Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Pidin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittista selontekoa. Selonteko, joka oli noin sata sivua pitkä, keskityttiin universaaleihin ihmisoikeuksiin. Ulkomaiden vähemmistöryhmät, Suomen kehitysavun kunnianhimoiset tavoitteet ja globaalit ongelmat tuli hienosti käsitellyksi.

Sen sijaan hallitus ei keskittynyt vakaviin kotimaisiin ongelmiin: oikeudenkäyntien venymiseen, vanhustenhoidossa tapahtuviin laiminlyönteihin tai vaikkapa lasten- ja nuorten pahoinvointiin. Hallituksen resurssit ovat siis käytetty kaikkien muiden asioiden edistämiseksi, kuin suomalaisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien parantamiseen.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro tekstinä:

Keskustelemme valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.

On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisellä yhteistyöllä – rahallisen kehitysavun jakamisessa on myös parannettavaa, sillä maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Suomen sisällä on ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa muutama viikko sitten: ”On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.”

Onkin hämmentävää, kuinka vähän selonteossa keskitytään Suomen omiin perus- ja ihmisoikeusongelmiin.

 

Suomalaisten oikeusturva vaarantunut

 

Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asian käsittely saattaa kestää oikeuslaitoksessa vuosikausia. Rikosasiassa juttu saattaa seistä poliisin ja syyttäjän pöydällä useamman vuoden, ennen kuin koko asia ylipäätään edes etenee tuomioistuimeen asti. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.

 

Perheiden ja lasten hyvinvointiin pitää panostaa enemmän

 

Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina suoranaisesti kohdistuisikaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli.

Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu.

Hallituksen tulee kiinnittää huomiota suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutumiseen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.

 

Hallitus laittaa muiden maiden kansalaiset etusijalle

 

Aikaisemmissa ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2009 ja 2014 on käsitelty selvästi systemaattisemmin ja kattavammin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista nimenomaan myös Suomessa.

Nyt annetussa selonteossa kotimaiset ihmis- ja perusoikeusongelmat ovat edellä manituin tavoin jääneet sivurooliin, ja selonteossa on keskitytty kertomaan, kuinka me vaikutamme oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Suomen sisällä tunnettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei analysoida eikä tavoitteita niiden ratkaisemisen suhteen aseteta. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta.

Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää.

 

Sananvapaus on demokratian kulmakivi

 

Lopuksi kiinnitän huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus.

Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa.

Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamiseen tai yllyttämiseen. Voimassa oleva pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi.

Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen Suomessa ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla.