Vappuna nähdään Hyvinkäällä!

Perjantai 29.4.2022 klo 10.13

Kyllä italialaisten kelpaa

Tiistai 19.4.2022 klo 17.13

Leena Meren puheenvuoro julkisen talouden suunnitelmaan täysistunnossa 19.4.2022

Kevään kehysriihineuvottelu saatiin päivässä käsitellyksi, menokuriin palaamista hallitus ei nähnyt velkaantumisesta huolimatta tarpeelliseksi. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia tehdyt määrärahakorotukset jätettiin kehyksien ulkopuolelle, kuten myös koronaan liittyvien menojen osalta aiemmin tehtiin. Hallitus jätti julkisen talouden tasapainottamisen seuraavan hallituksen vaivaksi, silloin menoja joudutaan priorisoimaan aivan eri otteella.

Kehyspoikkeuksella mahdollistetut lisäpanostukset maanpuolustukseen ja energiariippumattomuuden edistämiseen ovat perusteltuja, eikä perussuomalaiset vastusta niihin ehdotettuja menolisäyksiä. Olisimme halunneet enemmänkin päätöksiä suomalaisten tukemiseksi: perussuomalaiset helpottaisivat kotitalouksien ja yritysten ahdinkoa laskemalla polttoaineiden valmisteveroja EU:n minimitasolle, kuten esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat tehneet. Polttoaineiden hintojen laskeminen auttaisi niin ongelmissa olevaa kuljetusalaa kuin myös jokaista suomalaista, sillä käsistä karanneet kuljetuskustannukset valuvat lopulta kuluttajahintoihin. Polttoaineiden hinnoista yli puolet on veroja ja öljyä saadaan ostettua muualtakin kuin Venäjältä, jolloin veroale ei ole Putinin sotakassan tukemista.

Valtion menot kasvavat

Jotta kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa voitaisiin tukea, niin menoja tulee priorisoida ja leikata. Tällä hallituskaudella on edetty päinvastaiseen suuntaan, esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen on hankkeena tarpeeton, ja sillä tuskin saadaan aikaiseksi haluttuja vaikutuksia. Hyvinvointialueuudistuksen hintalappu ei ole vieläkään kaikilta osin selvillä, sen budjettia paikkaillaan tulevina vuosina. Hallintoa lisätään ja omista palkkioista aluevaltuustoissa huolehditaan, mutta suoraan kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä tukevia päätöksiä on tullut säästeliäästi.

Kehitysavusta tai haitallisen maahanmuuton kustannuksista ei edelleenkään säästetä. Kehitysyhteistyön määrärahoja tulisi kohdentaa nykyistä enemmän ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokulujen kattamiseen. Kehitysyhteistyö pitäisi myös ehdollistaa saajamaan Venäjä- ja ihmisoikeuskantojen osalta. Suomi antaa miljoonia euroja sellaisille valtioille, jotka äänestivät YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjän erottamista vastaan. siten kehitysavulla tuetaan Venäjää tukevia valtioita ja sen lisäksi ruokitaan korruptiota, kuten tutkimukset ovat useasti osoittaneet.

EU:n pöydissä on alkanut jo puheet uudesta tukipaketista, jonka avulla Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia talousvaikutuksia tasataan. Perussuomalaiset vastustivat koronan takia tehtyä tulonsiirtoa, ja vastustamme myös seuraavaa pakettia jolla suomalaisista tehdään eteläisten jäsenmaiden maksumiehiä. EU:n tukipakettien järjettömyys tiivistyy siihen, että Italiassa on tehty elvytysvaroista 20 miljardin euron edestä energiatehokkuutta parantavia remontteja. Suomalaiset saavat itse pärjätä kohoavien kustannuksien kanssa, kun Italia tarjoaa kansalaisilleen kotien ilmaiset remontit. Kyllä italialaisten kelpaa, kun Suomi ja muut vastuulliset maat tämän lystin tukimiljardeillaan kustantavat.

Lakivaliokunta toistuvasti huomauttanut oikeudenhoidon resurssipulasta

Olemme lakivaliokunnassa saaneet toistuvasti kuulla ja huomauttaneet siitä, miten tiukalla oikeuslaitoksen ja oikeudenhoidon resurssit ovat. Tässä selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuoteen 2026 saakka itse ongelmaan - eli puutteelliseen perusrahoitukseen - ei ole kiinnitetty huomiota riittävällä vakavuudella. Määrärahoja lisätään esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta syntyvän tarpeen paikkaamiseksi sekä pahimpien ruuhkien purkamiseen, mutta varsinainen ongelma jää ratkaisematta.

Sinänsä myönteisistä lisämäärärahoista huolimatta henkilöstöä on liian vähän työmäärään nähden ja henkilöstö on kuormittunut. Tämä käy huolestuttavan selvästi ilmi esimerkiksi tuoreesta Tuomariliiton selvityksestä, lähes puolet kyselyyn vastanneista kokee stressioireita tai työuupumusta aina tai usein. Puolet ammattikunnasta kokee työuupumusta, jolloin perusrahoituksen ongelmat pitäisi korjata kiireellisesti tässä yhteydessä, eikä jättää ongelmien ratkaisua muiden huoleksi.

Menot tärkeysjärjestykseen

Valtiontalous on hankalassa tilanteessa, sillä meillä on oikeusvaltion ydintehtävissä vakavaa perusrahoituksen puutetta, ja toisaalta meidän pitää kyetä leikkaamaan menoja ja hillitä velkaantumista. Myös muita perusteltuja ja välttämättömiä menolisäyksiä on tehtävä, esimerkiksi hoitajien ansaitsemat palkankorotukset tulevat lisäämään julkisen sektorin kuluja.

Menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaiset poikkeaa tämän kysymyksen osalta muista puolueista, sillä meidän on helppo osoittaa satojen miljoonien säästöt haitallisen maahanmuuton lopettamisesta, sekä kehitysavun leikkaamisella. Perussuomalaisille suomalaisten hyvinvointi ja pärjääminen on tärkein tavoite.

Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi

Torstai 7.4.2022 klo 11.04

Suomen uutiset 7.4.2022:

Hallitus päätti kehysriihineuvotteluissaan lisätä sekä tämän että ensi vuoden menoja noin parilla miljardilla eurolla. Rahaa löytyi moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Puolustusvoimille ja kansalliseen turvallisuuteen. Työssäkäyvien tukemiseen ei rahaa kuitenkaan heru.

Sosiaalietuuksia saavien ostovoimaa parannetaan aikaistamalla vuosittaista indeksikorotusta. Sen sijaan keskituloiset työssäkäyvät ja ison verotaakan kantajat jäävät ilman apuja – elinkustannusten rajusta kasvamisesta huolimatta.

– Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi neuvotteluiden jälkeen, että kaikista halutaan pitää huolta. Rahaa ei kuitenkaan löytynyt työssäkäyvien tukemiseen, vaikka nykyisillä korkeilla polttoaineiden hinnoilla monille työssäkäyville töihin meneminen voi pian olla kannattamatonta, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Leena Meri sanoo.

– Ja kun kaikki muukin kallistuu – esimerkiksi ruuan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna jopa 11 prosentilla – olisi myös keskituloisten työssäkäyvien ostovoiman tukemiselle aitoa tarvetta.

– Hallitus käyttää surutta veronmaksajien rahoja. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja hyvinvointialueuudistus ovat ideologisesti päätettyjä suomalaisille kalliiksi tulevia uudistuksia. Hallintoa lisätään ja omista palkkioista aluevaltuustoissa huolehditaan, mutta hyvinvointivaltion rahoittajille eli työssäkäyville ja yrittäjille ei tukea tullut.

Maailman parantaminen velkarahalla jatkuu

Valtion nettovelanotto on kuluvana vuonna ainakin 7,6 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan takia panostukset Puolustusvoimiin ja kansalliseen turvallisuuteen ovat tärkeitä. Mutta erityisesti nyt vaikeina aikoina kaikkia muita kuin suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä menoja tulisi karsia.

– Kehitysapuun käytetään lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tästä velkarahalla tehtävästä maailmanparannuksesta leikattiin vain 40 miljoonaa euroa. Miksi hallitus ei priorisoi menoja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen? Meri hämmästelee.

Haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä lisätään

Hallitus ei myöskään edes yritä estää hyvän sosiaaliturvan perässä tapahtuvaa haitallista maahanmuuttoa.

– Päinvastoin, hallitus lisää haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä erilaisilla esityksillä. Hyvänä esimerkkinä tänään hyväksyttiin uusi laki liittyen ulkomaalaisten opiskeluoikeuteen Suomessa. Lailla mahdollistetaan laittomasti maassa oleville karkotuspäätöksen saaneille oleskelulupa ja opiskeluoikeus. Siten haitallista maahanmuuttoa ja sosiaaliturvamenoja lisätään tätäkin kautta. Laki vie pohjan koko turvapaikkaprosessilta ja aiheuttaa lisää kustannuksia veronmaksajille.

Kampaviinerikerhoille ja Ylelle riittää rahaa

Haitalliseen maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyvien menojen karsimisen ohella muitakin valtion menoeriä tulee käsitellä kriittisesti.

– On suorastaan irvokasta, kun hallituspuolueiden edustajat juhlivat niin sanottujen Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaamista. Valtion budjetista jaetaan lähes miljardi euroa puolueisiin ja politiikkoihin sidoksissa oleville yhdistyksille, joiden toiminta pyörii valtionavustuksien varassa.

– Hyvä esimerkki holtittomasta rahankäytöstä sillä saralla on Suomi-Venäjä-seura, joka saa tänä vuonna valtiolta yli 800 000 euroa ja jonka puheenjohtajana nykyinen keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen viime viikkoon saakka toimi. Toki joukossa on aidosti tukemisen arvoisiakin kohteita, mutta näiden turhien kampaviinerikerhojen tukeminen pitää lopettaa, Meri toteaa.

– Ylen budjetti on paisunut yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Yle-veron maksamisesta pitäisi tehdä vapaaehtoista. Veronmaksajat saisivat silloin itse päättää, ovatko Ylen palvelut maksamisen arvoisia. Kaikki muutkin menoerät tulee käydä läpi ja priorisoida ne valtion ydintehtävien hoitamiseen. Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi, Meri vaatii.

Esitin 1,3 miljardin kehitysapumenoihin leikkauksia, koska rahoja päätyy veroparatiiseihin - Keskustan kansanedustajaa asia nauratti

Maanantai 4.4.2022 klo 10.34

Suomen uutisten juttu 31.3.2022:

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen A-studiossa, että valtiolla on useita menoeriä, joita voisi tarkastella ja kohdentaa uudestaan. Meri esitti esimerkiksi leikkauksia kehitysapuun. Kepukansanedustaja Petri Honkonen naureskeli ehdotukselle.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kauhoo kaksin käsin kurjuutta suomalaisille. Äskettäin hallitus esimerkiksi ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat ja samaan aikaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ryhtyi varoittelemaan kansaa hintojen noususta ja elintason romahtamisesta.

Rahaa riittää siis maailman parantamiseen, mutta hallitus on haluton käyttämään suomalaisilta veronmaksajilta kerättyjä rahoja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Veronalennuksia kaikille

Polttoaineen ja ruoan hinnat nousevat hurjaa vauhtia. Ylen A-studiossa eilen kansanedustajat Petri Honkonen (kesk), Jussi Saramo (vas) ja perussuomalaisten Leena Meri keskustelivat elinkustannusten kallistumisesta sekä siitä, tuleeko hintojen noususta seuraava vääjäämätön elintason lasku vain hyväksyä.

Perussuomalaisten mielestä ei pidä. Meri huomautti, että valtiolla on useita menoeriä, joita voisi tarkastella ja kohdentaa uudestaan suomalaisten elämän kulujen alentamiseen.

Perussuomalaiset myös esittää laajaa verotuksellista keinovalikoimaa, kuten kaikille kohdistuvaa ansiotuloveron kevennystä helpottamaan ihmisten selviytymistä arjen elinkustannuksista.

– Polttoaineiden veronalennukset voisivat myös tulla nyt kyseeseen tai muuten polttoainekulujen tukeminen verotuksen kautta. Kyllä meidän täytyisi tulla ihmisiä vastaan siten, että alamme karsia kohteista, jotka eivät ole ensisijaisia, Meri sanoi.

Priorisointia rahan käyttöön

Meri sanoi, että on myös mahdollista esimerkiksi poistaa omavastuu työmatkavähennyksistä.

– Jos kuitenkin täällä ollaan sitä mieltä, että rahaa ei ole, rahan käyttöä on mahdollista priorisoida, Meri huomautti kansanedustajakollegoilleen.

– Mistä perussuomalaiset ottaisi sitä rahaa? kepun Honkonen kysyi – ikään kuin kepuedustaja ei tietäisi, että perussuomalaiset haluaa leikata nimenomaan ulkomaille menevistä rahoista.

– No esimerkiksi kehitysavusta, Meri vastasi.

Suomi maksaa tänäkin vuonna huimat 1 275 miljoonaa euroa maailman muille kansoille kehitysapuna. Siis suomalaisten veroeuroja lähetetään liki 1,3 miljardin edestä lahjarahana ulkomaille.

Kehitysapuhankkeet menneet harakoille

Meren ehdotus kehitysapurahojen leikkaamisesta toi kepuedustajalle hymyn huulille. Honkonen naureskeli Meren ehdotukselle.

Meri ojensi kollegaansa:

– Ei minua ainakaan naurattaisi, kun arvioiden mukaan kehitysapurahoista päätyy noin 15 prosenttia veroparatiiseihin, Meri huomautti.

Ulkoministeriön eläköitynyt virkamies Matti Kääriäinen on kirjoittanut epäonnistuneista kehitysapuhankkeista myös kirjan Kehitysavun kirous. Kääriäisen arvion mukaan jopa 20 vuoden kehitysyhteistyöhankkeet ovat valuneet täysin hukkaan.

Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista - ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava

Keskiviikko 30.3.2022 klo 14.56

Tällä hetkellä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy asettamalla yleisön saataville tai muutoin levittämällä tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan laissa määriteltyjä vähemmistöryhmiä. Panettelu ja solvaaminen ovat mielestäni tulkinnanvaraisia ja huonoja termejä rikoslain tarkkuuden kannalta.

 On selvää, että väkivallalla uhkaamista tai siihen yllyttämistä ei tule sallia ketään kohtaan. Nykylainsäädäntö kieltää kuitenkin väkivallan lisäksi panettelevan ja solvaavan viestin tai mielipiteen, ja niiden osalta laillisen ja laittoman ero on hankalasti määriteltävissä. Sananvapaudella tulee turvata oikeus puhua suoraan ja halutessaan kärjistäenkin, ja tätä oikeutta yritetään nykyään rajoittaa niin sanottuun vihapuheeseen vedoten.

Laillisen ja laittoman ero on kansalaisille epäselvä

Rikoksesta tuomitseminen on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain silloin, kun teko on nimenomaisesti laissa säädetty rangaistavaksi. Rangaistavien tekojen tulee olla selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuja siten, että jokainen ymmärtää jo etukäteen, mikä on kiellettyä ja mikä ei.

 On huomionarvoista, että perustuslakivaliokunta ei ole antanut lausuntoa pykälää säädettäessä. Siten tarkkarajaisuutta ja selkeyttä ei ole riittävällä tavalla varmistettu. Aikoinaan lakia 90-luvulla säädettäessä hallituksen antama esitys sisälsi tarkennuksen, jonka mukaan rikokseen syyllistyy tiedon levittämisellä ”aiheuttaakseen ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää, ja teko on omiaan aiheuttamaan sanotunlaisen seurauksen”.

 Tämä tarkentava vaatimus, jolla teon tosiasiallista vaarallisuutta korostettiin, kuitenkin poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana lakivaliokunnassa keskustan, demareiden ja kokoomuksen johdolla.Senkään jälkeen täsmentävää muutosta ole saatu aikaiseksi. Siten pykälän soveltamisala on ollut 90-luvulta saakka niin laaja, että laillisen ja laittoman ero on epäselvää.

Syytteitä nostettu omituisilla perusteilla

Viime vuosina on ollut lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa syyttäjä on nostanut syytteitä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sellaisin perustein, jotka tuntuvat arkijärjellä ajateltuna jopa oudoilta. Perussuomalaiset vaativat lainsäädäntöön muutoksen, jotta hankalasti ennakoitavilta oikeudenkäynneiltä vältytään ja ihmiset uskaltavat vapaasti kertoa mielipiteensä.

Rikospykälää tulisi muuttaa siten, että tunnusmerkistöön lisätään aikaisemmin ehdotettua vastaava vaatimus teon tosiasiallisesta vaarallisuudesta. Vain rikoksella uhkaamisen tai rikokseen yllyttämisen tulisi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. Silloin esimerkiksi väkivallalla uhkaaminen ja siihen yllyttäminen olisi kiellettyä, mutta laki kunnioittaisi myös eri mieltä olevien sananvapautta.

Nykyisellä laintulkinnalla hiljennetään ihmisiä

Nykyisellä laintulkinnalla vaikutetaan siihen, uskaltavatko ihmiset puhua, kun mielipiteen ilmaisusta rangaistaan rikosprosessilla.

 Sananvapaus on perustuslailla turvattu oikeus. Siitä tai muistakaan perusoikeuksista ei tule kevyin perustein tinkiä. Demokratian ja vapaan yhteiskunnan kannalta on vaarallista, että nykyisellä rikoslailla saadaan osa ihmisistä hiljennettyä, ja tämä kehitys on saatava loppumaan. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen pahimmillaan johtaa.

Sananvapauden merkityksen lisäksi mielipideoikeudenkäynnit turhaan kuormittavat tuomioistuimia. Yhteiskunnallisessa keskustelussa voidaan käyttää kovaa kieltä, ja joku voi helposti pahoittaa mielensä toisen kärjistävästä kommentista. On kuitenkin täysin järjetöntä, että kiireiset tuomioistuimet käsittelevät rikosasioina tapauksia, joissa on kyse esimerkiksi yhden henkilön uskonkäsityksestä tai maahanmuuttoon liittyvästä mielipiteestä. Tällaisten juttujen käsittely on poissa vakavampien rikosten selvittämisestä.

Oikeusturvan toteutuminen ja turvallisuus vaativat resursseja

Perjantai 18.3.2022 klo 12.03

Nostin esiin eduskunnassa – sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta käydyssä keskustelussa – turvallisuusviranomaisten puutteelliset resurssit. Lakivaliokunnan kuulemisissa saadun selvityksen mukaan oikeudenhoidon resurssit ovat jo pitkään olleet alimitoitettuja.

Lakivaliokunta painotti lausunnossaan koko rikosprosessiketjun merkitystä oikeusvaltiolle ja sisäiselle turvallisuudelle. Poliisi, syyttäjä, tuomioistuin, oikeusapu ja rikosseuraamuslaitos, niillä kaikilla on resurssivajeesta johtuvia ongelmia tehtävien hoitamisessa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vakavien rikosten uhrit odottavat tuomiota vuosikausia, joka on kohtuutonta uhrin oikeusturvan kannalta. Toimiva oikeudenhoito on keskeinen yhteiskuntarauhan ylläpitäjä.

Osassa hallintotuomioistuimista maahanmuuttoon liittyvät kysymykset vievät resursseista leijonanosan. Mikään ei tällä hetkellä estä jo kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta laittomasti maassa olevaa tekemästä uutta hakemusta. Mitä järkeä siinä on, että kielteisen päätöksen saaneet henkilöt tehtailevat hakemusta hakemuksen perään? Uusintahakemuksen sijasta heidän kuuluisi olla jo käännytettyinä kotimatkalla.

Supo priorisoinut valvontatoimiaan

Kiinnitin huomiota myös suojelupoliisin resursseihin. Suojelupoliisi, joka vastaa terrorismitorjunnan kohdehenkilöiden seurannasta, on lakivaliokunnalle syyskuussa 2021 antamassaan lausunnossaan kertonut valvontatoimien priorisoimisesta. Puutteellisten resurssien vuoksi valvonta kohdistetaan konkreettisimman ja vakavimman terrorismin uhkan muodostaviin henkilöihin.

 Suojelupoliisin seurannassa on noin 390 kohdehenkilöä, joista valtaosa kytkeytyy radikaali- islamistiseen toimintaan. Kohdehenkilöiden määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt, ja sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Jos suojelupoliisi joutuu näiden uhkien kohdalla resurssejaan kohdentamaan ja pohtimaan, mihin kannattaa paukut laittaa, niin meillä on aika vakava ongelma.

Oleskelulupa pois ja maahantulokielto

Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet tiukennuksia terrorismiin liittyviin lakeihin. Suojelupoliisin valvonnassa olevien ihmisten toimintaan pitää pystyä puuttumaan tehokkaammin. Yksi keino olisi kaksoiskansalaisilta kansalaisuuden poistaminen, mikäli he matkustavat terroristialueille tai mitenkään tukevat terroristista toimintaa. Toinen asia jota me lakivaliokunnan perussuomalaiset olemme esittäneet, on oleskeluluvan peruuttaminen ja maahantulokiellon määrääminen niille, jotka matkustavat ulkomaille.

Ainuttakaan tänne palannutta vierastaistelijaa tai Isis-vaimoa ei ole saatu näytön puutteen ja lepsun lainsäädännön vuoksi tuomittua. Suojelupoliisi tarvitsee lisäresurssien ohella lisää työvälineitä sisäisen turvallisuuden varmistamiseen, ja tässä olisi siihen pari meidän ehdottamaa keinoa, jotka ei hallituspuolueille eduskunnassa kelvannut.

Kirjallinen kysymys hallitukselle ampumaratojen määrästä

Tiistai 15.3.2022 klo 19.52

Viime vuosikymmenien aikana ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi. Jätin yhdessä kansanedustaja Jari Ronkaisen kanssa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ampumaratojen riittävyydestä vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ja ihmisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti viime vuosikymmenien aikana. Vielä 2000-luvun vaihteessa ratoja oli noin 2 000, kun tänä päivänä niitä on noin 650. Ampumaratoja on suljettu muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi, kun ratojen lähettyville on rakennettu eikä ampumaradalle ole osoitettu uutta aluetta.

 Haluamme, että ampumaradan perustamiseen ja ylläpitoon liittyvää byrokratiaa selkeytetään, jotta ampumatoimintaa eivät estäisi kohtuuttomat selvitysvaatimukset. Ampumaradan ylläpitäjälle voidaan asettaa ehdoksi esimerkiksi äänivallin rakentaminen, vaikka rata olisi kaukana asuinalueesta.

 Kustannuksia aiheutuu myös maaperä- ja pohjavesitutkimuksista, joita luvan saaminen edellyttää. On huomattava, että suurin osa ampumaradoista pyörii vapaaehtois- ja talkootyön pohjalta, joten viranomaisen ei tule säätää ainuttakaan perusteetonta rasitetta toiminnan harjoittajien haitaksi.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit turvattava

Byrokratian selkeyttämisen lisäksi haluamme hallitukselta toimia, jotta ampumaratojen ylläpitoon ja rakentamiseen myönnetään riittävästi rahoitusta. Laaja ja toimiva ampumarataverkosto palvelee esimerkiksi metsästäjiä, ampumaharrastajia, reserviläisiä ja viranomaisia. Siten määrärahojen lisääminen palvelisi niin viranomais- kuin harrastustoimintaa.

 Suomalaiset ovat viime aikojen tapahtumien jälkeen entistä kiinnostuneempia vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutukseen osallistumisesta. Tämä näkyy esimerkiksi MPK:n kurssitarjonnassa, kurssit täyttyvät ennätystahdilla. MPK järjestää ampumakoulutusta niin reserviläisille kuin myös aiheesta kiinnostuneille aloittelijoille, naisten kursseille ilmoittautuneita on jonoksi saakka.

 Joten nyt olisi eduskunnan tehtävä turvata riittävät resurssit, jotta kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet pääsevät mukaan kursseille eikä ampumapaikkojen vähäisyys rajoita kurssien kehittämistä.

 Maanpuolustustoiminnan ja viranomaisten lisäksi ampumaratoja käyttävät 300 000 metsästäjää ja tuhannet ampumaharrastajat. Siten yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi edistettäisiin tuhansien ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Senkään arvoa ei sovi väheksyä.

Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Torstai 10.3.2022 klo 13.47

Suomen uutisten juttu 9.3:

Kansanedustaja Leena Meri sanoo, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata nopealla aikataululla Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin. Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen eduskunnan päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin. – Vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Tärkeintä on, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä, Meri sanoo.

Suomen, kuten koko Euroopan, turvallisuuspolitiikka on liikkeessä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on myös vastikään julkaissut listan epäystävällisistä maista, ja Suomi on mukana listalla.

Ylen aamuohjelmissa tänään haastateltavana ollut perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri myöntää, että Venäjä on uhka Suomelle.

– Kuvitelmat Venäjästä ja myös ajatukset mahdollisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa ovat muuttuneet. Kuten presidentti Sauli Niinistökin totesi aiemmin: naamiot on laskettu. Todellinen Venäjä on nyt paljastunut.

Venäläisillä on Suomessa paljon kiinteistöomistusta. Meri huomauttaa, että Venäjällä riittää tekosyitä aggressiolle.

– On huomioitava Venäjän johdon ajatukset siitä, että esimerkiksi hyökkäystä Ukrainaan on perusteltu sillä, että Ukraina sortaisi venäläisväestöä, jota Venäjän täytyy suojella. Tämäntyyppiset asiat ovat aina yhteydessä kiinteistöomistuksiin. Kuten Ukrainassa huomattiin, Venäjä voi siis tällaisessa tilanteessa kokea, että sillä on etuja puolustettavana.

Rajaturvallisuutta vahvistettava hybridioperaatioilta

Meri muistuttaa, että Ukrainan sotatila on myös lisännyt hybridioperaatioiden uhkaa, joihin tulisi varautua ennakoivasti lainsäädäntöuudistuksilla. Joillakin uudistuksilla alkaa olla jo kiire, sillä lainsäädännössä on edelleen aukkoja.

Ensisijaisena Meri nostaa esille rajaturvallisuuden.

– Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmismassoja pyritään lähettämään rajan yli, vielä tällä hetkelläkään laki ei mahdollista sitä, että raja suljetaan. Riippumatta sotilaspoliittisista ratkaisuista tämäkin asia tulisi nyt arvioida huolella uudestaan.

Useiden viimeaikaisten kyselyiden perusteella Naton kannatus on kasvanut kansalaisten keskuudessa ja myös eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myös ilmoitti viime viikolla Yhdysvaltojen-vierailunsa yhteydessä, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö tulee jatkossa tiivistymään prosessinomaisesti, jossa prosessissa mukana on muitakin Pohjoismaita.

Ratkaisuja ei enää hierota ikuisuuksiin

Naton ohella esillä on pidetty myös kysymystä, riittääkö Suomelle Lissabonin sopimuksen mukaiset EU-turvatakuut, jotka velvoittavat jäsenvaltioita avunantoon tilanteessa, jossa johonkin toiseen EU-maahan kohdistuu aseellinen hyökkäys.

Eräänlaisen kolmannen tien, eli pohjolan yhteisen puolustuksen joko pysyvänä ratkaisuna tai matkana Natoon, on nostanut esille ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola. Kyse on siis siitä, että Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet prosessin kohti uutta puolustus- ja turvallisuussopimusta, joka lisää maiden yhteistyötä pohjolan alueella.

Meri korostaa, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata hyvinkin ripeästi Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin.

– Vaihtoehdot ovat pöydällä. Tärkeintä on nyt, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä.

Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin.

– Hallituspuolueet varmaankin tietävät tästä paremmin, minkä jälkeen eduskunnassa on periaatteessa mahdollisuus saada valiokunnissa mietintöjä valmiiksi jopa viikoissa. Kyse ei siis ole siitä, etteikö eduskunnan tahtotilaa saada selville. Samalla näin tärkeässä asiassa on tietysti kuunneltava tarkalla korvalla kansalaisia, sillä meidät on valittu eduskuntaan kansaa varten, Meri painottaa.

Vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky

Meri korostaa, että Nato-päätöksenteon taustalla ja edellytyksenä tulee olla laaja yhteinen tahtotila, jonka ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kaikkien 200 kansanedustajan yksimielisyyttä.

Meri muistuttaa, että Suomen turvana tälläkin hetkellä ovat edelleen vahvat puolustusvoimat, joihin viime vuosina on myös panostettu huomattavasti.

– Meillä on edelleen vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky, jota ei ole ajettu alas.

Ukrainan kriisin keskellä EU suunnittelee ottavansa yhteistä velkaa energia- ja puolustushankkeisiin, eli kyseessä olisi jälleen uusi elvytyspaketti. Asian käsittely on kuitenkin vielä kesken.

Perussuomalaiset ei tue uusia EU-tulonsiirtoja, mutta Meri esittää yllättävän näkökulman.

– Kun ajatellaan, että olemme EU:n ulkorajavaltio, mahdollisesti myöhemmin myös Nato-ulkorajavaltio, niin voisiko Suomi kerrankin olla puolustushankinnoissa nettosaaja? Henkilökohtaisesti voisin kannattaa sitä, että Suomi saisi EU-rahaa Suomen puolustushankintoihin.

Natosta ja Suomen turvallisuudesta

Torstai 3.3.2022 klo 12.51

Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Keskiviikko 16.2.2022 klo 15.33

Pidin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittista selontekoa. Selonteko, joka oli noin sata sivua pitkä, keskityttiin universaaleihin ihmisoikeuksiin. Ulkomaiden vähemmistöryhmät, Suomen kehitysavun kunnianhimoiset tavoitteet ja globaalit ongelmat tuli hienosti käsitellyksi.

Sen sijaan hallitus ei keskittynyt vakaviin kotimaisiin ongelmiin: oikeudenkäyntien venymiseen, vanhustenhoidossa tapahtuviin laiminlyönteihin tai vaikkapa lasten- ja nuorten pahoinvointiin. Hallituksen resurssit ovat siis käytetty kaikkien muiden asioiden edistämiseksi, kuin suomalaisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien parantamiseen.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro tekstinä:

Keskustelemme valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.

On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisellä yhteistyöllä – rahallisen kehitysavun jakamisessa on myös parannettavaa, sillä maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Suomen sisällä on ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa muutama viikko sitten: ”On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.”

Onkin hämmentävää, kuinka vähän selonteossa keskitytään Suomen omiin perus- ja ihmisoikeusongelmiin.

Suomalaisten oikeusturva vaarantunut

Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asian käsittely saattaa kestää oikeuslaitoksessa vuosikausia. Rikosasiassa juttu saattaa seistä poliisin ja syyttäjän pöydällä useamman vuoden, ennen kuin koko asia ylipäätään edes etenee tuomioistuimeen asti. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.

Perheiden ja lasten hyvinvointiin pitää panostaa enemmän

Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina suoranaisesti kohdistuisikaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli.

Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu.

Hallituksen tulee kiinnittää huomiota suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutumiseen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.

Hallitus laittaa muiden maiden kansalaiset etusijalle

Aikaisemmissa ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2009 ja 2014 on käsitelty selvästi systemaattisemmin ja kattavammin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista nimenomaan myös Suomessa.

Nyt annetussa selonteossa kotimaiset ihmis- ja perusoikeusongelmat ovat edellä manituin tavoin jääneet sivurooliin, ja selonteossa on keskitytty kertomaan, kuinka me vaikutamme oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Suomen sisällä tunnettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei analysoida eikä tavoitteita niiden ratkaisemisen suhteen aseteta. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta.

Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää.

Sananvapaus on demokratian kulmakivi

Lopuksi kiinnitän huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus.

Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa.

Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamiseen tai yllyttämiseen. Voimassa oleva pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi.

Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen Suomessa ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla.

Vierailin Sanna Ukkola livessä 14.2. Alfa TV:llä

Keskiviikko 16.2.2022 klo 10.19

Vierailin  Sanna Ukkolan keskusteluohjelmassa alkuviikosta. Keskustelimme mm. Ylen puolueellisuudesta, vaikuttaa että verorahoitteinen Yle toimii vihervasemmiston äänitorvina, tasapuolisuudesta piittaamatta.

Suomen Uutiset kirjoitti keskustelusta uutisen:  Ex-toimittajan mielestä Yleisradiossa ei ole agendajournalismia – Leena Meri moittii Yleä yksipuolisista sisällöistä: ”Puututaan enimmäkseen tietyntyyppisiin asioihin” - Suomen Uutiset

 Ylen toimittajista suuri osa on punavihreitä, eikä puolueaktiivisuus voi olla näkymättä Ylen sisällöissä. Tekijänoikeuksiin vedotaan silloin, kun Ylen agendan paljastavia videoita vaaditaan poistettavaksi netistä.

 Yle tykkää pitää esillä tiettyjä aihealueita, kuten intersektionaalinen feminismi ja ilmastonmuutos, ja jopa sitä, että ilmaston pelastamiseksi ei pitäisi hankkia lapsia. Perinteinen suomalainen elämä, kuten vaikka maaseudulla eläminen, tuntuu jäävän Ylen ohjelmistossa vähemmälle.

Puolueellisuus näkyy Ylellä paitsi tiettyjen aiheiden preferoimisessa ja ylikorostamisessa, myös joidenkin toisten aiheiden sivuuttamisena tai väheksymisenä.

jätimme viime viikolla hallituksen vastattavaksi välikysymyksen rajusti nousseiden polttoaineiden ja sähkön hintojen vuoksi. Välikysymyksessä ovat oppositiopuolueista mukana myös KD ja Liike Nyt. Yle ei saapunut paikalle välikysymystä koskevaan tiedotustilaisuuteen, missä olivat läsnä useimmat muut Suomen suurimmat mediat..

Yle kyllä lopulta kirjoitti välikysymyksestä: Välikysymystä koskevassa artikelissa Yle valitsemiensa ”asiantuntijoiden” suulla vihjailee, että polttoaineveron alentaminen ei kannata, koska se ”hyödyttäisi etenkin hyvätuloisia”.

Kommentteja ei voinut pitää yllättävinä, koska toinen Ylen käyttämistä asiantuntijoista oli vihreiden ex-kansanedustaja Oras Tynkkynen ja toinen vihreästä ajattelustaan tuttu tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista.Sidoksista vihreiisiin ei kerrottu, vaan Tynkkynen esiintyi asiantuntijan tittelillä.

Sellaista puolueetonta uutisointia..

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimia- ilmastotoimien hintalappu on sietämättömän suuri

Keskiviikko 9.2.2022 klo 14.57

Perussuomalaiset tekevät  yhdessä Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa välikysymyksen energia- ja polttoainehinnoista. Euroopan unionin hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2050, mutta Suomi on asettanut EU:n kilpailijamaita tiukemman tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sen päätöksen vaikutukset yhdessä maailmanmarkkinahintojen nousun kanssa tuntuvat nyt suomalaisten kotitalouksien ja autoilijoiden lompakoissa.

Pakollisten arkikulujen räjähdysmäinen kasvu tuntuu erityisesti pieni- ja keskituloisissa kotitalouksissa. Kun kodin lämmittäminen ja autolla töihin kulkeminen vie entistä suuremman osan perheiden rahoista, niin tavalliset suomalaiset ovat pulassa. Sisällä ollaan toppatakit päällä, kun sähkölaskun suuruus hirvittää. Tuhansissa kodeissa joudutaan tinkimään siis perusasioista, koska hallitus on linjannut Suomen olevan ilmastotoimien edelläkävijä.

Välikysymyksessä tuodaan esille ilmastotoimien hintalappua. Tänä vuonna energiakriisi tulee aiheuttamaan kotitalouksille arviolta 1,6 miljardin lisälaskun, joka leikkaa 1,6 prosenttia suomalaisten ostovoimasta. EU:ssa valmisteilla oleva ilmastopaketti (Fit for 55) tulee aiheuttamaan jopa miljardin euron kustannuskasvun Suomelle elintärkeälle meriliikenteelle, ja sama paketti tulee kasvattamaan kotitalouksien ja yritysten sähkölaskuja noin 400 miljoonalla eurolla.

 On täysin järjetöntä, että suomalaisten yritysten kilpailukyky romutetaan kilpailijamaita tiukemmilla ilmastotoimilla. Lisäksi olemme saaneet surullisena seurata myös ilmastotoimien vaikutuksesta suomalaiseen maatalouteen, siellä kustannukset ovat tuplaantuneet edellisvuodesta. Nykytilanne vaarantaa Suomen omavaraisuuden, kun maatalousyrittäjät ovat vaarassa ajautua konkurssiin.

 Hallituksen pitää tulla järkiinsä, ja puolustaa suomalaisten etua. Erityisesti odotan toimia keskustalta, joka väittää olevansa maaseudun puolustaja mutta on silti hyväksynyt kaikki vihervasemmiston haitalliset päätökset, jotka ajavat nyt suomalaisen ruuantuotannon ahdinkoon.

 Välikysymyksellä vaadimme hallitukselta nopeita toimia suomalaisten auttamiseksi. Nyt ei ole aikaa perustaa työryhmiä tutkimaan tilannetta eikä kehittää raskaita tulonsiirtomekanismeja, vaan energia- ja polttoaineverojen lasku tulee toteuttaa nopeasti ja sen tulee näkyä suoraan bensapumpulla ja sähkölaskussa.

Digipalvelusäädöksen myötä olet syyllinen vihapuheeseen, kunnes toisin todistat

Torstai 27.1.2022 klo 12.43

EU:ssa valmistellaan niin sanottua digipalvelusäädöstä, jonka tavoitteena on puuttua vihapuheeseen ja disinformaatioon laatimalla ”yleiset säännöt turvalliselle verkkoympäristölle”. Tämän toteuttaminen jää verkkoalustojen vastuulle, joiden pitää itsesensuurina poistaa vääränlainen sisältö. Sitä asetuksessa ei ole kovinkaan tarkasti säädetty, mistä ylipäätään ”kielletyssä vihapuheessa” on kyse.

- Vihapuheen tai disinformaation käsitettä ei ole täsmällisesti määritelty asetusehdotuksessa, jolloin herää ajatus, onko tulevaisuudessa esimerkiksi ”kunnianhimoisen ilmastotavoitteen” tai muun viherpesun kritisointi tai muu poliittinen mielipide kiellettyä vihapuhetta.

- Sananvapauden kannalta on hälyttävää, että verkkoalustan tehtävä on tulkita lakia ja viestin loukkaavuutta tai totuudenmukaisuutta. Asetusehdotuksen mukaan kuka tahansa voi toimia sisällön ilmiantajana ja verkkoalusta toimii sitten tuomarina. Ja sisällön ei tarvitse olla edes laitonta, vaan sisällön poistaminen voidaan perustella esimerkiksi sillä, että se on ”poliittista tai terveydellistä disinformaatiota”.

 Asetuksen mukaan jää sensuroiduksi tulleen tehtäväksi vaatia oikaisua sensuuripäätökseen.

-Toisin sanoen olet syyllinen, kunnes toisin todistetaan. Jo nykyisellään some-alusta voi toki poistaa sisältöä suhteellisen mielivaltaisesti, mutta asetuksen voimaantultua ne olisi velvoitettuja siihen.

Sananvapauden rajat entistä epäselvempiä 

Perussuomalaiset vastustivat ehdotusta, kun eduskunta muodosti asiasta Suomen kannan. Myös perussuomalaisten mepit Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen äänestivät asetusta vastaan EU-parlamentissa, siitä huolimatta asian valmistelu jatkuu.

Seuraavana EU parlamentin hyväksymä digipalvelusäädös käsitellään jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa. Jos ja kun neuvosto hyväksyy asetuksen, sananvapauden rajat tulevat olemaan nykyistäkin epäselvemmät.

Miten bensanhinta ja kehitysapu liittyy aluevaaleihin?

Perjantai 21.1.2022 klo 10.43

Miksi perussuomalaiset puhuvat kehitysavun kuluista tai laittomasti maassa olevien palveluista aluevaalien yhteydessä?

Miksi emme puhuisi, koska lopulta kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista. Rahan käyttäminen kehitysapuun ja sote-palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleville on pois suomalaisten saamista palvelusta. Näiden maksaja on suomalainen työntekijä, eläkeläinen ja yrittäjä veroillaan.

Muut puolueet tuntuvat pitävän Suomea niin rikkaana maana, että meillä on varaa roiskia varoja eteläisiin EU-maihin erinäisin tukipaketein ja kehitysapuna maailmalle. No, miksi suomalaisen sairaanhoitajan täytyy miettiä, riittääkö palkka edes perheen välttämättömiin perusmenoihin? Niin sote- kuin myös muiden alojen työntekijät käyttävät pahimmillaan parin työtunnin tulot pelkästään siihen, että pystyy kulkemaan työmatkansa. Kalliit kustannukset koskevat myös sotealan kalustoa - ei paloauto, ambulanssi eikä kotisairaanhoitajan auto tyhjällä kulje. Silti hallitus ei edes harkitse polttoaineverojen laskua. Tosiasiallisesti bensanhinta vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan ja vaihtoehtoa autoilulle ei ole, sanovatpa maailmanparantajat mitä tahansa.

Siksi me puhumme näistä teemoista. Nämä toissijaisiin kohteisiin käytetyt rahat ovat pois suomalaisten palveluista ja käteen jäävistä rahoista, olkoon kyseessä kunta-, alue- tai eduskuntavaaleista. Meille suomalainen tulee ensin, jokaisissa vaaleissa ja jokaisessa päätöksessä.

Kylmäsydäminen kepu: mene suomalainen sossuun!

Torstai 13.1.2022 klo 13.17

Kansalaiset kamppailee sähkölaskujen ja bensanhinnan kanssa, hallitus ja keskusta kehottaa kansalaisia menemään sosiaalitoimiston asiakkaaksi. Toisin on Ruotsissa, jossa asiaan on nyt havahduttu.

Muun muassa maaseuduntulevaisuus ja kauppalehti uutisoi siitä, että Ruotsi ja Norja aloittavat suorien tukien maksamisen niille kansalaisilleen, joilla sähkömaksut ovat kasvaneet kohtuuttoman suuriksi. Ruotsissa tukea suunnitellaan maksettavaksi korkeintaan 195 euroa kuukaudelta.

Suomessa vastaava tukea ei ole suunniteltu, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. Lintilä vetoaa muun ohessa siihen, että ”jos sähkön hintaa ruvetaan kompensoimaan, aletaan seuraavaksi kysyä, miten pannaan polttoaineiden hinnat alas.” Lintilä on kuitenkin lohduttanut, että sähkölaskujen maksuongelmia varten on sosiaaliturvajärjestelmä.

- Ennen maaseudun asialla olleen puolueen eli keskustan ministeri kertoo, kuinka sähkönhinnan alennuksen haittapuolena olisi, että kansalaiset tahtoisivat sitten myös kohtuuhintaista polttoainetta, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri hämmästelee.

- Jonkun pitäisi kertoa ministerille, että kansalaisaloite bensaveron alentamiseksi sai yli 50 000 allekirjoitusta kolmessa päivässä. Eli kansa on kyllä hätää näkemässä myös polttoaineiden hintojen kanssa, mutta hallitus ei tätä halua kuulla, Meri toteaa.

- Samaan aikaan lähestytään aluevaaleja, jonka hintalappua voidaan edelleenkin vain arvailla. Valmistelussa on miljardien eurojen soteuudistus, jonka yhteydessä hallintohimmeliin ja esimerkiksi uusiin puoluetukiin aluevaltuustoissa löytyy miljoonia, joita keskusta pitää välttämättöminä. Sitten kun kotitaloudet ovat hätää kärsimässä sähkölaskujen ja polttoaineenhintojen kanssa, niin hallituksella onkin rahat loppu.

- Vaikka aluevaltuustotuki ei yksistään riittäisi sähköhintojen kompensointiin, se kuvastaa hallituksen arvomaailmaa: kun oma ja puolueen etu sitä vaatii, niin raha ei ole ongelma.

Kiertue jatkuu, ohjelma loppuviikolle. Tule juttelemaan!

Tiistai 11.1.2022 klo 13.00

Suomi lähettää kiertäviä konsuleita Iraniin

Torstai 6.1.2022 klo 14.46

Aluevaalien lähestyessä on hyvä muistuttaa, että Suomen resurssit ovat rajalliset. Perussuomalaiset haluaa, että sote-palvelut ovat lähellä ihmistä. Palvelut voivat tulla myös ihmisten luo esimerkiksi kiertävien Sote-palvelubussien avulla jotka kiertävät maakunnissa.

Hallitus on lähettämässä eräänlaisen palvelubussin liikenteeseen, tosin kohteena on Iranin pääkaupunki Teheran ja asiana perheenyhdistämisen edistäminen.

- Tämä Teheraniin lähetettävä kiertävä konsulilähipalvelukin on hyvä esimerkki siitä, miten hallitus arvottaa asiat. Ensin laitetaan rahaa siihen, että lähdetään haastattelemaan turvapaikanhakijoiden perheitä maailmalle. Sitten heitä tuodaan tänne, ja tarjotaan ilmaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Samaan aikaan kotimaan terveydenhuolto kärsii resurssipulasta, kun rahat ei riitä. Eivät kai ne riitä, kun rahat käytetään ulkomaiden lähipalveluihin, puolueen 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.

- Kun perussuomalaiset puhuu siitä, että rahan käyttö pitää laittaa etusijajärjestykseen siten, että suomalainen tulee ensin, niin meille sanotaan, että turvapaikkapolitiikka tai rahan syytäminen näihin asioihin ei liity esimerkiksi aluevaaleihin ja sote-palveluihin mitenkään.

-Minä kysyn, että eivätkö muka liity? Ensin rajallisia resursseja käytetään ulkomaiden lähipalveluihin.  Myös suomalaisten saamat sote-palvelut heikkenee ja hoitojonot kasvavat, kun alueille tulee lisää sellaisia asukkaita, joiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on suuri.

- Vaikka kuinka hallitus väittää, että nämä asiat eivät kilpaile keskenään, niin rahat tulevat samasta kassasta. Asiat ovat vastakkain ja arvovalintoja pitää tehdä niin, että suomalainen tulee ensin.

Vaalibussi kiertää 8-11.1 Uudellamaalla, tervetuloa tapaamaan!

Keskiviikko 5.1.2022 klo 10.52

Tapahtumissa paikalla puoluejohtoa, kansanedustajia ja meidän loistavia aluevaaliehdokkaita!

Hei kaikki ystävät ja tutut pitkin Suomen maata! Tänä jouluna jätän joulukorttien lähettämisen vähemmälle ja laitan varat hyväntekeväisyyteen ja tuen sydäntäni lähellä olevia kohteita. Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Tiistai 21.12.2021 klo 10.05

Perussuomalaiset laittavat asiat tärkeysjärjestykseen, ja suomalainen voittaa

Torstai 16.12.2021 klo 13.53

Eduskunnassa käsiteltiin 14.12 valtion talousarvioesitystä vuodelle 2022. Hallituspuolueiden edustajat kehuskelivat tekevänsä ratkaisuja, joita mikään muu hallitus ei kykene tekemään.

- On totta, että hallitus todellakin tekee asioita, joita mikään muu hallitus ei tekisi. Esimerkkinä mainittakoon selvitys, jolla edistetään laitonta maahanmuuttoa ja suorastaan kannustetaan siihen. Tätä voidaan pitää varmaankin eräänlaisena maailmanennätyksenä, Leena Meri totesi täysistunnossa.

Hallituspuolueet pitävät perussuomalaisten esittämiä vaihtoehtoja mielikuvituksellisina ja ”maailman köyhimmiltä riistämisenä”, kun perussuomalaiset esittävät kehitysavusta leikkauksia.

- Vihervasemmisto kysyy, missä maailmassa perussuomalaiset elävät. Me elämme Suomessa, jossa polttoaineiden hinnat ja asumisen kustannukset uhkaavat ajaa tavallisia perheitä köyhyyteen. Eikö hallitus ole huomannut, että täällä on työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja ruokajonoja. Tästä syystä perussuomalaisille on tärkeää parantaa suomalaisen veronmaksajan asemaa joka rintamalla.

- Me parantaisimme suomalaisten ostovoimaa muun muassa keventämällä työn ja polttoaineiden verotusta. Perussuomalaisten arvovalinta on, että suomalaisten verovarat käytetään suomalaisten hyväksi, eikä rajallisia resursseja hukata maailmalle. Meillä kaikki suomalaiset voittavat kaikissa tuloluokissa. Otetaan esimerkiksi kahden aikuisen kotitalous, jossa on lapsia. He saavat vaihtoehdossamme 319 euroa vuodessa enemmän käteen kuin hallituksen esityksessä. 

- Perussuomalaisten vaihtoehdossa jokaiselle suomalaiselle jää siis enemmän rahaa käteen. Meille on itsestään selvää, että suomalainen tulee ensin, Meri toteaa.