehty ja niitä päivitetään matkan varrella. Meillä pitää olla myös jalanjäljet, joita seurata, eli suunta siitä minne olemme menossa ja miten tavoitteet saavutetaan niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Aikaisemmat puolueohjelmamme ovat edelleen voimassa ja niitä tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Omia painopistealueitani:

Pieni- ja keskituloiset

Eläkeläisten ja muiden pienituloisten pärjäämiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi lääkekorvausten omavastuita ja maksukattoja tulisi tarkistaa sekä saada 1.000 euron veroton nettotulo vihdoin aikaiseksi. Myös eläkekaton käyttöönottoa voisi selvittää. Vuokra-asumisen kulujen nousuun pitää etsiä ratkaisuja.

Keskituloiset ovat jääneet monista keskusteluista pois. Meillä on paljon keskituloisia perheitä ja yksineläviä, joiden, työtulot ja eläkkeet eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen. Keskituloisten kokonaisrasitusta pitäisi selvittää kokonaisuutena. Esimerkkeinä asuntolainan, asumisen, matkakulujen, verojen ja pakollisten maksujen yhteisvaikutusten selvittäminen sekä toimenpide-ehdotukset keskituloisten aseman parantamiseen.

Työllisyys ja talous

Keskeistä on saada taloutemme ja työllisyytemme hyvään kuntoon, sillä muuten ei velkaantumista saada kuriin eikä nykyisenkaltaisia hyvinvointipalveluita voida rahoittaa kuin velkarahalla.

Työllisyyden parantaminen, työpaikkojen edellytysten syntymisen parantaminen sekä PK-yrittäjien tukeminen ovat paras keino talouden tervehdyttämiseen. Näin saamme aikaiseksi kakkua, jolla ylläpidämme palvelut ja saamme varoja jaettavaksi niille, jotka eivät ilman yhteiskunnan tukea yksin pärjää. Kaikista on huolehdittava. 

EU-politiikka

EU puhuttaa.  Monet kokevat etteivät ole saaneet riittävästi sanoa siitä miten EU integraatio syvenee kaikkeen päätöksentekoon ja itsemääräämisoikeutemme kapenee koko ajan.  Tästä syystä seuraavalla hallituskaudella EU-jäsenyydestä tulisi antaa kansalle mahdollisuus äänestää asiassa.

Ennen äänestystä on laadittava napakka selvitys siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia mahdollisella EU-erolla olisi. Mitä se tarkoittaisi vientiyrityksille, tulleille, kuluttajahinnoille, lainojen koroille sekä Suomen kansainvälisille sopimuksille, joissa olemme EU:n kautta. Me tarvitsemme selvityksen pohjaksi, jotta voimme äänestää oikean tiedon pohjalta.

Parasta mielestäni olisi, jos palaisimme EU:n alkuperäisiin talousliiton tavoitteisiin. Tavoitteena oli tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Ihmisten vapaa liikkuvuus on sen sijaan osoittautunut ongelmalliseksi. Se on laajentunut turvapaikkakysymykseksi ja taakanjaoksi sen suhteen. Miljoonia ihmisiä liikkuu Euroopassa hakemassa kuka mitäkin. Tämä ei ole ollut ihmisten vapaan liikkuvuuden alkuperäinen tarkoitus vaan työssäkäynnin helpottaminen toisessa jäsenvaltiossa.

Maahanmuutto

Hallitus laati maahanmuuton toimenpideohjelman, josta suurin osa on toteutettu, mutta osa on toteuttamatta.  Esimerkkinä toteuttamattomista asioista ovat perheenyhdistämisen täysimittainen kiristäminen sekä maahanmuuttajien kotoutusrahaa koskeva esitys. 

Uutena ongelmana ovat myös kielteisen turvapaikka- ja käännytyspäätöksen saaneet ihmiset, jotka eivät poistu maasta.  On yleisen lainkuuliaisuuden, talouden ja sisäisen turvallisuuden kannalta kestämätöntä, että tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä ei oikeusvaltiossa noudateta.

Euroopan komissio on linjannut, että henkilö voidaan ottaa säilöön jopa 18 kuukaudeksi, jos hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja hänen voidaan olettaa katoavan. Tätä mahdollisuutta tulee käyttää maastapoistamisen turvaamiseksi.

Suomalaisuus kunniaan

Suomalainen arvostaa Suomessa tuotettua puhdasta ruokaa. Meidän tulee huolehtia maataloustuottajien ja viljelijöiden sekä tuotannon säilymisestä elinkelpoisena.

Suomalaiset arvot ja perinteet kunniaan. Suomalainen saa olla ylpeä itsenäisestä Suomesta ja sen erikoislaatuisuudesta. Meidän ei tarvitse hävetä perinteitämme eikä isänmaallisuuttamme. Meillä on oikeus turvata oman maan talous ennen muita. Saamme vaatia, että Suomi on jatkossakin turvallinen maa.

Ilmastonmuutos ja kehitysapu

On tärkeää olla mukana estämässä ilmastonmuutosta, mutta emme saa päätöksillä sahata omaa oksaamme tekemällä päätöksiä, joilla vaikeutamme yritystemme kilpailukykyä tai suuntaamalla liiallista verorasitusta kuluttajille.

Kehitysapua voidaan toteuttaa tukemalla ympäristöteknologian yrityksiä viennin edistämiseksi pelkän rahallisen tuen sijaan. Esimerkkeinä vesihuollon, aurinkoenergian ja jätehuollon ratkaisut, laitteet ja tuotantolaitokset.  Ilmastopakolaisuutta voidaan estää parhaiten luomalla ihmisille hyvät elinolosuhteet, jotta heidän ei tarvitse lähteä liikkeelle paremman elämän perässä.

 2) Meren linja: ”Uusi aika, uudet johtajat - historiaa
kansanpuolueena unohtamatta”

Jaettu johtajuus

Hyvä johtaja uskaltaa jakaa vastuuta ja tehtäviä myös muille ja erityisesti varapuheenjohtajille. Riittävä vastuu pitää ihmiset motivoituneina. Tämä on joukkuepeli, kukaan ei pärjää yksin. Joukkueena menemme leveillä hartioilla eteenpäin. Vastuu onnistumisesta on silti puheenjohtajalla.

Puolueen sisäinen yhteistyö

Kentän, eduskuntaryhmän ja puolueen vuoropuhelu pitää saada toimimaan vielä paremmin yhteen.  Tiedon pitää kulkea molempiin suuntiin. Vain sitä kautta viestiä voidaan viedä yhdenmukaisena myös kansalaisille.

Puolueohjelmat laaditaan jatkossakin yhdessä kentän, eduskuntaryhmän ja puolueen kanssa.

Hallitusyhteistyö

Hallituksessa voi vaikuttaa ja siellä kannattaa olla niin kauan kuin saamme riittävästi omia tavoitteitamme läpi. Me lähdimme hallitukseen mukaan rehellisinä ihmisinä – jos jotain yhdessä sovitaan, siinä pysytään.  Silti tulee toisinaan hallituskumppaneiden julkisia irtiottoja ja meidän niskaan yritetään laittaa asioita, jotka
he ovat itse alun perin hallitusohjelmaan tuoneet.

Liian kiltti ei siis kannata olla ja omia vaatimuksia on uskallettava ajaa rohkeasti ja annettava tarvittaessa takaisin, jos muut lähtevät irtopisteiden keräämiseen meidän kustannuksellamme.

3) Ilman teitä ei ole meitä: ”Kenttä on puoleen sydän”

Pärjäämme vain joukkueena ja jokaisen panosta tarvitaan. Olen kiertänyt kenttää ahkerasti ja saanut sieltä hyviä ajatuksia eduskuntaan vietäväksi.  Vuoropuhelun pitää olla hyvää molempiin suuntiin. Kiitos hyvistä vaalituloksista kuuluu ahkerille kentän ihmisille.

Avainsanat: perussuomalaiset, Leena Meri, puheenjohtaja,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini